Pidän itseäni pikkaisen parempana kuin keskimääräinen suomalainen nainen. Onko kysyttävää?

Eivätköhän kaikki hyvän itsetunnon omistavat ihmismielet pidä itseään pikkuruisen muita parempina? :) Mielestäni normaalia ja tervettä.

nähin moukkiin verrattuna. Ihanaa kun jollakin on hyvä itsetunto, kokemusta ja asiat kunnnossa.

Ja pidän kyllä analyyttisyyttä erinomaisena luonteenpiirteenä, koska se yleensä merkitsee sitä että osaa erottaa sivuseikat laajemmista kokonaisuuksista ja ymmärtää asioiden syy-seuraussuhteet.

eiköhän asia ole tullut jo selväksi.

Eivätköhän kaikki hyvän itsetunnon omistavat ihmismielet pidä itseään pikkuruisen muita parempina? :) Mielestäni normaalia ja tervettä.

se, että pitää itseänsä muita parempana, on osoitus siitä, ettei ole vielä ehtinyt ajatella tätä asiaa kovin paljoa. On tosi helppo pitää itseään muita parempana, mutta kun alkaa oikein asiaa pohtia, ainakin yleensä ensimmäisenä tulee mieleen, että hetkinen, voiskohan tää johtua siitä, että mä tunnen itseni ja omat vaikuttimeni niin hyvin, että mun on helppo ymmärtää itseäni.

Itsensä parempana pitäminen on ajatustoiminnan laiskuutta.

Eivätköhän kaikki hyvän itsetunnon omistavat ihmismielet pidä itseään pikkuruisen muita parempina? :) Mielestäni normaalia ja tervettä.

se, että pitää itseänsä muita parempana, on osoitus siitä, ettei ole vielä ehtinyt ajatella tätä asiaa kovin paljoa. On tosi helppo pitää itseään muita parempana, mutta kun alkaa oikein asiaa pohtia, ainakin yleensä ensimmäisenä tulee mieleen, että hetkinen, voiskohan tää johtua siitä, että mä tunnen itseni ja omat vaikuttimeni niin hyvin, että mun on helppo ymmärtää itseäni.

Itsensä parempana pitäminen on ajatustoiminnan laiskuutta.

Uskoisin, että meillä kaikilla on yhteiskunnan luoma käsitys siitä, millaisia asioita pidetään hyvänä ja arvostetaan. Ja myös sellaisista ilmiöistä, joiden ei haluaisi laajemmin yhteiskuntaan leviävän. Monet näistä näkyvät niin ulospäin kuin erilaisissa tilastoissakin. Kyse ei aina ole pelkästään yhden ihmisen (= minun) mielipiteestä.

Eivätköhän kaikki hyvän itsetunnon omistavat ihmismielet pidä itseään pikkuruisen muita parempina? :) Mielestäni normaalia ja tervettä.

se, että pitää itseänsä muita parempana, on osoitus siitä, ettei ole vielä ehtinyt ajatella tätä asiaa kovin paljoa. On tosi helppo pitää itseään muita parempana, mutta kun alkaa oikein asiaa pohtia, ainakin yleensä ensimmäisenä tulee mieleen, että hetkinen, voiskohan tää johtua siitä, että mä tunnen itseni ja omat vaikuttimeni niin hyvin, että mun on helppo ymmärtää itseäni.

Itsensä parempana pitäminen on ajatustoiminnan laiskuutta.

Uskoisin, että meillä kaikilla on yhteiskunnan luoma käsitys siitä, millaisia asioita pidetään hyvänä ja arvostetaan. Ja myös sellaisista ilmiöistä, joiden ei haluaisi laajemmin yhteiskuntaan leviävän. Monet näistä näkyvät niin ulospäin kuin erilaisissa tilastoissakin. Kyse ei aina ole pelkästään yhden ihmisen (= minun) mielipiteestä.

kommentti mun kommenttii, vaan vähän asian vierestä.

Kyllä mä tiedän, että ihmiset yleensä arvostaa sitä ja tätä, mutta se, että on saavuttanut mahdollisimman monta arvostettua asiaa, ei vielä kerro koko totuutta ihmisestä.

