Miten afrikan maat voi olla

sisämaita ja yksi niistä on Sveitsi.



Sveitsi on vauras maa jolla ei luonnonvaroja useiden Afrikan maiden tapaan ole.



Näyttää väestö olevan tärkein luonnonvara.

Ei kaikkialla ole kuivuutta.

taudit niin kaikki olisi toisin. Olisko ap:llä ehdotus miten ilmasti saatais muuttumaan siellä?

Suomessakin kaikki lamaantuu kun kesällä on pari päivää hellettä!

Kuvittele jos se helle jatkuis ja jatkuis, vilja kuivuu, mikään ei kasva, taudit leviää, puhtaasta vedestä pulaa...

Suomessakin on viivottimella piirrettyjä rajoja. Afrikka ei ole yksin syyllinen siihen, jos luonnonvarat häviää muihin maihin.

Oletko kuullut imperialismista? Kuka piirsi viivottimella Afrikan valttiot välittämättä kansallisuusrajoista? Kuka on kupannut vuosisadasta toiseen Afrikan luonnonvarat?

Käy peruskoulusi ensin loppuun ennen kuin möläyttlet täällä lisää ja teet itsestäsi naurettavan.

Moniko suomalainen tekee töitä -30 asteessa vuoden ympäri? Moniko siihen suostuisi? Kylmä tila on paljon helpompi saada lämpimäksi kuin kuuma tila kylmäksi.

sähköä ja hyvin pärjäävät. Minunkin suvussani on vielä 10 vuotta sitten oltu ilman sähköä, myös 30 asteen pakkasessa. Viisas keinot keksii, jottei kuole kylmyyteen tai kuumuuteen.

Moniko suomalainen tekee töitä -30 asteessa vuoden ympäri? Moniko siihen suostuisi? Kylmä tila on paljon helpompi saada lämpimäksi kuin kuuma tila kylmäksi.

No tekisin, jos olisi toi lämpötila koko vuoden ja ulkona.

Olen sataprosenttisen varma että sulta pääsisi itku, jos joutuisit olemaan -30 asteessa pihalla koko päivän.

siirtomaata jossa valkoinen valtaväestö ei olisi tehnyt maasta menestyvän.



Vasta 1948 perustettu ja 55% Negevin autiomaata oleva Israel mukaanlukien. Ero on huomattava ihan millä tahansa mittarilla.



Sisämaa tai ei, tai ihan mikä tahansa tekijä mukaanlukien. Afrikassa sen sijaan ei ole suurempaa merkitystä jos sijaitsee rannikolla tai sisämaassa. Luonnonvaroilla on merkitystä ja Pohjois-Afrikassa arabiväestöllä. Somalialla esim. ei luonnonvaroja ole vaikka rannikkoa onkin.

jos vaan päättäisi lähteä Afrikkaan. Kyllä se on tasan afrikkalaisessa luonteessa tuo vetelyys. Nih. Suomimamma vasta lämpenee kun mittari näyttää +45 astetta. Vastaavasti kasteluvesien kuivuminen ei haittaisi av-mammaa lainkaan, haettaisiin sitten sieltä 50 kilometrin päästä se vesi. Höh. Ja ilman vedenhakutukia ja katokorvauksia.

sielläkin on yöaikaan paljon viileämpää. Muualla on se sama 32 mikä Thaimaassakin ja sehän ei Mammaa haittaa yhtään, päin vastoin.

Ja miten tuo että vettä haetaan 50 km päästä ja valitetaan poikkeaa siitä, että asutaan Kainuussa 100 km päässä mistä hyvänsä ja valitetaan, mutta ei muuteta työn tai minkään muun perässä mihinkään, koska Aini-täti ja muu suku asuu samalla Kyrvätperällä.

kilsan päästä pitää vesi kantaa ja miksi aina naisten vaikka miehet ovat vahvempia? Koska vesiputkia ja infraa ei ole ja perinteisesti tietty naiset tekevät Afrikassa työt. Ei Suomessakaan ollut infraa ennen kuin se rakennettiin. Ja kuka tekee kaivoja Afrikkaan? Yleensä eivät mustat itse vaan YK ja sadat avustusjärjestöt kehitysyhteistyövarojen ja lahjoitusten avulla.

