Lue keskustelun säännöt.
Kuinka paljon omaa aikaa vauvan äidille?
29.08.2011 |
Lapseni on nyt 4kk ja olen käytännössä ollut lapsessani kiinni koko tämän ajan. Kaksi kertaa olen käynyt kaupungilla kävelemässä alle tunnin mittaisen ajan ja yhden kerran nukkunut 5h putkeen, kun mies hoiti vauvaa yöllä ja ruokki pullosta. En ole vielä aivan romahtamaisillani väsymyksestä, vaikka vauvamme ei mistään helpoimmasta päästä ole. Mutta minulla on äärimmäisen vaikea pyytää miestä hoitamaan lasta yksin, koska hän käy töissä ja tarvitsee myös lepoa ja tuntuu aina siltä kuin hän tekisi suuren uhrauksen katsoessa lasta vähän aikaa yksin.
Kuinka paljon teillä muilla pienen vauvan äideillä on "omaa aikaa". Onko jotain säännöllistä aikaa, jonka saatte olla erossa vauvasta ja joku muu hoitaa? Haluaisin avata tämän miehelleni, että hän ei ole perheessä avustamassa lapsen hoitoa, vaan on toinen vanhempi ja myös minä tarvitsen lepoa vaikka kotona olemmekin päivät pitkät rennosti ja vaikka vauva nukkuukin päiväunia se ei ole sama asia kuin olla vauvasta erossa :(
Kommentit (34)
Meillä on onnistunut pari kertaa viikossa n. puolen tunnin lenkillä käynti, kerran olen käynyt elokuvissa (mies käveli vaunujen kanssa kaupungilla teatterin lähellä sillä aikaa), pari kertaa lääkärillä (reissu kesti noin 1,5 tuntia oli niin aikaisin aamulla että mies jäi mielummin kotiin vauvan kanssa), ja nyt aion aloittaa viikottaisen harrastuksen ensi viikolta alkaen, n. 2 h kerrallaan.
Vauva on puolivuotias, täysimetin puoleen vuoteen asti eikä vauva ota pulloa joten vielä ei ruokien puoelsta voi pidempään olla poissa.
Sinun kannattaisi varmaan sopia miehesi kanssa joku ennalta sovittu tuntimäärä jonka viikossa voit käyttää niin että hän hoitaa vauvaa. Ei se kovin paljon voi noin pienen vauvan kanssa olla. Tunti per kuukausi vauvan ikää kuulostaa reilulta.
En tarkoita että miehen homma olisi hoitaa vauvaa VAIN silloin kun otat tätä sovittua omaa aikaa, mutta on molemmille helpompi jos ei tarvitse erikseen pyytää ja suostua AINAKAAN tähän, vaan se on jo sovittu ja ennalta tiedetään. Ei harmita miestä vaikka olisi väsynytkin, eikä sinua nolota pyytää :-)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kaupassa yksin ja jonkun kerran olen käynnyt myös kampaajalla ja hierojalla. :) Eli mies hoitaa tämän ajan eli n.1-2h.
sinun 24 tuntia.
Aivan hyvin voitte tasata muutaman tunnin illassa.
imettele nyt sitä pienokaistas, ehit juoksemaan sitten kun laps on vuotias ja alkaa syömään oikeeta ruokaa. miks hoppuilla eroon lapsesta? mulla on alle kolme vuotias poika ja puoltoista vuotias tyttö ja kerran olen käyny ulkona ilman niitä, tosin iltasin teen talon remonttia ja ukko hoitaa lapset sillä aikaa.. kai sekin omaa aikaa sit on.
ihan liikaa vouhotetaan mammojen manikyyreistä, baari-illoista sun muusta hölynpölystä. ymmärrän jos on koliikki vauva tms. et tarvii hotellissa käydä yks yö nukkumassa välillä..
ei kukaan muu elämääni elänyt, kun olin vauvan kanssa. Olin halunnut lapsen ihan siksikin, että voisin olla vauvan kanssa, joten en ikinä kokenut, että olisi pitänyt olla omaa aikaa. Sitä minulla oli ollut 30 edellistä vuotta.