Mä puhuin nyt ajattelun laiskuudesta, en siitä, millaisia asioita noin yleisesti arvostetaan.

mikä tarve ihmisellä on kokea itsensä paremmaksi kuin muut??

miksi edes vertailet itseäsi muihin?

ylimieliset ihmiset tympii minua.

tarkkailla ympärillä olevia ihmisiä ja verrata itseään heihin. Sitähän av:lla tehdään koko ajan.

Eivätköhän kaikki hyvän itsetunnon omistavat ihmismielet pidä itseään pikkuruisen muita parempina? :) Mielestäni normaalia ja tervettä.

se, että pitää itseänsä muita parempana, on osoitus siitä, ettei ole vielä ehtinyt ajatella tätä asiaa kovin paljoa. On tosi helppo pitää itseään muita parempana, mutta kun alkaa oikein asiaa pohtia, ainakin yleensä ensimmäisenä tulee mieleen, että hetkinen, voiskohan tää johtua siitä, että mä tunnen itseni ja omat vaikuttimeni niin hyvin, että mun on helppo ymmärtää itseäni.

Itsensä parempana pitäminen on ajatustoiminnan laiskuutta.

Itsensä parempana pitäminen voi olla myös vain tietynlaista itserakkautta. Itserakkaus on helvetin hyvä juttu (rajansa toki kaikella). Kun ihminen rakastaa itseään ja uskoo itseensä, hän toimii paremmin ja on onnellisempi. (Muistaakseni joskus luin tutkimuksesta, jonka mukaan ihmiset, jotka uskovat itseensä hitusen yli rajojensa, menestyvät parhaiten.)

Mielestäni on jopa riskaabelia alkaa leikkiä omalla psyykeellään ja etsiä geneeristä totuutta, jonka mukaan olenkin täys paskaläjä ja rumakin vielä. Rakkaushan on subjeektiivista, niin itserakkauskin, miksi siis pyrkiä objektiivisiin mielipiteisiin moisessa asiassa? Minä olen paras minulle, ymmärrän minua, rakastan minua, ja homma toimii.

Ylenpalttinen itserakkaus on kuitenkin hitusen huvittavaa, monesti pelkkää naamioitua huonoa itsetuntoa. Tähän liittyy usein pätemistä, kerskuilua ja alentuvaa käytöstä jne. Tyhmyyttä on myös kuvitella olevansa paras kaikessa, maailman älykkäin ja korvaamattomin tms.

-ei-ap

voi muistakin kuin parempi - huonompi -positioista. Ylimielinen asenne on mielen luoma keino (mikä sen tarkoitus nyt kussakin tilanteessa on), se ei kerro sitä, miten asiat oikeasti ovat.

Eivätköhän kaikki hyvän itsetunnon omistavat ihmismielet pidä itseään pikkuruisen muita parempina? :) Mielestäni normaalia ja tervettä.

se, että pitää itseänsä muita parempana, on osoitus siitä, ettei ole vielä ehtinyt ajatella tätä asiaa kovin paljoa. On tosi helppo pitää itseään muita parempana, mutta kun alkaa oikein asiaa pohtia, ainakin yleensä ensimmäisenä tulee mieleen, että hetkinen, voiskohan tää johtua siitä, että mä tunnen itseni ja omat vaikuttimeni niin hyvin, että mun on helppo ymmärtää itseäni.

Itsensä parempana pitäminen on ajatustoiminnan laiskuutta.

Uskoisin, että meillä kaikilla on yhteiskunnan luoma käsitys siitä, millaisia asioita pidetään hyvänä ja arvostetaan. Ja myös sellaisista ilmiöistä, joiden ei haluaisi laajemmin yhteiskuntaan leviävän. Monet näistä näkyvät niin ulospäin kuin erilaisissa tilastoissakin. Kyse ei aina ole pelkästään yhden ihmisen (= minun) mielipiteestä.

kommentti mun kommenttii, vaan vähän asian vierestä.

Kyllä mä tiedän, että ihmiset yleensä arvostaa sitä ja tätä, mutta se, että on saavuttanut mahdollisimman monta arvostettua asiaa, ei vielä kerro koko totuutta ihmisestä.

Mä puhuin nyt ajattelun laiskuudesta, en siitä, millaisia asioita noin yleisesti arvostetaan.

