LIHAVA NAINEN! Mistä olet löytänyt miehesi???
Alkaa pian epätoivo iskeä... Olin nuorempana hoikka ja nätti ja kaikki miehet olivat kimpussani, ihan oikeasti! Sitten sairastuin lievään masennukseen ja tulin raskaaksi. Ja lihoin 35kg! Nyt lapsi 3v. ja edelleen ylipainoa 20kg. Nyt olen YH. Mutta siis.... Kukaan mies ei ole pyöreästä naisesta kiinnostunut! Baarissa kukaan ei katso päin jne., ei tuu jutteleen tai tarjoa drinkkiä. Minulla on kauniit hyvinistuvat nuorekkaat merkkivaatteet, kauniit meikit ja laitetut hiukset, sirot kasvot. Laitoin jopa nettitreffipalstalle ilmoituksen, mutta 99% miehistä hakee hoikkaa tai urheilullista naista... Mistä siis voi lihava nainen löytää miehen??? Olen akateemisesti koulutettu yliopistolla töissä oleva 33v. nainen joka varmaan on kilojensa kanssa yksin ikuisesti :(
Kommentit (144)
silloin, kun olin vielä normaalipainon rajoissa.
Nykyisin olen 120-kiloinen ja siis naimisissa mutta kyllä noita ottajia tuntuis baareissa olevan. Muutamakin pettynyt ollu, kun olen kertonut olevani varattu.
Mutta enhän oikeasti tiedä, olisivatko halunneet vain yhden illan seuraa.
Oletko iloisella asenteella liikkeellä? Moni mies on mulle sanonut nyt ja hoikempana aikana, että kivempi on lähestyä hyväntuulista ihmistä kuin suu viivana ylimielisesti katselevaa kaunotarta. MIehet pelkää sellaisia...
Toivottavasti se oikea löytyy. Oletko minkään harrastuksen parista ajatellut etsiä?
mutta olin kyllä 10 kiloa kevyempi silloin. Ei minulla olisi nytkään ongelmia saada seuraa jos tahtoisin, mutta en ole sen sorttinen että tarvitsisin muita kuin vain tuon oman ukkelini.
Luulen että sinun ongelmasi on se, että sinä häpeät kilojasi ja se näkyy sinusta. Ketään ei kiinnosta ihminen joka ei osaa rakastaa itseään juuri sellaisena kuin on. Hyväksy itsesi kiloinesi ja itseluottamus alkaa suorastaan paistaa sinusta. Onnellinen ihminen on helppo rakastettava ja siksi iloinen ihminen usein huomataan kun haetaan kumppania.
Tämä ei siis ole mitään tieteellisesti todistettua, vaan omassa elämässä huomattua.:)
20 vuotta ja alkuun hieman ylipainoinen, mutta sitten lihoin pikkuhiljaa 35 kiloa. Olen löytänyt itseni, pukeudun naisellisesti ja kauniisti, akateeminen koulutus, hyvä työ, ikää 43. Aviomies (hyvin koulutettu, lievästi ylipainoinen )vaihtoi minut lievästi ylipainoiseen duunariin ja syyksi sanoi epäviehättävyyteni.
Nyt olen naimisissa hoikan, urheilullisen, hyvin koulutetun miehen kanssa. Hän näkee minussa muutakin kuin kilot. Ne hyvät puoleni. Niin, ja töiden parissa tapasimme.
Niin että älä lannistu. Vielä se joku vanhempi toisella kierroksella oleva professori sinua pyytää työpäivän päätteeksi viinilasilliselle ;)
näyttävät löytävän elämänsä rakkauksia. Ovat ulospäinsuuntautuneita, iloisia ja seurallisia. Siinä se.
Kumppanin kaipuussa taas on aliravitun näköinen itsensätarkkailija, pynttäytynyt perfektionisti.
Grilliltä (ihan totta) löysin oman mieheni.
