Kenen lapsilla on omat huoneet! Kysymys teille!

Kyllä lapselle oma huone on tärkeä.

Varsinkin kun sitä ikää tulee lisää.

Yritätkö jyrätä oman huoneen tärkeyttä kysymällä ihan kummallisia kysymyksiä joihin en kyllä viitsi edes vastata.

mutta nukkuvat vain niistä toisessa molemmat. Ja ihan saavat itse päättää, missä ovat... Kuten muutkin perheenjäsenet.

Pysyvätkö lapsenne kanssa niissä huoneissa? Vai tuleeko ne koko ajan olohuoneeseen tai keittiöön missä vanhemmat ovat? Vai menevätkö lapset koko ajan toistensa huoneisiin? Pysyykö kenenkään lapsi omassa huoneessaan? Jos pysyy niin kuinka kauan kerralla? Pitääkö lapsia hätistää koko ajan omiin huoneisiinsa? Vai meneekö jonkun lapset vapaaehtoisesti huoneeseensa? Kannattiko laittaa omat huoneet vai kadutteko sitä?

Vai tulevatko sieltä kokoajan pois? Kaduttaako että annoitte vanhemmille oman makuuhuoneen?

lapset 5 ja 7v, nyt yhteinen huone mutta toivottavasti tulevaisuudessa omat. kovin pienet lapset seuraa yleensä vanhempia kun hai laivaa eikä mielestäni tarvii omaa huonetta, mutta teoriassa olisi parempi kun isompana olis myös sitä omaa rauhaa. toki isompikin tekee mielellään läksyjä keittiössä tai tulee näyttämään jos on omassa huoneessa rakennellut jotain. kunhan lelut pysyy yhdessä paikkaa niin itse olen tyytyväinen :D

Ei kai oma huone ole mikään vankila...



Esikoinen (17 v) pysyy omassa huoneessa vähän turhankin tiiviisti, pienemmät sisarukset vaihtelevasti. Saattavat vierailla toistensa huoneissa, mutta meillä se ei ole rikos.



Joskus komennan lapset huoneisiinsa, jos riitelevät eikä sopua muuten synny. Heillä on kuitenkin lupa tulla yhteisiin tiloihin.

Meillä on iso talo.



3 lasta poikia kaikki. Pojat nukkuvat samassa (4, 9, 10)huoneessa, mutta meillä on aktiviteetti huonieta.

On



Leikkihuone, jossa on lähinnä tuon pienimmän leluja.

Musiikkihuone, Rummut, kitara ja kosketinsoitiimet

Pelihuone/takkahuone Siellä on pelikonsoleja.

iso olohuone joka muuttuu liian usein sählyarenaksi (5m x5m vapaata aluetta).

...niillä on vakiona asuntopohjissa lastenolkkari. Yleensä se on sijotettuna lastenhuoneiden ulkopuolelle sellaiseksi avoimeksi tilaksi. Sille on oma nimikin : Allrum.



Sitten niillä on erikseen aikuisten olkkari, nimeltä vardagsrum.



Mun mielestä ihan fiksu ratkaisu.



Aikuiset voi katsoa omia ohjelmia ja lapset voi kokoontua tilavahkoon omaan olkkariin, jossa voivat pelata pleikkaa ja katsoa telkkaria mukavasti sohvalla isollakin kaveriporukalla, eikä tarvi ahtautua pieniin makkareihin.

naurattaa tää keskustelu :D

Meidän lapsella 1v 9 kk on oma huone, mutta lähinnä nimellinen, missä on lelut sun muut omat tavarat (vaikka niitä on koko kämppä täynnä siltikin), nukkuu vielä meidän vieressä ja muutenkin on aina siellä missä äiti ja isikin :) Ei me hätistellä pientä minnekään, nautitaan ajasta kun se vielä haluaa olla lähellä ja vieressä.

siisti sellainen väliseinillä pykätty kämppä. Voi jestas näiden joidenkin älynväläyksiä. Mä ainakin kaipasin tuosa 14v iästä eteenpäin ihan omaa huonetta, onneksi sellainen olikin.

