Työttömien opettajien vertaistukiketju
Onko kukaan muu opettaja vailla työpaikkaa? Olen luokanopettaja, ja valmistumiseni jälkeen olin kaksi vuotta sijaisena samalla koululla, sitten jäin äitiyslomalle ja hoitovapaalle neljäksi vuodeksi kahden lapseni kanssa. Viime lukuvuodeksi sain helposti koko lukuvuoden sijaisuuden, mutta nyt en kertakaikkiaan mitään, vaikka 80 km säteeltä olen töitä etsinyt todella aktiivisesti tammikuusta lähtien. Hakemuksia, haastatteluja (yleensä 6-8 haastateltavaa, joilla työkokemusta enemmän kuin minulla), sähköposteja suoraan rehtoreille ja koulutusvirastoon jne. jne. Tuntuu, että missään ei tarvita ammattitaitoani eikä innostustani. Nautin opettamisesta, ja keväällä sain pelkästään positiivista palautetta niin oppilailta, vanhemmilta kuin työtovereiltakin. Ahdistaa, nyt pitää odottaa flunssakauden alkua, että saisi edes muutaman päivän pätkätöitä... Keväällä ilmoitin lasten päiväkotiinpaluupäiväksi koulujenalkupäivän, joten maksan elokuun päivähoitomaksun, vaikka minulla ei olisi yhtään työpäivää elokuussa. Tunnen itseni täysin turhaksi ja surkeaksi. Onko kohtalontovereita?
Kommentit (1500)
Leikataan sosiaaliturvasi veke ja sinäkin pääset het töihin
Meillä on huutava työvoimapula myös ulkomaalaisille
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko työnhaussa etua jos on nuori mies? Menen kesällä inttiin, ja ensi vuonna olisi aineenopettajan opinnot kiikarissa.
On etua. Monessa koulussa puhutaan ihan avoimesti, että tähän otetaan sitten mies. Eli olemalla mies ohitat jonossa kokeneitakin. Nähty monta kertaa.
Joo. On etua. Kerran reksi ylpeili, että puolet vuoden rekryistä on miehiä. Opehuoneessa oli pelkkiä naisia. Kyllä hiljensi. Kuulin myöhemmin perustelun. Sen mukaan uimahallivuoroille tarvittiin miehiä (?).
Vierailija kirjoitti:
Todella moni luokanopettaja ei tee päivääkään niitä töitä. Musiikki, näytteleminen ym. vie mennessään. Silti isoimmissa kaupungeissa aina valtavasti ylitarjontaa ja hakijoita on paljon. Yksi syy on se, että opiskelijoita ym. tuttuja palkataan sijaisuuksiin pätevienkin ohi. Mihinkään takahikiälle ei voi perheen kanssa muuttaa, kun puolisolla ei olisi töitä ja lapset tuskin suostuu muuttamaan paikkaan, missä ei ole palveluita, mitään virikkeitä, kavereita jne.
Nimenomaan isoissa kaupungeissa tämä ei onnistu.
Hei! Abini miettii hakeako vuoden kuluttua luokanopettajaksi tai lastentarhanopettajaksi. Pääkaupunkiseudulla haluaisi asua, kuten tähänkin saakka on asunut. Mikä on luokanopettajien työllistymistilanne pk-seudulla tällä hetkellä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen niin surullinen. Pääsen aina haastatteluun, mutta minua ei koskaan valita. Minusta ei vaan tykätä, olemuksestani. Ei ole koskaan tykätty. Kai koulukiusaaminen näkyy minusta.
Et ole yksin! Persoonallisuus ja suhteet ratkaisee. Jos valinnat tekisi ihmiset, joiden kanssa on työskennellyt, tulisi todennäköisesti valituksi.
Persoonallisuus on tärkeä, koska sillä opettajan työtä tehdään, muun henkilökunnan kanssa on tultava toimeen. Rehtorit soittavat usein hakijan aiempiin työpaikkoihin kysyäkseen juuri sosiaalisia taitoja. Vaikea persoona tuo ongelmia rehtorille ja työyhteisölle.