Afrikassa saadaan kolme satoa ja viljelykasvien ja hedelmien valikoima on ihan eri luokkaa kuin Suomessa. Kaakaota, kahvia, kassavaa, puuvillaa, maissia, riisiä, palmuöljyä, maapähkinöitä, kumia, viinirypäleitä, kumia, vehnää ja monia erilaisia hedelmiä jne.

Miksi Siperiassa ei asu ketään? Koska olosuhteet ovat liian vaikeat. Afrikassa samanlainen alue on Sahara mutta muuten se on kyllä ihan asumiskelpoista aluetta joka kaiken lisäksi on rikas luonnovaroiltaan ja tiheään asuttu, toisin kuin jo Pohjois-Suomi vaikean ilmastonsa takia. Pohjois-Suomessa ei kahvi sekä mangot ja appelsiinit kasva ja öljyäkään siellä ei ole.

jos vaan päättäisi lähteä Afrikkaan. Kyllä se on tasan afrikkalaisessa luonteessa tuo vetelyys. Nih. Suomimamma vasta lämpenee kun mittari näyttää +45 astetta. Vastaavasti kasteluvesien kuivuminen ei haittaisi av-mammaa lainkaan, haettaisiin sitten sieltä 50 kilometrin päästä se vesi. Höh. Ja ilman vedenhakutukia ja katokorvauksia.

siirtomaata jossa valkoinen valtaväestö ei olisi tehnyt maasta menestyvän.

Vasta 1948 perustettu ja 55% Negevin autiomaata oleva Israel mukaanlukien. Ero on huomattava ihan millä tahansa mittarilla.

Sisämaa tai ei, tai ihan mikä tahansa tekijä mukaanlukien. Afrikassa sen sijaan ei ole suurempaa merkitystä jos sijaitsee rannikolla tai sisämaassa. Luonnonvaroilla on merkitystä ja Pohjois-Afrikassa arabiväestöllä. Somalialla esim. ei luonnonvaroja ole vaikka rannikkoa onkin.

Luonnonvarat ovatkin erittäin tärkeitä, myös negatiivisessa mielessä, koska ne voivat aiheuttaa konflikteja, kuten on käynyt mm. keski-Afrikassa (esimerkkinä tästä vaikka timantit). Paul Collier on kirjoittanut paljon ns. resource trapista, joka syntyy kun on resursseja, mutta niitä ei pystytä jakamaan hyödyllisellä tavalla, vaan useampi taho haluaa hyötyä niistä, mikä tietysti puolestaan johtaa sisällissotaan hyvin pian.

siihen aikaan kun afrikan korkeakulttuurit kukoistivat. Eurooppalainen elintaso ja sivistys on ollut korkealla tasolla vaivaiset viisisataa vuotta (ja suomne vaajaat sata), sitä ennen elintasoa ja sivistystä oli oli m.m. afrikassa.

Se nyt vaan menee niin, että korkeakulttuurit tulevat ja menevät. Jos me täällä euroopassa alkaisime maksaa tuottajille oikeaa palkkaa, ei kehitysapua tarvittaisi. Se vaan nostaisi kahvikupin hintaa.

Lämmintä on Intiassakin ja

mä luulen, että jos sieltä loppuis kuivuus ja taudit niin kaikki olisi toisin. Olisko ap:llä ehdotus miten ilmasti saatais muuttumaan siellä?

Suomessakin kaikki lamaantuu kun kesällä on pari päivää hellettä!

Kuvittele jos se helle jatkuis ja jatkuis, vilja kuivuu, mikään ei kasva, taudit leviää, puhtaasta vedestä pulaa...

kummasti siellä lämpimässä ainakin ihmiset sikiää tosi hyvin.

Intia on jo maailman KOLMANNEKSI suurin talous USA:n ja Kiinan jälkeen ja kun Kiina n. 2015 ohittaa USA:n (amerikkalaisten ekonomistien laskelmien mukaan), niin Intia seuraa perässä muutaman vuosikymmenen kuluttua.

Saavutukset niinkin huimia kuin rikoksia ympäri maailmaa, vankiloissa niin Thaimaassa kuin Espanjassakin.

pitkälle 1800-luvulle asti. Ei suomalaiset osanneet ylipäätään lukeakaan. Kirkonmenotkin oli pitkään latinaksi.