Sitäkö tarkoitat? Faktahan kuitenkin on se, että aina on keskivertoja, keskivertoa parempia ja keskivertoa huonompia. Ei se pelkästään ajattelemalla poistu. Minä uskon, että kuulun siihen keskivertoa parempaan ryhmään. Toki voimme keskustella siitä, millä konkreettisilla mittareilla keskivertoa mitataan.

jos olet mummoäiti niin et sä sitten meitä parempi ole :D

Eivätköhän kaikki hyvän itsetunnon omistavat ihmismielet pidä itseään pikkuruisen muita parempina? :) Mielestäni normaalia ja tervettä.

se, että pitää itseänsä muita parempana, on osoitus siitä, ettei ole vielä ehtinyt ajatella tätä asiaa kovin paljoa. On tosi helppo pitää itseään muita parempana, mutta kun alkaa oikein asiaa pohtia, ainakin yleensä ensimmäisenä tulee mieleen, että hetkinen, voiskohan tää johtua siitä, että mä tunnen itseni ja omat vaikuttimeni niin hyvin, että mun on helppo ymmärtää itseäni.

Itsensä parempana pitäminen on ajatustoiminnan laiskuutta.

Uskoisin, että meillä kaikilla on yhteiskunnan luoma käsitys siitä, millaisia asioita pidetään hyvänä ja arvostetaan. Ja myös sellaisista ilmiöistä, joiden ei haluaisi laajemmin yhteiskuntaan leviävän. Monet näistä näkyvät niin ulospäin kuin erilaisissa tilastoissakin. Kyse ei aina ole pelkästään yhden ihmisen (= minun) mielipiteestä.

kommentti mun kommenttii, vaan vähän asian vierestä.

Kyllä mä tiedän, että ihmiset yleensä arvostaa sitä ja tätä, mutta se, että on saavuttanut mahdollisimman monta arvostettua asiaa, ei vielä kerro koko totuutta ihmisestä.

Mä puhuin nyt ajattelun laiskuudesta, en siitä, millaisia asioita noin yleisesti arvostetaan.

Sitäkö tarkoitat? Faktahan kuitenkin on se, että aina on keskivertoja, keskivertoa parempia ja keskivertoa huonompia. Ei se pelkästään ajattelemalla poistu. Minä uskon, että kuulun siihen keskivertoa parempaan ryhmään. Toki voimme keskustella siitä, millä konkreettisilla mittareilla keskivertoa mitataan.

...ihmisellä kuulu olla tavallista paremmat lapset? Keskiverto suomalaisäiti ei vaihtaisi osia kanssasi.

Eivätköhän kaikki hyvän itsetunnon omistavat ihmismielet pidä itseään pikkuruisen muita parempina? :) Mielestäni normaalia ja tervettä.

se, että pitää itseänsä muita parempana, on osoitus siitä, ettei ole vielä ehtinyt ajatella tätä asiaa kovin paljoa. On tosi helppo pitää itseään muita parempana, mutta kun alkaa oikein asiaa pohtia, ainakin yleensä ensimmäisenä tulee mieleen, että hetkinen, voiskohan tää johtua siitä, että mä tunnen itseni ja omat vaikuttimeni niin hyvin, että mun on helppo ymmärtää itseäni.

Itsensä parempana pitäminen on ajatustoiminnan laiskuutta.

Uskoisin, että meillä kaikilla on yhteiskunnan luoma käsitys siitä, millaisia asioita pidetään hyvänä ja arvostetaan. Ja myös sellaisista ilmiöistä, joiden ei haluaisi laajemmin yhteiskuntaan leviävän. Monet näistä näkyvät niin ulospäin kuin erilaisissa tilastoissakin. Kyse ei aina ole pelkästään yhden ihmisen (= minun) mielipiteestä.

kommentti mun kommenttii, vaan vähän asian vierestä.

Kyllä mä tiedän, että ihmiset yleensä arvostaa sitä ja tätä, mutta se, että on saavuttanut mahdollisimman monta arvostettua asiaa, ei vielä kerro koko totuutta ihmisestä.

Mä puhuin nyt ajattelun laiskuudesta, en siitä, millaisia asioita noin yleisesti arvostetaan.

