Miehet! Ärsyttää jatkuva temppujen vaatiminen!
Ryhdyn kohta selibaattiin kokonaan ja loppuelämäkseni, olen niin kyllästynyt ja turhautunut miesten vaatimuksiin seksin saralla.
Tykkään seksissä läheisyydestä, hitaasta nautinnosta, keskittymistä siihen seksikumppaniin, siitä että toiminta on _rakastelua_, tunnustelua, _läsnäoloa_! (eikä vaan panemista, vaatimusten esittämistä, pyörittelyä ja kikkailua)
Miehet tuntuvat nykyään vain vaativan (kesken seksin tulee vähän väliä käskyjä "käänny!" "nosta persettä!" "ota suihin!" "tee sitä tee tätä") Ja tässä sitten pitäisi kyetä nauttimaan?
Olisi ihanaa rakastella miehen kanssa, jonka kanssa homma olisi harmonista, "soljuvaa" ja keskittynyttä. Ja kiihkeää.
Ei tunnu tällaisesta pitäviä miehiä löytyvän. Pitäisi vaan temppuilla joka kerta ja monin eri tavoin. Ei sytytä.
Kommentit (58)
Niin, vaimoni menetti mielenkiinnon minuun jo kymmenen vuotta sitten eikä koskaan ymmärtänyt mitä on henkinen yhteys. Panin sitä joka reikään niin kuin pornoleffoissa ja olin onneton. Hän halusi et mä laukean nopeasti ja oli valmis mihin vaan. Mällit naamalle ja muuta irstailua. Valehtelisin jos sanoisin etten nauttinut.
Nyt reilu vuosi sitten eronnneena löysin uuden naisen joka nauttii rakastelusta, hellyydestä, läheisyydestä, intiimiydestä. Ja orgasmit on kymmenkertaisia, joskus ihan "sulautuvia". Kosmisia. Molemmat haluavat miellyttää kaikin keinoin mutta ennen kaikkea olla lähellä.
Joo, olen rakastunut ja tiedän mitä on rakastelu.
-M39v
Siis ei tuo alku, oletko varma ettei vaimosi lähtenyt tuon takia?
Mutta ihanaa kun on miehiäkin jotka vielä tuon yhteyden tajuavat!
en nyt hauku rumasti, mutta kehottaisin vakavasti kohentamaan kommunikaatiota!
nimim. kahden asennon uhri
Mikään ei ole inhottavampaa kuin juuri tuo kuvailemasi ns. pornoseksi, jossa naisen pitää kahden minuutin välein vääntäytyä mitä kummallisempaan asentoon. Kertoo, että mies on tunteeton elukka, joka ei osaa rakastella ja sellaisella miehellä ei tee mitään. Ikävää vain, että harvasta miehestä on mihinkään muuhun. Ennemmin silti olen vaikka loppuelämäni yksin kuin harrastan pornoseksiä.
Eikö tuo ole aika peruskauraa? Lukuunottamatta kynttilöitä, joista en ole koskaan ajatellut miesten välittävän ja vihjailevia viestejä, joita en ole lähettänyt sen jälkeen, kun vahingossa lähetin yhden miehen äidille. :/
Ei kukaan nyt varmaan ihan tuon skenaarion mukaan ole tehnyt, mutta minusta on mukavaa puuhailla suihkussa ja olen useinkin vain kumonnut miehen sänkyyn ja tyydyttänyt pelkästään hänet.
Minulle sen sijaan ei ole koskaan tehty mitään vastaavaa, ei nykyisen, eikä eksien toimesta. En silti ole sitä pyytänytkään, minusta on luonnollista, että miehet ovat itsekkäitä sängyssä. Uskallan väittää, että suurimmassa osassa suhteista nainen tekee miehen nautinnon eteen moninkertaisesti työtä kuin mies naisen, itse asiassa, kuten tämäkin palsta ja keskustelu paljastaa, moni nainen EI KOSKAAN saa mitä haluaisi, aina tehdään miehen mielen mukaan. Monikohan mies pysyisi sellaisessa suhteessa...
PS. Oma vaimoni väittää rakastavansa minua, muttei silti ikinä tekisi tuota kuvauksen mukaista. Valehteleekohan se...
Sekä miehet että naiset. Vanhalla kansalla on sellainen hyvä sanonta joka on minua jaksanut kantaa kuoppien ylitse:"Rakasta minua eniten silloin kun ansaitsen sitä vähiten".
Jos hyvä ei koskaan milloinkaan ikinä kierrä takaisin itselle, niin sitten voi jotain johtopäätöksiä alkaa tekemään. Ei aikaisemmin kannata kuitenkaan hätäillä, ainakaan jos ei itse ole yrittänyt parastaan.
Tosin se ei taida nykyaikana enään olla suosiossa. Liiallinen itsekkyys estää sen.
"Mulle kaikki heti ja nyt" osuu paremmin nykyaikaan.