Ja sitten asiaan: maailmalle lähteneet nigerialaiset osaavat kokemukseni mukaan englantia paremmin kuin romanialaiset ja ovat korkeammin koulutettuja. Ja myös ihan uskomattoman ovelia (tai ehkä oikeampi termi olisi sosiaalisesti älykkäitä), sillä tavalla jota suomalaiset harvoin ovat.

että myös afrikkalaiset ovat olleet siirtomaaherroja ja orjakauppiaita?

ja ylläpitää ilmaista koulutusjärjestelmää yms. kertoo vain siitä että maassa on osattu hoitaa asiat hyvin.

Toinen esimerkki voisi olla Päiväntasaajan Guinea, valtavan rikas maa, jossa pieni eliittiväki vie kaiken ja kansa elää köyhyydessä.

jos vedettaisiin pois kaikki avustukset kansalta? Ei asumistukia, lapsilisia, tyottomyyskorvauksia.

Terveydenhoidon maksaisit omasta pussista samoin koulutuksen.

Hyvahan se on pullistella kun valtiolta saa aina kainalokepit kun vahan nilkka nyrjahtaa.

Englanti EI ole itsenäinen valtio! Sama juttu kuin jos Intiasta puhuisi Keralana jne.

Muista myös se mitä kauheuksia Afrikassa on tehty jo kauan ennen eurooppalaisten tuloa. Aina vain eurooppalaiset syyllistetään kaikesta vaikka kaikkialla maailmassa on ollut valloittajia ja riistäjiä. Myös Eurooppa on valloitettu moneen kertaan. Eurooppalaiset eivät kuitenkaan jää itkemään ja säälissä rypemään että kun nuo vei meiltä kaiken, nyt muiden pitää ikuisesti auttaa meitä ja korvata menetykset. Menneisyys on unohdettu ja otettu suunta eteenpäin. Tämä on asia, mikä puuttuu monelta Afrikan valtiolta.

Englanti antaisi takaisin kaiken sen minkä on varastanut ja sitten maksaisi hyvitystä aiheuttamistaan ongelmista. Ei mikään englannin siirtomaa siirtynyt demokratiaan

englanti antaa takaisin mitä? Ja sitten Afrikka teollistuu vai?

ja et edes tiedä mitä he tekivät

englantilaiset

rikastuivat orja kaupalla

egyptin muinainen kuningas raahattiin lontooseen aarteen kanssa. Egyptiläiset saivat pitää rauniot

Kuningatar viktoria lähetti armeijan ampumaan zulut

englannin Lord Kitchener oli vuosisadan ensimmäinen sotarikollinen. Aloitti keskitysleirit.

Transvaalissa loydettiin maailman suurin timantti. Se annettiin englannin kuninkaallisille. He saivat sen ilmaiseksi. Transvaalin sen aikainen herra joka sen ilmaiseksi antoi ei ollut sen laillinen omistaja. Maa kuului alkuperäisväestolle.

englantilaiset omistavat suuren osan etelä afrikan kullasta. Sen takia eivät edes apartheidin aikaan boikotoineet sitä maata vaikka väittivät niin tekevänsä.

Afrikassa on paljon maamiinoja. Ja ne on euroopan maissa tehtyjä

Aina halutaan valmis ratkaisu asioihin ulkomailta. Nigerian valtio päästää ulkomaiset yhtiöt maahan. Toinen vaihtoehto kun olisi oman maan teollisuuden kehittäminen mutta se on liian raskasta nigerialaisille. Mieluummin ulkomaalaiset yhtiöt niin ei tarvitse itse eväänsä heilauttaa ja rahaa riittää rikkaalle väestönosalla, muista viis.

mutta eivät paikalliset siitä hyody mitenkään.

bp hoitaa joka ikisen voiton pennosen englantiin

paikalliset saa kärsiä saasteista. Ja tämä on totta. Uutisissa oli aihetta että bp on saastuttanut aluetta jo 30 vuoden ajan

Aika monta maata ilman rannikkoyhteyttä on Euroopassakin, samoin muissakin maanosissa.

kas kun ei väsymys tai kompastuminen.