Jokainen tyylillään, minä nautin lapsesta ja hänen kanssaan tekemisestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
imettele nyt sitä pienokaistas, ehit juoksemaan sitten kun laps on vuotias ja alkaa syömään oikeeta ruokaa. miks hoppuilla eroon lapsesta? mulla on alle kolme vuotias poika ja puoltoista vuotias tyttö ja kerran olen käyny ulkona ilman niitä, tosin iltasin teen talon remonttia ja ukko hoitaa lapset sillä aikaa.. kai sekin omaa aikaa sit on.
ihan liikaa vouhotetaan mammojen manikyyreistä, baari-illoista sun muusta hölynpölystä. ymmärrän jos on koliikki vauva tms. et tarvii hotellissa käydä yks yö nukkumassa välillä..
myös "aikuisten juttuja"kuten kavereiden kanssa kahvilla käyntejä, kampaamoa, manikyyriä, leffoja jne. Saa mennä ihan yksin eikä tarvitse murehtia vaikka vaipanvaihtoa tms.
En ymmärrä, miksi äidin täytyy olla se, joka "joutuu uhrautumaan" vauvan takia. Ihan sama vaikka mies ravaisi harrastuksessa joka ilta mutta auta armias kun äiti haluaa lähteä vaikka shoppailemaan ilman lasta. Olen aina käsittänyt, että vauva on myös miehen, ei vain naisen.
Ehkä sinulle on sopinut se kotiin hautautuminen (ts. olet aina vauvan kanssa, jopa tyyliin vessassa) mutta meitä on katsos erilaisia. Kyllä minä olisin tullut hulluksi jos olisin ollut sen 24/7 vauvan kanssa pääsemättä minnekään. Ei ollut mitään rentouttavampaa kuin käydä kavereiden kanssa kahvilla, ilman vauvaa.
Vauvamme täytti viime viikolla 4kk, yksin olen käynyt pari kertaa kaupassa ja yhden päivän olin hautajaisissa. Muuten olen kiinni lapsessani 24/7. Miehestä ei ole erityisemmin apua, vaikka onkin ollut viime viikot kotona töiden sijaan. Miehelle tuntuu olevan aika vaikeaa ymmärtää että vauvan hoito on väsyttävää!
Toiset vauvat nukkuu pitkiä päiväunia ja makoilee tyytyväisinä omassa sängyssä tuijottelemassa. Meidän vauva on vilkas tapaus ja tarvitsee koko ajan virikkeitä kun on hereillä. Eli saan siis leikkiä ja kannella pientä miestä ympäri taloa, koko ajan pitää olla hauskuuttamassa ja keksimässä jotakin uutta. Meidän muksu ei myöskään nuku päivisin kuin puolen tunnin päiväunia.. Pari kertaa on nukkunut jopa 3 h! Pelästyin ihan kun oli niin outoa.
Ja mies tekee omia juttujaan eikä auta ellen pakottamalla pakota.. Rakastan olla lapseni kanssa, mutta parisuhde tässä kärsii kun toinen ei edes yritä olla mukana vaan haluaisi elää tasan samoin kuten ennen vauvan syntymää.
Mä en kaipaa aikaa erossa lapsesta ja mun omat tekemisetkin saa odottaa, ainut mitä haluan on LEPOA. Olisi luksusta nukkua aamulla vähän pidempään kuin yleensä, mutta se on mun mieheltäni liikaa pyydetty.
Omaa aikaa siis tuskin kovinkaan monella pienen vauvan äidillä on, mutta kyllä se siitä tasaantuu kun lapsi kasvaa ja alkaa olla itsenäisempi. Varmasti ainakin tämä ensimmäinen vuosi on aikamoista lapsen kanssa oleilua ympärivuorokauden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis kyllä äidit tarvitsee omaa aikaa ja ovat sen ansainneet! Kyse ei ole siitä, etteikö lasta olisi halunnut ja sen kanssa elämisestä nauttisi, vaan siitä että pitää huolta itsestään, jolloin vauvanhoitoonkin on virkeämpi. Esim. kunnon liikuntaa on aika vaikea vauvan kanssa harrastaa. Ja myös isille tekee hyvää olla lapsen kanssa ihan kahdestaan, silloin ymmärrys puolisoa kohtaan kasvaa ja suhde lapseen vahvistuu. Isä oppii omat keinonsa lapsenhoidossa, kun äiti ei ole vieressä katsomassa ja ohjeistamassa. Ja itse asiassa olen kuullut parilta isältä, että mikään ei vie niin tehokkaasti pois ajatuksia työstä kuin lapsen kanssa oleminen!