Tein sen, mitä monet tässä ketjussa ovat suunnitelleet eli vaihdoin alaa. Valitsin hoitoalan, koska halusin olla varma, että todellakin vihdoinkin saan niitä töitä. Ja kyllähän tämä on ollut uskomatonta. Opettajana en juuri koskaan päässyt edes työhaastatteluun. Mutta hoitoalalla työvoimapula on niin huutava, ettei tarvitse kuin soittaa johonkin paikkaan, kertoa itsestään ja työt voi aloittaa seuraavana päivänä. Näin minulle siis kävi ja nyt on ollut vakipaikka jo pitkään. Tykkään tästä työstä ja ennen kaikkea siitä, ettei enää tarvitse jännittää, onko niitä töitä vai ei!
Vierailija kirjoitti:
Hei! Abini miettii hakeako vuoden kuluttua luokanopettajaksi tai lastentarhanopettajaksi. Pääkaupunkiseudulla haluaisi asua, kuten tähänkin saakka on asunut. Mikä on luokanopettajien työllistymistilanne pk-seudulla tällä hetkellä?
Paras varmaan koko maassa, koska kaikkialla muualla kouluikäisten määrä vähenee kovaa vauhtia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko työnhaussa etua jos on nuori mies? Menen kesällä inttiin, ja ensi vuonna olisi aineenopettajan opinnot kiikarissa.
On etua. Monessa koulussa puhutaan ihan avoimesti, että tähän otetaan sitten mies. Eli olemalla mies ohitat jonossa kokeneitakin. Nähty monta kertaa.
Tätä ei saisi sanoa, mutta kyllä mä sen ymmärrän, että halutaan kouluihin palkata myös miesopettajia. Ei ole hyvä asia, jos joissain koulussa on valtaosa opettajista naisia, ja sama asia myös sukupuolet toisinpäin . Oppilaille on hyvä nähdä, ettei opetusala ole pelkästään akkojen hommaa ja työyhteisö on terveempi, kun on myös miehiä töissä. Myös päiväkoteihin olisi kiva saada miespuolisia lastenhoitaja.
Vierailija kirjoitti:
Mä oon Pirkanmaalta ja musta tuntuu, että pitkiä määräaikaisuuksia kesälomineen on taas paljon. Mulla on virka, mutta hain toista. En tullut valituksi. Sen sijaan huomasin kaksi asiaa: 1) hakijoita virkoihin on vähemmän kuin 10 vuotta sitten ja 2) yllättävän isolla osalla virkojen hakijoista on jo toinen virka hallussa. Epäilenpä siis, että työtilanne on kääntynyt täällä päin parempaan suuntaan.
Eihän tämä osoita muun kuin sen, että aidosti työttömien on turha hakea virkoja, kun ne menevät niille, joilla on jo töitä! Sama ilmiö on havaittavissa muuallakin.
Kiva kuitenkin, jos siellä määräaikaisuuksiin sisältyy kesäloma. Se olisi jo luksusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä oon Pirkanmaalta ja musta tuntuu, että pitkiä määräaikaisuuksia kesälomineen on taas paljon. Mulla on virka, mutta hain toista. En tullut valituksi. Sen sijaan huomasin kaksi asiaa: 1) hakijoita virkoihin on vähemmän kuin 10 vuotta sitten ja 2) yllättävän isolla osalla virkojen hakijoista on jo toinen virka hallussa. Epäilenpä siis, että työtilanne on kääntynyt täällä päin parempaan suuntaan.
Eihän tämä osoita muun kuin sen, että aidosti työttömien on turha hakea virkoja, kun ne menevät niille, joilla on jo töitä! Sama ilmiö on havaittavissa muuallakin.
Kiva kuitenkin, jos siellä määräaikaisuuksiin sisältyy kesäloma. Se olisi jo luksusta.
Tähän virasta toiseen vaihtamiseen liittyy ainakin kunta-alalla piirre, jota en täysin ymmärrä. Uuden viran saanut ei irtisanoudu saman tien, vaan hakee yleensä vuoden pituista virkavapaata toisen tehtävän hoitoa varten. Vaikka tällainen virkavapaa ei ole lakisääteinen, hakemus menee yleensä läpi, ja viranhaltija irtisanoutuu vasta, kun koeaika on ohi. Tässä on nähtävissä eräänlaista varman päälle pelaamista, mutta onko ihmisillä todella noin huono luotto omiin taitoihinsa ja siihen, mitä oikeasti haluaa? Kun kerran on päätynyt siihen, että haluaa etsiä uutta työpaikkaa, löytää sellaisen, käy läpi hakuprosessin haastatteluineen ja tulee valituksi, on varmasti jo ollut riittävästi aikaa miettiä, haluaako jäädä vai lähteä. Olen nähnyt, kuinka tällaiselle viranvaihtajalle on haettu sijainen, joka sijaisuuden tehdäkseen on hakenut virkavapaata omasta vakituisesta virastaan hakeakseen lopulta tätä sijaistamaansa virkaa. Tästä karusellista eivät työttöminä olevat juuri hyödy, ellei joku onnistu nappaamaan ketjun viimeisen sijaisen paikkaa.