Onko kukaan kirjoittajista oikeasti koskaan perehtynyt kehitysteorioihin? Kehittyvien maiden ongelmat johtuvat huonoista instituutioista, joita ei ole saatu korjattua. Instituutioiden huonommuun puolestaan johtuu useammista tekijöistä: historia, kolonialistien kuolleisuus, rannikon läheisyys, väestömäärä, poliittinen kehitys (autoritäärinen vs. demokraattinen valtio tai ehkä anokratia?), luonnonvarat, nuorten miesten prosentiaalinen osuus väestöstä jne.

Ja sille, joka huuteli yhtään mustan Afrikan keksintöä niin mulla on sulle yksi:

riisi.

Terveisin, MSc Development Management London School of Economics.

Täysin uusavuton tollo yliopistonihminen saanut tehtävän keksiä tekosyitä menestymättömyydelle. Ei raukka tajua että älykäs ihminen on rajattoman kekseliäs voittamaan paljon suurempia ongelmia kuin rannikon läheisyys jne.

Rannikon läheisyys on äärimmäisen tärkeä asia vientiteollisuuden kannalta, miksi muuten luulet, että Suomessakin ahtaajien lakot vaikuttavat niin nopeasti kansantalouteen? Jos maa on ns. landlocked, eikä sillä ole rannikkoa, on huomattavasti kalliimpaa järjestää kannattavaa vientiä ulkomaille kuin rannikkovaltioista. Ja jos matkaa on lähemmäs 500 km rannikolle, saa kekseliäs ihminen todella pohtia kaksi kertaa, miten kansantalous lähtee nousuun. Lähtisitkö itse viemään myyntituotteita ulkomaankauppaan Kolarista Helsinkiin?

Hyvinvointivaltion ja toimivan infrastruktuurin rakentaminen puolestaan vaatii kauppaa. Yksittäisellä ihmisellä asiat voi olla ok vaihdantataloudessa naapureiden kanssa, mutta vaihdantataloudella ei ylläpidetä sairaalaverkostoa tai peruskouluja.

Yrittäkää nähdä suurempi kuva ja asiayhteydet.

Terveisin 70, "täysin uusavuton yliopistotollo".

32 kertaa Suomen kokoinen mutta asukasluku on siis 1/5.



Miksi niin vähän asukkaita?

Kongon demokraattisella tasavallalla on Atlatin valtameren rannalla maata! Ei todellakaan ole mikään sisämaa!

kas kun ei väsymys tai kompastuminen.

Onko kukaan kirjoittajista oikeasti koskaan perehtynyt kehitysteorioihin? Kehittyvien maiden ongelmat johtuvat huonoista instituutioista, joita ei ole saatu korjattua. Instituutioiden huonommuun puolestaan johtuu useammista tekijöistä: historia, kolonialistien kuolleisuus, rannikon läheisyys, väestömäärä, poliittinen kehitys (autoritäärinen vs. demokraattinen valtio tai ehkä anokratia?), luonnonvarat, nuorten miesten prosentiaalinen osuus väestöstä jne.

Ja sille, joka huuteli yhtään mustan Afrikan keksintöä niin mulla on sulle yksi:

riisi.

Terveisin, MSc Development Management London School of Economics.

Täysin uusavuton tollo yliopistonihminen saanut tehtävän keksiä tekosyitä menestymättömyydelle. Ei raukka tajua että älykäs ihminen on rajattoman kekseliäs voittamaan paljon suurempia ongelmia kuin rannikon läheisyys jne.

Rannikon läheisyys on äärimmäisen tärkeä asia vientiteollisuuden kannalta, miksi muuten luulet, että Suomessakin ahtaajien lakot vaikuttavat niin nopeasti kansantalouteen? Jos maa on ns. landlocked, eikä sillä ole rannikkoa, on huomattavasti kalliimpaa järjestää kannattavaa vientiä ulkomaille kuin rannikkovaltioista. Ja jos matkaa on lähemmäs 500 km rannikolle, saa kekseliäs ihminen todella pohtia kaksi kertaa, miten kansantalous lähtee nousuun. Lähtisitkö itse viemään myyntituotteita ulkomaankauppaan Kolarista Helsinkiin?

Hyvinvointivaltion ja toimivan infrastruktuurin rakentaminen puolestaan vaatii kauppaa. Yksittäisellä ihmisellä asiat voi olla ok vaihdantataloudessa naapureiden kanssa, mutta vaihdantataloudella ei ylläpidetä sairaalaverkostoa tai peruskouluja.