Mutta en voi ihan olla samaa mieltä, koska olen iloinen ja hyvyilevä, puheliaskin nainen! Olen vaan huomannut, että miehiä ei kertakaikkiaan lihavat naiset kiinnosta. Ja kikki mun ystävät ovat lähinnä laihoja tai hoikkia, niin heille aina flirttaillaan, tullaan jutteleen jne.
Mutta sen olen sisäistänyt, että ylipaino on vaaraksi terveydelle ja todellakin aion laihduttaa! Se laihduttaminen vaan on teoriassa niin älyttömän helppoa, mutta käytännössä niin pirun vaikeaa... Jos sitten taas huomenna aloittais jonkun dieetin, kun on kerran maanantai :)!
jonne laihat vaimot hylkäävät epäkelvoiksi käyneet entiset miehensä. Joskus joku kiltti roskakuski antaa jonkun suoraan kuormastakin...
Tai sittenkin ihan sieltä, mistä laihatkin: työpaikalta, lähikaupasta, ravintolasta...
Usko pois vaan (ja kaikki muutkin), että kaikki miehet eivät todellakaan pidä hoikista naisista. Tätä on monen hoikan tai normaalipainoisen vaikea uskoa, mutta oma mieheni on hyvä esimerkki.
Ilmoituksestani kävi selvästi ilmi, että olen isokokoinen ja kurvikas (jälkimmäinen sana vetää kyllä puoleensa toisenlaisia suhteita hakeviakin).
Ja millainen mies minut sitten löysi, tai päinvastoin, minä löysin? Akateeminen, pari vuotta itseäni nuorempi, vähän vatsakas itsekin, mutta urheilua ja kulttuuria harrastava, kielitaitoinen, maailmaa nähnyt... Parit treffit ja oli ihan selvää, että yhdessä jatketaan.
Nyt on se kuuluisa yhdistelmä, pari lasta, omakotitalo, farmariauto, vain koira puuttuu:)
Tsemppiä ap:lle, yrittämättä ei onnistu!
Mutta löytämäni mies oli itsekin jonkin verran ylipainoinen. Ehkä olet vääränlaisessa baarissa, minkä ikäisiä miehiä siellä liikkuu? Tai onko seura väärää, jos kaikki kaverisi ovat siinä baariskenessä "paremman näköisiä"? En usko että kaikki miehet etsisivät pelkästään hoikkia.
nuori neitokainen, kun tapasin mieheni. Nyt olen samanikäinen kuin ap. Työpaikalla tapasimme ja veikkaan, että en olisi ukkoa koukuttanut, jollei meillä olisi ollut töiden lomassa aikaa jutella ja tutustua. Rakastuimme toistemme persooniin täysillä ja meistä tuli aika nopeasti tiivis pari.
Juuri kun tapasimme, mies oli aloittanut kuntosalilla käymisen ja on nyt erittäin hyvännäköinen (tiedän kyllä katselevani häntä hieman ruusunpunaisten lasien läpi, kiitos kyynikot), urheilullinen ja työelämässä menestynyt nuori mies. Onneksi ehdin iskeä näppini häneen vielä silloin kun hän oli "tavis"!
Itsekin olen laihtunut hieman, mutta tarkoituksena olisi pudottaa vielä lisää painoa, jotten olisi ihan eriparia miehen kanssa... Saan meinaan melko ilkeitä katseita ja kommenttejakin (naisilta), silloin harvoin kun liikumme "yöelämässä". Toistaiseksi mies on sanojensa mukaan kyllä tyytyväinen, 13 yhteistä vuotta on takana ja vielä ei ole lähtenyt laihemman matkaan...
Vaikken itse pidä ulkonäköäni kovassakaan arvossa, saan silti miehiltä jonkun verran ihan asiallista huomiota mm. baareissa. Eli iloinen asenne ja hauska persoona vetää näemmä, vaikkei ulkokuori olisikaan kultaa... Tosin kaiken huomion olen saanut silloin kun sitä en ole kaivannut (myös miestä pidin silloin alussa ihan vaan työkaverina, en potentiaalisena kumppanina), joten unohda ainakin paniikinomainen etsintä ja epätoivo - ne varmaan karkottaa jokaisen järkevän miehen samantien.