Uskallan väittää, että suurimmassa osassa suhteista nainen tekee miehen nautinnon eteen moninkertaisesti työtä kuin mies naisen, itse asiassa, kuten tämäkin palsta ja keskustelu paljastaa, moni nainen EI KOSKAAN saa mitä haluaisi, aina tehdään miehen mielen mukaan. Monikohan mies pysyisi sellaisessa suhteessa...
Useimmat naiset panostavat seksiin levittämällä haaransa ja sanomalla aah aah. Miten sellaisella osallistumisella voikaan odottaa saavansa jotain mitä haluaa.
Valitettavasti meidän kulttuurissamme vieläkin ollaan äänettömasti sitä mieltä, että on miehen tehtävä saada nainen haluamaan ja syttymään. Jos haluamme tasaarvoisempaa ja molempia tyydyttävää seksiä, pitää tuosta alkuasetelmasta päästä eroon.
Ehkä seuraava tai jokin tuleva sukupolvi onnistuu siinä.
Meilläkin vaimo saa varmaan enemmän orgasmeja minun toimesta kuin päin vastoin. Ja nekin kerrat, kun minä saan on 75% pakkopullaa hänelle. Ja sen kyllä huomaan, mutta välillä on pakko tyytyä siihen mitä saa. Hmm, nyt kun tarkemmin ajattelee, niin pitäisiköhän tässä vaihtaa vaimoa...
Vaikka paljon töitä olenkin valmis tekemään, lienee silti oikeus tympääntyä siitä joskus.
Ehdotin puolisolle joskus, että tule alasti kontallesi mun eteen rasvapurkki pyllyn päällä ja pyydä hieromaan väsyneitä jalkoja, niin järjestyy vaikka olisi käsi paketissa. Ihan ilman pillun saamistakin, kunhan on jotain kivempaa pornon korviketta itselle. Siis jos ei naiselta aloitteellinen hellyys onnistu.
Mutta jos ei naisella ole pelisilmää sen vertaa että tuollainen onnistuu, niin pitää aika röyhkeä olla vaatiessaan yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista itselle.
Miestä kun virittää päivän, se soi viikon.
Naista kun virittää viikon, tuurilla se soi vajaan illan.
Miestä kun virittää päivän, se soi viikon.
Naista kun virittää viikon, tuurilla se soi vajaan illan.
Juuri tämä on varmasti ongelma monessa parisuhteessa (ja saattaa olla toisinkinpäin). Mutta pääpiirteissään ongelma on se, ettei himot ja halut kohtaan. Voikun joku olisi yläasteella kertonut, että mikäli seksi ei toimi suhteen alussa, ei se siitä ainakaan parane. No itsehän olen valintani tehnyt ja sen kanssa pitää elää. Ei vaan jaksaisi
Eli taas tulee todistettua, että parisuhde on kompromisseja ja että pitää saada ja antaa.
Olen nyt tuon aloituksen ymmärtänyt niin, että siinä toinen koko ajan on antavana osapuolena vaikkei seksi ja temput sinänsä ole epämiellyttävää. Eli pitkällä juoksulla jää se tunne, ettei saa itse mitään ja tehdää aina toisen nuoteilla se yhteinen biisi.
Onko hyvä kompromissi halujen ja mielihalujen keskeltä, jolloin kumpikin on aina vähän tyytymätön?
Vai voisiko kompromissi olla sellainen, että kompromissisessioiden lisäksi tehtäisiin vuoroin puolisolle kivaa, vaikka se ei itselle olisi ykkösjuttu (tietysti niissä rajoissa, mikä tuntuu miellyttävältä).
Pitkässä suhteessa tulee leipiintymistä myös seksin saralla ja sen varmaan kaikki ymmärtävät ja hyväksyvät sen osaksi elämää. Mutta kaikkien pitäisi myös ymmärtää, että myös seksielämä tarvitsee huoltamista ja hoivaamista. Näin viisaat parisuhde- ja seksineuvojat väittävät.
Olen nyt ketjun ajatukset ymmärtänyt, että pelkkkä temppuseksi latistuu pelkäksi seksiksi vrt rakastelu.
Toisaalta monella on kokemus siitä, että minimiseksi aina samalla kaavalla latistaa kipinän ja seksuaalishenkisen yhteyden.
Jotenkin (suuri?) osa naisista kokee "temppuilun" ja esimerkiksi seksikkäät asut jotenkin uhkana henkisyydelle tai parisuhteen syvimmälle olemukselle. Naisen esineellistämistä?
Onko tuossa joku porttiteorian pelko taustalla? Ensin mies vaatii silkkialusasua, sitten korsettia ja sukkanauhoja, ja sitten tuleekin piiskat ja kalterit, anaaliseksi yms. Vai pelkkä seksin laadun ja määrän kohoaminen pelottaa. Nyt jos tuon miehen päästää innostumaan niin sehän haluaa/vaatii seksi joka viikko tai joka päivä?
Eli taas tulee todistettua, että parisuhde on kompromisseja ja että pitää saada ja antaa.