Sitäkö tarkoitat? Faktahan kuitenkin on se, että aina on keskivertoja, keskivertoa parempia ja keskivertoa huonompia. Ei se pelkästään ajattelemalla poistu. Minä uskon, että kuulun siihen keskivertoa parempaan ryhmään. Toki voimme keskustella siitä, millä konkreettisilla mittareilla keskivertoa mitataan.

siihen keskivertoa parempaan ryhmään, jonkun toisen mielestä (vaikkapa työkaverin) sä voit kuulua vaikkapa vittumaisten ämmien ryhmään (joka kai ei ole sunkaan mielestä parempi ryhmä)?

Sä et nyt oikein ymmärrä, mitä mä haen tässä takaa. Unohda siis.

voi muistakin kuin parempi - huonompi -positioista. Ylimielinen asenne on mielen luoma keino (mikä sen tarkoitus nyt kussakin tilanteessa on), se ei kerro sitä, miten asiat oikeasti ovat.

Mutta väittäisin, että ihmisluonnolle on kuitekin normaalia asettaa asiat paremmuusjärjestykseen. Olemme pohjimmiltamme kilpailijoita ja elämme yhteiskunnassa, jossa kaikki laitetaan paremmuusjärjestykseen ja palkitaan tai rangaistaan sen mukaan. Tälla tavoin ihmisten käyttäytymistä voidaan ohjata yhteiskunnan haluamaan suuntaan. Ja yhteiskunta yleensä pyrkii aina kollektiiviseen hyvään.

siihen keskivertoa parempaan ryhmään, jonkun toisen mielestä (vaikkapa työkaverin) sä voit kuulua vaikkapa vittumaisten ämmien ryhmään (joka kai ei ole sunkaan mielestä parempi ryhmä)?

Sä et nyt oikein ymmärrä, mitä mä haen tässä takaa. Unohda siis.

Mitataanko vittumaisuutta vai julkaisujen määrää. Tästä voimme toki keskustella maailman tapppiin saakka.

voi muistakin kuin parempi - huonompi -positioista. Ylimielinen asenne on mielen luoma keino (mikä sen tarkoitus nyt kussakin tilanteessa on), se ei kerro sitä, miten asiat oikeasti ovat.

Mutta väittäisin, että ihmisluonnolle on kuitekin normaalia asettaa asiat paremmuusjärjestykseen. Olemme pohjimmiltamme kilpailijoita ja elämme yhteiskunnassa, jossa kaikki laitetaan paremmuusjärjestykseen ja palkitaan tai rangaistaan sen mukaan. Tälla tavoin ihmisten käyttäytymistä voidaan ohjata yhteiskunnan haluamaan suuntaan. Ja yhteiskunta yleensä pyrkii aina kollektiiviseen hyvään.

En ole huomannut, että ihmiskunta pyrkisi kollektiiviseen hyvään, sen sijaan olen huomannut, että ihmiskunta koostuu ryhmistä, jotka kuvittelevat, että he tietävät, miten kaikkien tulisi elää, jotta voitaisiin pyrkiä kollektiiviseen hyvään. Kuitenkin näiden ryhmien pyrkimykset, tavoitteet ja päämäärät ovat aivan erilaisia.

Sä puhut yhteiskunnasta niin kuin se olisi joku henkiolento.

siihen keskivertoa parempaan ryhmään, jonkun toisen mielestä (vaikkapa työkaverin) sä voit kuulua vaikkapa vittumaisten ämmien ryhmään (joka kai ei ole sunkaan mielestä parempi ryhmä)?

Sä et nyt oikein ymmärrä, mitä mä haen tässä takaa. Unohda siis.

Eli sä puhut nyt niistä paremmuuden mittareista? Mitataanko vittumaisuutta vai julkaisujen määrää. Tästä voimme toki keskustella maailman tapppiin saakka.

paremmuuden mittareista. Mä yritin puhua siitä, miten helppoa on pitää itseään muita parempana, kun tuntee itsensä ja oman ajattelunsa hyvin - siis paremmin, kuin minkään muun. Silloin usein voi jäädä huomaamatta toisten ihmisten nerokkuus, tai mitkä tahansa hyvät puolet.

Sä oot selvästi omaksunut tuon erittäin suorituskeskeisen elämän kriteerit omiksesi, mutta älä yritä väittää, että ne olisi jotenkin ainoat asiat maailmassa - eri ihmiset nyt arvostavat hyvin erilaisia asioita.