Olen 140kg ja mieheni täysin normaali ja perus suomalaisen miehen näkönen. Sattu pitämään isoista tytöistä. 4 vuotta matkaa takana ja kaunis tyttö tuloksena..
Itse olen 21-vuotias yli 130 kg painava nuori nainen. Toivottavasti et pahoittanut mieltäsi, kun joku sanoi heti, että laihduta! Totta toinen puoli, koska monikaan ylipainoinen ei haluaisi olla lihava, mutta laihdutus ei ole lasten leikkiä vaan todella vaikeaa. Itse sanoin tänään opiskelukaverilleni että minun pitäisi laihtua, hän sanoi, että olen juuri sopiva ja kaunis juuri näin. Se oli ihanaa! Komea ulkomainen mies on imarrellut minua. Oma mieheni on ihana, komea ja urheilullinen! :) Mieheni kanssa tapasimme ensimmäisen kerran suomi24:sen chatissä. Keskustelimme netissä satunnaisesti vuosia. Lopulta tapahtui jotenkin, ihastuttiin, tavattiin, rakastuttiin ja tällä tiellä ollaan. Yhdessä koettu mm. mun masennukseni. Kaikilla on oikeus rakkauteen koosta riippumatta ja monet miehet ovat kiinnostuneita siitä, mitä naisen sisimmässä on.
puolisoksi ylipainoista miestä, siis sellaista jolla on se 20-30kg ylipainoa?
Eläintarhan urheilukentältä itse asiassa. Ulkoilutin koiraani ja koira haukkui, kun ilmassa lensi jotain. Mies oli närkästyneen näköinen ja käski viedä koiran pois. Mä nauroin että se haukkuu vain huonot suoritukset!
- No tule huomenna ilman koiraa, niin jospa ne suoritukset paranee ;)
- Niin mutta kun kriitikkoa ei voi jättää yksin
- No tuo sitten sekin...
Iloa silmäkulmaan!
miettiä tarkkaan, mitä hakee. Jospa omat kriteerit on hiukka liian korkeat ja et anna niille kivoille, tavallisille miehille mahdollisuuksia? Tai jos miestutka on päällä väärissä paikoissa?
Kun lähikaupassa käydessään hymyilee kiinnostavan oloiselle miehelle, sitä ei tiedä mihin se voi johtaa... Ystäväni näki nimittäin ruokakaupassa aina yhtä kivaa miestä ja hymyt johti siihen, että mies etsi hänet FB:ssä käsiinsä ja yksi asia johti toiseen. Äskettäin ystäväni meni naimisiin tämän miehen kanssa, he rakentavat taloa yhdessä ja ystäväni pienellä pojalla on taas isi :)
olen aina pitänyt ISOISTA miehistä, siis pitkistä ja raamikkaista, mutta saa niitä kilojakin olla. Tikkulaihat miehet eivät sytytä yhtään.
puolisoksi ylipainoista miestä, siis sellaista jolla on se 20-30kg ylipainoa?
me etsitään vain miehiä, joilla just 20-30kg liikakiloja. Muita kriteerejä ei ole.
äly hoi...
ulkomuoto ei ratkaise ainakaa mun naisvalinnoissani vaan naisen sisin
hoikat naiset on koko ajan kimpussani mutta ei niillä oo aivoi päässä ainakaan osalla eli sisin on kaikkein tärkein.
tsemppiä sulle ja uskon että löydät ihanan prinssisi.
t.
sisin ratkaisee
Se on ihan luontaista, etteivät miehet halua lihavaa naista.
Mikset pudota painoasi? Tarvitseko miehen heti? Mikset laihduta, keskity itseesi ja sitten olet taas se kaunis nainen, saat itse valita, kenen haluat?