Kaikki seinät on ulkoseiniä??? Vai onko teidänkin koti epäkäytännöllinen ja ruma väliseinillä pykätty kämppä? Pitäisiköhän opetella ihan perusasiat: väliseinä on useimmissa kodeissa, niitä voidaan rakentaa ja purkaa tarpeen mukaan. Asunnossa ei ole väliseiniä se on kokonaan yhtä suurta tilaa. Onko teillä niin?

tuolta kannalta kuin ap eli jonkinlaisina LASTEN LOPPUSIJOITUSPAIKKOINA! Että huoneet kannattaa laittaa vain, jos sillä saa lapset pois näkyvistä.



Minä laitoin ilman muuta lapsille omat huoneet, koska he tarvitsevat tilaa leikeilleen ja koska he tarvitsevat omaa rauhaakin aina välillä. Paikan, jonne voi mennä ihan itsekseen, jos väsyttää ja haluaa hiljaisuutta. Paikan, jossa voi leikkiä kaverin kanssa ilman muitten puuttumista niihin.



Totta kai lapset tulevat meidän aikuistenkin luokse, leikkivät kaikkialla kodissamme. Mutta myös siis omassa huoneessaan, jossa saa vaikkapa joku majarakennelma olla pitkäänkin rauhassa (muualta ne pääsääntöisesti siivotaan illalla nukkumaan mennessä korjuuseen).

Esikoisella oli oma huoneensa jo ennen pikkuveljen syntymää, ja olisi kyllä voinut vielä ennen syntymää ottaa vauvan huoneeseensa, mutta ei sitten niitä vauvan tavaroita, tarvikkeita ja leluja. Niinpä päätettiin, että kun vauva kuitenkin nukkui vanhempien makuuhuoneessa, niin lelut ja tarvikkeet olivat sitten omassa huoneessa, ja aikanaan sitten siirtyi sinne nukkumaankin.



Erityisesti huomaa esikoisen nauttivan omasta huoneestaan, kun pikkulegorakentelua voi tehdä rauhassa, ovi vain kiinni. PIenempi kyllä mielellään leikkisi vaikka aina isoveljen huoneessa tai olohuoneessa. Aika usein ne lelut kulkeutuvat olohuoneeseen ja niistä käydään kyllä todellista vääntöä (ei millään siivottaisi pois). Lapset saavat kuitenkin leikkiä myös olohuoneessa ja keittiössä.



Kun kuopus oli konttaaja ja laittoi kaiken suuhun, oli aivan ihanaa, että sen esikoisen huoneen oven sai kiinni kaikkine pikku härpäkkeineen. Nyt ei kuopuskaan syö enää mitään esineitä, joten ehkä se oman huoneen korostaminen ei tässä ikävaiheessa ole ollenkaan tärkeää.



Tärkein perustelu omille huoneille oli se, että kummankin lelut pysyvät siististi tietyssä paikassa, vaikka niitä saikin ajoittain kuljetella. Niillä piti olla oma paikkansa, ja yhteisessä huoneessa olisi ollut haasteet eri ikäisten lelutarpeille.

Kun esikoinen oli lähdössä kouluun, rempattiin ja laajennettiin, että kaikki saivat omat huoneet. Alusta saakka nukkuivat niissä ja heillä oli omat lelut. Tottakai leikkivät välillä keskenään samassa huoneessa ja tulivat olkkariin leikkimään, askarteluhuoneeseen askartelemaan jne. Ei ole päivääkän kaduttanut oma huoneet ja lisätila.

Outo kysymys.

avaan päivällisen ajaksi ja lukitsen taas klo 18.00. Hyvin ovat siellä pysyneet. Mies pysyy myös työhuoneessaan lukkojen takana.

Hän on hyvin tarkka siitä, ettei pienet tule hänen huoneeseensa (vähän liiankin tarkka!). Ikää hänellä siis 12v. Tekee omia juttujaan huoneessaan rauhassa, ja lähinnä telkkaria katselee olohuoneessa. Nuoremmat 5- ja 3-vuotiaat asustaa yhteisessä huoneessa, ja heidän lelut leviää joka päivä olohuoneeseen ja eteiseen, ja välillä meidän kolmanteen makkariin, jossa siis asustaaa vanhemmat ja vauva.



Pian päästään isompaan asuntoon, jossa yksi makkari lisää, eli 5v saa oman huoneen. Saa nähdä, kuinka käy, kun 5- ja 3-vuotiailla on paljon yhteisiä leluja, että minne ne lopulta päätyvät.