Yrittäkää nähdä suurempi kuva ja asiayhteydet.

Terveisin 70, "täysin uusavuton yliopistotollo".

Ahtaajien lakko ei vaikuttanut Suomen kansantalouteen lopulta juurikaan &lt;a href="<a href="http://www.taloussanomat.fi/tyomarkkinat/2010/03/18/ahtaajalakko-on-syo…" alt="http://www.taloussanomat.fi/tyomarkkinat/2010/03/18/ahtaajalakko-on-syo…">http://www.taloussanomat.fi/tyomarkkinat/2010/03/18/ahtaajalakko-on-syo…;" alt="<a href="http://www.taloussanomat.fi/tyomarkkinat/2010/03/18/ahtaajalakko-on-syo…" alt="http://www.taloussanomat.fi/tyomarkkinat/2010/03/18/ahtaajalakko-on-syo…">http://www.taloussanomat.fi/tyomarkkinat/2010/03/18/ahtaajalakko-on-syo…;"&gt;<a href="http://www.taloussanomat.fi/tyomarkkinat/2010/03/18/ahtaajalakko-on-syo…;" alt="http://www.taloussanomat.fi/tyomarkkinat/2010/03/18/ahtaajalakko-on-syo…;">http://www.taloussanomat.fi/tyomarkkinat/2010/03/18/ahtaajalakko-on-syo…;

Landlocket? Käytetäiskö suomenkielisiä termejä? Jos ymmärrän tuon termin oikein, on Tampere, Suomen aikaisin teollistunut ja ulkomaanvientiin erikoistunut kaupunki juurikin 'landlocket'.

Voitaisko käyttää suomenkielisiä termejä? Et tee yhtään älykkäämpää vaikutusta, vaikka käytät vieraskielisiä sanoja. Kirjoitteletko englannissakin sillain että heittelet suomenkielisiä sanoja tekstiin?

Mitähän landlocked mahtaa olla suomeksi, itse en tiedä yhtään hyvää vastinetta. Ehkä sisämaa? Ja kiitos huolenpidosta englanninkieleni suhteen, älykkään vaikutuksen tekeminen vauva.fi -palstalla ei kuitenkaan ole elämäni syvin merkitys. Lähinnä haluaisin tämänkin asian tiimoilta vaihtelevaa, mielenkiintoista keskustelua, enkä yksisilmäistä argumentointia ja kontekstien huomiotta jättämistä.

Tampere, josta muuten olen kotoisin, on vesireittien varrella sijaitseva kaupunki, josta on lähimmälle rannikolle 170 km. Esim DRC (eli Kongon demokraattinen tasavalta) on ns. mustassa Afrikassa ja vahvasti sisämaata, lähimmälle rannikolle on n. 1000 km, yli kymmenkertainen matka Tampereeseen verrattuna.

Matkan pituus ei kuitenkaan liene ratkaisevin tekijä, vaan instituutiot, jotka määrittelevät esimerkiksi teollisuutta. Suomessa on pitkään vallinnut yhteiskuntarauha ja instituutiot on rakennettu ruotsalaisen hallintomallin mukaan. Koska Suomi ei ole koskaan ollut siirtomaa (joskin osa Ruotsia ja Venäjää), emme ole joutuneet aloittamaan ns. nollasta. Suurin osa Karibian ja Afrikan siirtomaista ovat aloittaneet nollasta ja hyvien instituutioiden rakentaminen on ollut ylivoimaista. Esimerkiksi Pohjois-Amerikassa Yhdysvallat on entinen siirtomaa, joka puolestaan on onnistunut hyvin, johtuen muutamista tekijöistä, kuten rannikoiden läheisyys, historia, väestömäärä, nuorten miesten osuus, ilmasto jne.

Jos haluat tutustua ihan perusajatuksiin asian tiimoilta suosittelen Acemoglu, Johnson & Robinson -nimisten miesten yhteisartikkeleita. Toinen mielenkiintoinen on tietysti Jared Diamond.

Ja kyllä, riisin viljely ei ole levinnyt esim. Yhdysvaltoihin Kiinasta vaan mustasta Afrikasta. Eikä pelkkä lajike, vaan kastelu ja viljelymetodit.