Olen nyt tuon aloituksen ymmärtänyt niin, että siinä toinen koko ajan on antavana osapuolena vaikkei seksi ja temput sinänsä ole epämiellyttävää. Eli pitkällä juoksulla jää se tunne, ettei saa itse mitään ja tehdää aina toisen nuoteilla se yhteinen biisi.
Onko hyvä kompromissi halujen ja mielihalujen keskeltä, jolloin kumpikin on aina vähän tyytymätön?
Vai voisiko kompromissi olla sellainen, että kompromissisessioiden lisäksi tehtäisiin vuoroin puolisolle kivaa, vaikka se ei itselle olisi ykkösjuttu (tietysti niissä rajoissa, mikä tuntuu miellyttävältä).
Pitkässä suhteessa tulee leipiintymistä myös seksin saralla ja sen varmaan kaikki ymmärtävät ja hyväksyvät sen osaksi elämää. Mutta kaikkien pitäisi myös ymmärtää, että myös seksielämä tarvitsee huoltamista ja hoivaamista. Näin viisaat parisuhde- ja seksineuvojat väittävät.
Olen nyt ketjun ajatukset ymmärtänyt, että pelkkkä temppuseksi latistuu pelkäksi seksiksi vrt rakastelu.
Toisaalta monella on kokemus siitä, että minimiseksi aina samalla kaavalla latistaa kipinän ja seksuaalishenkisen yhteyden.
Jotenkin (suuri?) osa naisista kokee "temppuilun" ja esimerkiksi seksikkäät asut jotenkin uhkana henkisyydelle tai parisuhteen syvimmälle olemukselle. Naisen esineellistämistä?
Onko tuossa joku porttiteorian pelko taustalla? Ensin mies vaatii silkkialusasua, sitten korsettia ja sukkanauhoja, ja sitten tuleekin piiskat ja kalterit, anaaliseksi yms. Vai pelkkä seksin laadun ja määrän kohoaminen pelottaa. Nyt jos tuon miehen päästää innostumaan niin sehän haluaa/vaatii seksi joka viikko tai joka päivä?
Hyvä pohdinta. Itse kaipaan nimenomaan sitä henkistä yhteyttä, kontaktia, hellyyttä, läheisyyttä. Mutta myös vaihtelevaa seksiä, joskus pikaista, joskus pitkää, kiihkeää, hellää, mielikuvitusta yms
Siis ratkaisu tuohon "tylsää vai hauskaa" ongelmaan. Jos löytyisi, se olisi Nobelin arvoinen.
että seksi on loppujen lopuksi hyvinkin yliarvostettua. Sitä harrastetaan entiseen tapaan joka toinen päivä ja ollaan onnellisia "kun meidän liitto sitten toimii!" mutta samalla syvällä sisimmässä mietitään "että kuinka tämä on NIIN nähty jo". Harmillista että näiden tuntemusten yllättäessä edessä on jonkinmoinen kriisi. Tapahtuu tavallisesti siinä neljänkympin tietämissä. Työkaluja tarvittaisiin selviämiseen, mutta tänä seksuaalisen ylitarjonnan aikana on vaikea sanoa että joo, joskus on ihan ok olla viikko tekemättä sitä, jopa parikin(?).
Totta turiset.
Mutta mistä ihmeestä päättelet nykyisin olevan "seksuaalisen ylitarjonnan aika"?
Näin miehen näkökulmasta tarvitaan tosiaankin työkaluja selviämiseen mutta seksin osalta olisin kiitollinen jos saisi edes sen kerran viikossa.
Veikkaisin että nykyisin keskivertomiehelle seksiä on tarjolla jopa niukemmin kuin ennen, liekö syynä sitten naisten stressantuminen yhteiskunnan (työelämän) paineissa?
kaikillehan sitä on tarjolla, vaikka sitten rahalla. Eri medioissa on seksuaalista, voisi sanoa ylitarjontaa, siis netissä, teeveessä.
Veikkaisin että nykyisin keskivertomiehelle seksiä on tarjolla jopa niukemmin kuin ennen, liekö syynä sitten naisten stressantuminen yhteiskunnan (työelämän) paineissa?
Seksin mielikuvamainonta on lisääntynyt mutta itse seksin tarjonta on vähentynyt (poislukien maksullinen).
Stressaava elämäntyyli on vaatinut veronsa.
Näemme seksiä päivittäin ja saamme sitä erittäin harvoin. Tilanne on kuin lapsella karkkikaupan ikkunan takana.
Osuit naulan kantaan. Rakkaus on se mikä puuttuu. Vain rakastuneena voi antaa pyyteetöntä seksiä ja nauttia siitä että toinen nauttii.
Tai sitten maksullinen palvelu, kuten mainitsit.
Voiko tästä päätellä että rakkautta tai ainakin rakkauden osoituksia voi ostaa?
T, Sohvalla nukkuva.
PS. Oma vaimoni väittää rakastavansa minua, muttei silti ikinä tekisi tuota kuvauksen mukaista. Valehteleekohan se...