Voin mäkin pitää itseäni parempana kuin naapurin isäntää vaikka niillä perusteilla, että olen akateemisesti koulutettu ja hän on käynyt vain maamieskoulun, mutta jos vertaillaan paikallistuntemusta tai vaikka tietämystä luonnosta tai viljelystä, niin en tiedä kyllä yhtään mitään häneen verrattuna.

voi muistakin kuin parempi - huonompi -positioista. Ylimielinen asenne on mielen luoma keino (mikä sen tarkoitus nyt kussakin tilanteessa on), se ei kerro sitä, miten asiat oikeasti ovat.

Mutta väittäisin, että ihmisluonnolle on kuitekin normaalia asettaa asiat paremmuusjärjestykseen. Olemme pohjimmiltamme kilpailijoita ja elämme yhteiskunnassa, jossa kaikki laitetaan paremmuusjärjestykseen ja palkitaan tai rangaistaan sen mukaan. Tälla tavoin ihmisten käyttäytymistä voidaan ohjata yhteiskunnan haluamaan suuntaan. Ja yhteiskunta yleensä pyrkii aina kollektiiviseen hyvään.

En ole huomannut, että ihmiskunta pyrkisi kollektiiviseen hyvään, sen sijaan olen huomannut, että ihmiskunta koostuu ryhmistä, jotka kuvittelevat, että he tietävät, miten kaikkien tulisi elää, jotta voitaisiin pyrkiä kollektiiviseen hyvään. Kuitenkin näiden ryhmien pyrkimykset, tavoitteet ja päämäärät ovat aivan erilaisia.

Sä puhut yhteiskunnasta niin kuin se olisi joku henkiolento.

Eikä meillä kaikilla tietenkään ole sama käsitys siitä, miten kollektiiviseen hyvään päästään. Yhteiskunnan sisällä on toki erilaisia näkemyksiä siitä, miten hyvyyttä luodaan. Mutta aivan varmasti suurin osa mainitsemistasi ryhmistä kuitenkin haluaa tulevaisuudessakin yhteiskunnan, joka toimii hyvin. Ja Suomessa on kuitenkin paljon sellaisia laajalti hyväksyttyjä arvoja, joita kaikki kannattavat lähtökohdista ja motiiveista huolimatta. Ei tämä maa sentään sisällissodassa ole!

siihen keskivertoa parempaan ryhmään, jonkun toisen mielestä (vaikkapa työkaverin) sä voit kuulua vaikkapa vittumaisten ämmien ryhmään (joka kai ei ole sunkaan mielestä parempi ryhmä)?

Sä et nyt oikein ymmärrä, mitä mä haen tässä takaa. Unohda siis.

Eli sä puhut nyt niistä paremmuuden mittareista? Mitataanko vittumaisuutta vai julkaisujen määrää. Tästä voimme toki keskustella maailman tapppiin saakka.

paremmuuden mittareista. Mä yritin puhua siitä, miten helppoa on pitää itseään muita parempana, kun tuntee itsensä ja oman ajattelunsa hyvin - siis paremmin, kuin minkään muun. Silloin usein voi jäädä huomaamatta toisten ihmisten nerokkuus, tai mitkä tahansa hyvät puolet.

Sä oot selvästi omaksunut tuon erittäin suorituskeskeisen elämän kriteerit omiksesi, mutta älä yritä väittää, että ne olisi jotenkin ainoat asiat maailmassa - eri ihmiset nyt arvostavat hyvin erilaisia asioita.

Voin mäkin pitää itseäni parempana kuin naapurin isäntää vaikka niillä perusteilla, että olen akateemisesti koulutettu ja hän on käynyt vain maamieskoulun, mutta jos vertaillaan paikallistuntemusta tai vaikka tietämystä luonnosta tai viljelystä, niin en tiedä kyllä yhtään mitään häneen verrattuna.

Yksi mittari on tuo mainitsemasi koulutus. Toinen mittari on paikallistuntemus. Kolmas tietämys luonnosta ja viljelystä. Nämähän niitä mittareita juuri ovat! Enkä ole väittänyt missään viestissä olevani kaikilla osa-alueilla muita parempi. Ei sellaista ihmistä olekaan!