Mitähän landlocked mahtaa olla suomeksi, itse en tiedä yhtään hyvää vastinetta. Ehkä sisämaa? Ja kiitos huolenpidosta englanninkieleni suhteen, älykkään vaikutuksen tekeminen vauva.fi -palstalla ei kuitenkaan ole elämäni syvin merkitys. Lähinnä haluaisin tämänkin asian tiimoilta vaihtelevaa, mielenkiintoista keskustelua, enkä yksisilmäistä argumentointia ja kontekstien huomiotta jättämistä.

Tampere, josta muuten olen kotoisin, on vesireittien varrella sijaitseva kaupunki, josta on lähimmälle rannikolle 170 km. Esim DRC (eli Kongon demokraattinen tasavalta) on ns. mustassa Afrikassa ja vahvasti sisämaata, lähimmälle rannikolle on n. 1000 km, yli kymmenkertainen matka Tampereeseen verrattuna.

Matkan pituus ei kuitenkaan liene ratkaisevin tekijä, vaan instituutiot, jotka määrittelevät esimerkiksi teollisuutta. Suomessa on pitkään vallinnut yhteiskuntarauha ja instituutiot on rakennettu ruotsalaisen hallintomallin mukaan. Koska Suomi ei ole koskaan ollut siirtomaa (joskin osa Ruotsia ja Venäjää), emme ole joutuneet aloittamaan ns. nollasta. Suurin osa Karibian ja Afrikan siirtomaista ovat aloittaneet nollasta ja hyvien instituutioiden rakentaminen on ollut ylivoimaista. Esimerkiksi Pohjois-Amerikassa Yhdysvallat on entinen siirtomaa, joka puolestaan on onnistunut hyvin, johtuen muutamista tekijöistä, kuten rannikoiden läheisyys, historia, väestömäärä, nuorten miesten osuus, ilmasto jne.

Jos haluat tutustua ihan perusajatuksiin asian tiimoilta suosittelen Acemoglu, Johnson & Robinson -nimisten miesten yhteisartikkeleita. Toinen mielenkiintoinen on tietysti Jared Diamond.

Ja kyllä, riisin viljely ei ole levinnyt esim. Yhdysvaltoihin Kiinasta vaan mustasta Afrikasta. Eikä pelkkä lajike, vaan kastelu ja viljelymetodit.

Landlocket teoriasi meni siis vessasta alas tuon antamani Tampereen esimerkin mukana.

Markkinatalous toimii Afrikassa mainiosti eikä siihen tarvita mitään insituutioita. Nehän vain haittaavat kauppaa. Valtaosa Afrikan maista on sitäpaitsi vailla sotia ja kaiken lisäksi meren rannalla. Esim. sellainen persereikä kuin Senegal, ei mitään järkevää tapahdu vaikka maassa on rauha ja meri lähellä. Eletään vuosi toisen jälkeen velaksi, jonka Ranska kerran vuosikymmenessä mitätöi.

Afrikassa on mahtavasti valtioita, joissa valmiit instituutiot, joko ranskalaiset tai brittiläiset. Jos Suomelle kelpasi ruotsalaiset instituutiot, niin varmaan tuolla voidaan rakentaa brittiläiselle ja ranskalaiselle pohjalle?

Rannikoiden läheisyys Yhdysvalloissa. Siis onko lähemänä siellä kuin Afrikassa?

En todellakaan aio lukea noiden vierasmaalaisten höpöttäjien kirjoja, koska ei ole olemassa niin suurta estettä jota ÄLYKÄS, YHTEISTYÖKYKYINEN, LUOVA, AHKERA, ihminen ei voisi voittaa. Nuo rannikoiden läheisyys ja nuorten miesten määrät muu paska on juuri tuollaisen yliopistoihmisen typeriä heittoja, joilla ei ole mitään pohjaa. Onhan se nyt kumma ettei suostuta tunnustamaan että ihmisen henkilökohtaisilla ominaisuuksilla on paljon enemmän vaikutusta kuin joillain luonnonolosuhteilla, jotka on tehty vain voitettavaksi. Olet täysin sisätiloissa kasvanut kakara kun et tätä tajua.

Avaa nyt aikasi kuluksi kaikki nuo käsitteesi. Rannikko tuli jo ammuttua alas. Nuorten määrä, ilmasto jne?