Siis kyllä äidit tarvitsee omaa aikaa ja ovat sen ansainneet! Kyse ei ole siitä, etteikö lasta olisi halunnut ja sen kanssa elämisestä nauttisi, vaan siitä että pitää huolta itsestään, jolloin vauvanhoitoonkin on virkeämpi. Esim. kunnon liikuntaa on aika vaikea vauvan kanssa harrastaa. Ja myös isille tekee hyvää olla lapsen kanssa ihan kahdestaan, silloin ymmärrys puolisoa kohtaan kasvaa ja suhde lapseen vahvistuu. Isä oppii omat keinonsa lapsenhoidossa, kun äiti ei ole vieressä katsomassa ja ohjeistamassa. Ja itse asiassa olen kuullut parilta isältä, että mikään ei vie niin tehokkaasti pois ajatuksia työstä kuin lapsen kanssa oleminen!
Yhtä lailla isät haluavat muodostaa suhteen ja siteen vauvaan. Ja sellainen suhde ja side pitääkin saada! Ei taida pahemmin auttaa, että sitä aletaan muodostamaan vasta kun lapsi on päässyt taaperoikään.
Tämän ketjun perusteella en enää ihmettele, miksi parisuhteet voivat huonosti, kun äidit suorastaan omivat vauvan itselleen jättäen isän (tasa-arvoisen huoltajan) sivuun ihan kuin mies ei haluaisi lapsen kanssa viettää aikaa, ilman äitiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä käyn noin pari kertaa viikossa yksin lenkillä/kaupassa/kaverilla ja olen poissa noin pari tuntia kerrallaan. Enkä todellakaan tunne huonoa omaatuntoa siitä, että vauva jää ISÄNSÄ kanssa kaksin. Vauva syö myös pullosta tarvittaessa, mutta harvoin edes tarvitsee pullosta syöttää, kun syötän lähtiessäni.
Siis kyllä äidit tarvitsee omaa aikaa ja ovat sen ansainneet! Kyse ei ole siitä, etteikö lasta olisi halunnut ja sen kanssa elämisestä nauttisi, vaan siitä että pitää huolta itsestään, jolloin vauvanhoitoonkin on virkeämpi. Esim. kunnon liikuntaa on aika vaikea vauvan kanssa harrastaa. Ja myös isille tekee hyvää olla lapsen kanssa ihan kahdestaan, silloin ymmärrys puolisoa kohtaan kasvaa ja suhde lapseen vahvistuu. Isä oppii omat keinonsa lapsenhoidossa, kun äiti ei ole vieressä katsomassa ja ohjeistamassa. Ja itse asiassa olen kuullut parilta isältä, että mikään ei vie niin tehokkaasti pois ajatuksia työstä kuin lapsen kanssa oleminen!
Tuossa vaiheessa on vielä alkueuforian vallassa ja haluaa olla lapsen kanssa. Se oma aika voidaan käsittää niin kovin monella tavalla. Yhdelle se on viikonloppuloma Prahassa, toiselle kupillinen kahvia lehteä lukien.
Ei äiti ole yhtään sen huonompi, vaikka viihtyy vauvansa kanssa! Ilman lasta saa olla vuosia, miksi ei nauttisi niistä muutamasta lyhyestä hetkestä, jotka lapsi on lähellä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vien vauvan joka torstai hoitajalle, jotta saan perjantain itselleni. Minusta on tärkeää, että aikuisella on elämässä muutakin kuin lapsi. Hoitaja on luotettava eläkkeellä oleva lastenhoitaja, jolle vauvan voi huoleti jättää eikä tarvitse tuntea huonoa omaatuntoa siitä, että käy jumpassa, kavereilla, kampaajalla jne. Kunhan lapsi on 3 kk ikäinen, siirrymme systeemiin, jossa hän on hoidossa 2 pv/vko.
jos haluaa olla hieman erossa vauvasta. Tää oli se pointti.
