Mistä pelottavasta jutusta sinulle jäi traumat lapsuudessasi?

äiti kertoi minulle siitä kun olin pieni, luulin oikeasti että ne tytöt poltettiin meidän lähimetsässä. :(

Stephen King It oli inasen liian pelottava ja ahistava 7 vuotiaalle räkänokalle. Pennywise ja muut hänen "kolleegansa" pelottavat ja ahistavat vielä nykyäänkin. Ja ikää mulla vasta 30 vuotta.

Muistan pätkän jostain elokuvasta, jossa oli tarjolla keittoa, jossa lillui silmämunia. En muista mikä elokuva oli kyseessä, mutta jäi mieleeni. Myös muumien jakso, jossa oli aavelaiva, oli kammottava, en varmaan uskaltaisi katsoa sitä nyt aikuisenakaan :-D Olen aina ollut aika herkkä pelkäämään kaikenlaista.

En tiedä tietääks kukaan tätä mut pikkulapsena mä säihkädin pahanpäiväisesti sitä yhtä TV-mainosta jossa eräs heppu söi jotain jäätelöä ja muuttui öriseväksi jääkarhuksi

Vierailija kirjoitti:

Pelkäsin myös kamalasti sitä englannin opetusohjelmaa, jossa oli Harcwick ja joku muu. Se oli synkkä ja pelottava. Ylen areenalla taitaa olla joku jakso tallessa.

:(

Minäkin pelkäsin tuota! Hello hello hello - sarjan poliisit  ja "Where is the caaaaaaattt?? The catttt is in the moooooon!

Vierailija kirjoitti:

Joku kirjastosta löytyvä kummituskirja oli kamala. Nimeä en muista mutta siinä oli muutama pitkä kuvaus erityypisistä kummituksista ja demoneista. Siinä kirjassa oli myös valokuvia kummituksista. Kaikkein kammottavin oli Maara (vai oliko se Mara?) Joka kiusaa nukkuvia ihmisiä. Se istuu nukkuvan rinnan päällä, niin että nukkuja tuntee tukehtuvansa, muttei pysty tekemään mitään. Kuvauksessa oli myös että kun muuttaa uuteen paikkaan, siellä voi olla Maara.

Siitä lähtien olen kammonnut muuttamista todella paljon, mutta pakon edestä olen joutunut muuttamaan pariinkin otteeseen.

Mara on vain yksi nimitys tälle mytologiselle olennolle. Tunnetumpi on succubus, joka on naispuolinen olento joka istuu öisin miesten rintakehälle (painaen sitä, vrt. painajainen) ja viettelee miehiä. Eli succubuksen syyksi pantiin se kun miehet näkeväyt märkiä unia! :D Nykyisin tiedetään, että kyseessä on unihalvaus, joka on suhteellisen yleinen vaiva. En ole ikinä kuullut, että nämä olennot olisi käsitetty jotenkin paikkasidonnaisiksi, mutta ehkä se selittyy sillä, että muuttaminen voi aiheuttaa stressiä joka purkautuu unihalvauksena.

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="01.05.2014 klo 23:22"]Kauniiden ja rohkeiden jälkeen tuli semmoinen nauru,varmaan jonkun tuotantoyhtiön tunnari tai vastaava.Katsoin usein mummoni seurassa kauniita ja rohkeita mutta niiden loputtua juoksin toiseen huoneeseen pitelemään korvia etten kuulisi sitä naurua :( en tiedä muistaako kukaan muu sitä :D?

Mulla myös tämä. Ja valitettavasti se sama kamala nauruääni on edelleen käytössä joidenkin ohjelmien jälkeen.

Olisko tää se broadcasters-nauru?

Ei ollut tuo ruusun aika vaan kovaa maata tv-sarja jossa on kyseinen kohtaus; paras tv-sarja kautta aikojen. Omistan sarjan dvd:nä. Sarja on katsomisen arvoinen. Olen 34 vuotias ja pienestä pitäen katsonut kaiken twin peaksista lähtien. En ole saanut traumoja mistään kai olen ollut aina hurjapää😁 omistan nykyisinkin dvd)blue Ray versioina satoja elokuvia ja tv-sarjoja 85-2016 luvuilla tehtyjä. Ainoa harrastus mistä tykkään lukemisen ohella, näin sairaseläkkeellä kun ei paljon muita iloja ole, eikä voi paljon muuta harrastaa. Mutta epäilen kuitenkin näiden olevan alkoholia parempia harrasteita. Elokuvat sekä kirjat ovatkin tulleet aina vain yhä lähemmäksi sydäntä.

Safiiri ja Teräs-elokuva oli pienenä pelottava.

En muista pelänneeni tv-sarjoja tai elokuvia, mutta pelkäsin mustalaisia!  Asuimme kerrostalossa omistusasunnossa, kadun toisella puolella oli vuokratalo ja parkkipaikalla aina huutavia ja mesoavia romaneja, jo se mekkala oli pelottavaa mutta kun uhka oli myös fyysinen ! Eräs nainen   tuuppasi minut lähes nurin  läheisen kioskin pihassa ja  vähän vanhemmat pojat kiusasivat meitä pikkutyttöjä,  heittelivät kivillä ja huutelivat. Kerran olimme kotini parvekkeella ja nämä  samat pojat alkoivat huudella viereiseltä  jalkakäytävältä että kyttäämme heitä sekä  sanoivat  kaikenlaista rumaa, lopulta neropatti ystäväni keksi näyttää keskisormea jolloin kuului huuto  sekä  "Myö tullaan sinne!". Pakenimme huoneeseeni ja pelkäsimme  äitini tuloon asti että ovikello soi....

En usko kaikkien mustalaisten olevan tuollaisia,  enkä todellakaan tarkoita mustamaalata! Mutta minulle jäi kammo tummaa heimoa kohtaan :(