Espoossa Viherlaakson lukiossa on enkun ja ruotsin open koko vuoden sijaisuus kesäpalkkoineen.
Vierailija kirjoitti:
Älkää hakeko ja ottako vastaan työtä ilman kesän palkkaa!
Otin jo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älkää hakeko ja ottako vastaan työtä ilman kesän palkkaa!
Otin jo.
Suostuit palkanalennukseen ja ylläpidät osaltasi tätä eriarvoista systeemiä.
Mitä mieltä olette hallituksen suunnittelemasta työhön kannustavasta sosiaaliturvasta ja etenkin työssäoloehdon muuttamisesta ansioperusteen mukaan kertyväksi? Opettajillehan tämä on melkoinen heikennys, kun siihen samalla lisätään työssäoloehdon pidentäminen ja toisaalta oikeus solmia korkeintaan vuoden työsopimuksia ilman perusteita. Kunnillehan suorastaan tarjotaan mahdollisuutta säästötoimenpiteisiin, kun ketään määräaikaista ei ole enää velvollisuutta palkata kesäkeskeytyksen ajaksi. Työssäolehto ei siis enää välttämättä täyty koko lukuvuoden sijaisuudesta, ellei pohjalla ole jo muutama kuukausi tarpeeksi hyvin palkattua työtä. Se taas tarkoittaa työtä, josta on maksettu vähintään 930 euroa yhden kalenterikuukauden aikana. Pätkäsijaisuuksista tätä ei välttämättä saa (tuntimäärästä riippuen pitäisi olla n. parin viikon työsuhde varmasti tiedossa). Puolen kuukauden työssäoloehtoa sitä vastoin ei kannata kerätä ollenkaan, sillä alle 930 euron tulot eivät kerrytä ansio-osaa. Jos siis työssäoloehto koostuisi oelkästään puolikkaista kuukausista, saisi peruspäivärahan suuruisen ansiosidonnaisen. Nykyäänkään ansiosidonnainen päiväraha ei tietenkään nouse kovin suureksi, jos kaikki 26 työssäoloehdon kerryttävää viikkoa ovat nipin napin 8 oppitunnista koostuvia, mutta se on todennäköisesti harvinaisempaa kuin tappiolle jääminen uudessa systeemissä. Kuukausitasolla tarkasteltavassa työssäoloehdossa tulojen suuruudella on paljon suurempi merkitys kuin viikkotasolla. Jos kaikki tämä toteutuu, koulut saavat lyhytaikaisia sijaisia enää opiskelijoiden joukosta, mutta ehkä sitä tavoitellaankin.
Onko jossain siis ollut puhetta tarkastelujakson lyhentämisestä?
Vierailija kirjoitti:
Onko jossain siis ollut puhetta tarkastelujakson lyhentämisestä?
Ajallisesti tarkastelujakso ei ilmeisesti lyhene, mutta kylläkin suhteessa siihen, kuinka paljon aikaa tarvitaan työssäoloehdon täyttämiseen. Lyhimmillään siihen menee 12 kk, mutta voi mennä tuplasti enemmän, jos ei tienaa tuota reilua 900 euroa joka kuukausi. Silloin ollaan jo lähellä 28 kk:n rajaa.
Hyvää opettajien päivää vaan. Juuri hetki sitten tuosta ansiosidonnaisen heikentämisestä puhuttiin eduskunnan kyselytunnilla.
Mä oon Pirkanmaalta ja musta tuntuu, että pitkiä määräaikaisuuksia kesälomineen on taas paljon. Mulla on virka, mutta hain toista. En tullut valituksi. Sen sijaan huomasin kaksi asiaa: 1) hakijoita virkoihin on vähemmän kuin 10 vuotta sitten ja 2) yllättävän isolla osalla virkojen hakijoista on jo toinen virka hallussa. Epäilenpä siis, että työtilanne on kääntynyt täällä päin parempaan suuntaan.