Ei äiti ole yhtään sen huonompi, vaikka viihtyy vauvansa kanssa! Ilman lasta saa olla vuosia, miksi ei nauttisi niistä muutamasta lyhyestä hetkestä, jotka lapsi on lähellä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kahteentoista vuoteen :D Semmosta on lapsiperheen elämä.
Musta on käsittämätöntä että varsinkin yhden, terveen ja normaalin lapsen äidit laskee kotona olon 'työksi' niin sitä vaan ehditään roikkumaan kahvilla ja netissä jne.
Ihan luksusta kun saa olla oman lapsen kanssa rajoituksetta!
jos ei muuta niin lyhyt lenkki tai lehden luku niin ettei sitä tulla keskeyttämään mistään syystä! ainakaan vauvan kitinästä. Rasittavínta vauvan kanssa olemisessa on olla koko ajan valmiudessa ja tästä pitää saada taukoa.
Vauvat on ihania mutta niin on suklaakin eikä sitä halua koko ajan syödä:)
imettele nyt sitä pienokaistas, ehit juoksemaan sitten kun laps on vuotias ja alkaa syömään oikeeta ruokaa. miks hoppuilla eroon lapsesta?
sitä lasta pitäisi ihmetellä 24/7? Ei se nyt vuorokaudn sisällä miksikään muutu, jos joka vrk kävisi vaikka pari tuntia jossain ilman lastakin. Tervettähän se, ainakin itselleni ja en ollut myöskään väsynyt vauva-aikoina.
kahteentoista vuoteen :D Semmosta on lapsiperheen elämä. Musta on käsittämätöntä että varsinkin yhden, terveen ja normaalin lapsen äidit laskee kotona olon 'työksi' niin sitä vaan ehditään roikkumaan kahvilla ja netissä jne. Ihan luksusta kun saa olla oman lapsen kanssa rajoituksetta!
Ei sellaista ole lapsiperheen elämä. Sellaista oli SUN elämä. Lapsiperheen elämä on sellaista millaista kukin perhe siitä yhdessä luo. Teillä se tarkoitti että sulla ei ollut omaa aikaa. Meillä se tarkoitaa että kumpikin vanhempi hoitaa lapsia yhtä lailla. Isän mielestä on myös kivaa hoitaa vauvaa ja lapsia ja samoin äidin, ja äidin mielesätä on kiva käydä esimerkiksi leffassa tai kahvilla kavereiden kanssa myös ilman lapsia, samoin isä tekee sitä omien kavereiden kanssa.
Semmoista on tasa-arvoinen elämä. :D
sain omaa aikaa. Kun mies tuli töistä menin tunniksi ulos (lenkille, kirjastoon tms), ihan vain olemaan yksin. Mies hoiti lapsia viikonloppuisin ja sain nukkua. Lastenhoito oli hänestä rentouttavaa vastapainoa työlle. Hoitoapua oli myös käytettävissä jos sitä tarvitsi muuten.
en minäkään ole mikään Nina Mikkonen, vaikka nautin perheeni parissa olemisesta... Mulla on kolme lasta, vanhin eskarilainen ja nuorin 8,5kk ja näihin kuuteen vuoteen alle 10 kertaa olen ollut pois kotoa paria tuntia pidempään ja nyt vauva-aikana kerran. Ja en koe olevani mikään marttyyri, vaan viihdyn oman perheeni kanssa. En ymmärrä mihin minun pitäisi tästä lähteä?
"omaa aikaa" niin paljon kuin olen halunnut. Ei se vauvan hoito ole niin raskasta (jos ei nyt tosiaan ole erityisvauva tms.) jotta mies ei jaksaisi hänen kanssaan olla. Vaikkei sitten tekisi muuta kuin makoilisi vauvan kanssa sängyssä =)
Eli meillä mies on yhtälailla osallistunut vauvan hoitoon, töistä huolimatta. Kun me molemmat ollaan kotona, se hoitaa joka sillä hetkellä ehtii. Ei ole mitään selkeää jakoa, mitä kumpikin tekee.