Kela ja sossu rikkovat lakia - puolison elatusvelvollisuus?

kuin leskeneläkkeen jakaminen kämppiksen/avopuolison kuoltua :D



Tai se, että kämppis/avopuoliso on työttömänä ja puoliso antaa sille bussirahaa on hiukan eri asia kuin että kämppis/avopuoliso nimetään syntyvän lapsen isäksi randomina.

Kuinka joku voi olla niin tyhmä ettei tajua muuttavansa avoliittoon jos muuttaa poikakaverin

kanssa yhteen ja tekee yhteisen vuokrasopimuksen?

Ei, kyllä varmasti kaikki tajuavat. Eri asia onkin sitten, onko oikein nämä ketjussa käsitellyt seuraamukset.

Missä vaiheessa tästä pariskunnasta sitten mahdollisesti tulee ihan oikea pari? Kuinka monta vuotta yhteiskunnan olisi heitä elätettävä erillisinä talouksina ennenkuin heidät voidaan laskea ihan oikeaksi avoliitossa eläväksi pariksi?

Oikeudenmukaista olisi, että se raja olisi avioliiton solmimisessa - eli niin kauan kuin he eivät ole naimisissa, heidät pitäisi tulkita erillisiksi talouksiksi.

En tiedä, mutta tuntuu tuo avoliiton määritelmä olevan aika pahasti hukassa. Vaikka pari asuu samassa asunnossa, jakaa jääkaapin ruuat, maksaa vuokran yhdessä yhteisellä vuokrasopimuksella, jakaa makuuhuoneen ja sängyn niin silti ei kuitenkaan olla pariskunta vaan ihan vaan kämppiksiä. Itse kun asuin kämppiksenä soluasunnossa niin mä kyllä elin ihan oikeasti erillistä elämää sen kämppiksen kanssa. Ja kun muutin poikaystävän kanssa yhteen niin silloin muutin avoliittoon, en kämppikseksi.

Ei avoliitto tarkoitakaan samaa kuin kämppikset, siitä ei tässä ole kysymys. Mutta myöskään mainitsemasi asiat eivät riitä avoliiton tai avioliitonkaan määritelmäksi. Parisuhde on jotain ihan muuta kuin yhteinen jääkaappi ja seksiä (harmi, jos et ole ymmärtänyt sitä).

Tämän ketjun pointtihan ei ole se, mikä on avoliiton määritelmä. Vaan se, että olisi perusteltua olla tunkematta avioliiton velvollisuuksia sellaiseen suhteeseen, joka ei ole avioliitto. Tuo kämppis-juttu nyt tuntuu sekoittavan teidän joidenkin päätä - sehän on vain ESIMERKKI tilanteesta, jossa Kelan ja sossun käytännöt voivat johtaa oikeusmurhaan. Unohtakaa nyt ne kämppikset sitten, jos ette kykene käsittelemään noin monipolvista asiaa.

Ymmärtänet varmasti, että tilanteita on erilaisia.

On aika eri asia asua nuorena tai opiskeluaikana poikaystävän kanssa yhdessä kuin elää perheenä puolison kanssa, jonka kanssa on kenties jopa yhteisiä lapsia ja yhteistä omaisuutta.

vastuun elämästään? Ja mun mielestä on aika selkeä raja avoliiton alkamiselle kun seurusteleva pari muuttaa asumaan yhteen. Mitä ihmeen muita rajoja siihen tarvittaisiin, pitääkö avoliitolle olla joku koeaika? Tosin taas törmätään ongelmaan, olis nimittäin aika vaikea laskea niitä koeaikoja, koska niitä avoliittoja ei edelleenkään rekisteröidä mihinkään. Ei tosin luulis olevan vaikeaa miettiä ihan tykönään että haluanko minä mennä avoliittoon ja huolehtia siitä puolisostani myös silloin jos häneltä loppuu rahat vai en. Ja vanhempien ei luulis olevan vaikeaa kertoa sille 16v:lle että avoliitossa on myös ne velvollisuudet.

Nyt yhteiskunta on ratkaissut asian niin että avoparien (kuten myös avioparien) katsotaan muodostavan perheen ja tämän takia koko perheen tulot lasketaan yhteen ja oletetaan että perhe huolehtii jäsenistään. Kyseessä on siis kaksi eri perhemallia, joita kuitenkin kohdellaan tasa-arvoisesti.

No ehkä toiselle ruoan antaminen samasta jääkapista on hiukan eri asia kuin leskeneläkkeen jakaminen kämppiksen/avopuolison kuoltua :D

Tai se, että kämppis/avopuoliso on työttömänä ja puoliso antaa sille bussirahaa on hiukan eri asia kuin että kämppis/avopuoliso nimetään syntyvän lapsen isäksi randomina.

Silti niinkään ei pitäisi olla. Kun kerran avoliitto EI ole avioliiton kaltainen juridinen sopimus, siihen ei saisi soveltaa avioliiton pykäliä. Ihan sama, onko kyse pienestä summasta (kaksi jugurttipurkkia) vai isosta summasta (nuori ottaa opintolainaa elättääkseen toisen). Ettekö todella ymmärrä, mistä on kysymys?

tasinkoa rikkaamman omaisuudesta.



Kas, yhtäkkiä se avoliitto taas onkin virallinen liitto kun sillä pystyy erotessa hyötymään.



Avoliittolaiset, päättäkää nyt, kumpaa te haluatte. Olla virallisessa avoliitossa vai pelkkiä kämppiksiä.

että avoliitto on ihan yhtä virallinen liitto kuin avioliitto. He ei vain usko avioliittoon instituutiona, eikä halua mitään vanhanaikaisia jessejuttuja yhdessäoloonsa sekoittaa.

Päättäisivät nyt, kumpaa haluavat. Olla kämppiksiä vai virallisessa liitossa. Täällä on ollut pitkiä ketjuja, missä avoliittolaiset on pää punaisena tapelleet siitä, että avoliitto on yhtä virallinen kuin avoliitto ja se ei ole kämppisliitto kun he valitsevat toisensa joka aamu tuoreesti uudestaan ja uudestaan.

Ymmärtänet varmasti, että tilanteita on erilaisia. On aika eri asia asua nuorena tai opiskeluaikana poikaystävän kanssa yhdessä kuin elää perheenä puolison kanssa, jonka kanssa on kenties jopa yhteisiä lapsia ja yhteistä omaisuutta.

vastuun elämästään? Ja mun mielestä on aika selkeä raja avoliiton alkamiselle kun seurusteleva pari muuttaa asumaan yhteen. Mitä ihmeen muita rajoja siihen tarvittaisiin, pitääkö avoliitolle olla joku koeaika? Tosin taas törmätään ongelmaan, olis nimittäin aika vaikea laskea niitä koeaikoja, koska niitä avoliittoja ei edelleenkään rekisteröidä mihinkään. Ei tosin luulis olevan vaikeaa miettiä ihan tykönään että haluanko minä mennä avoliittoon ja huolehtia siitä puolisostani myös silloin jos häneltä loppuu rahat vai en. Ja vanhempien ei luulis olevan vaikeaa kertoa sille 16v:lle että avoliitossa on myös ne velvollisuudet. Nyt yhteiskunta on ratkaissut asian niin että avoparien (kuten myös avioparien) katsotaan muodostavan perheen ja tämän takia koko perheen tulot lasketaan yhteen ja oletetaan että perhe huolehtii jäsenistään. Kyseessä on siis kaksi eri perhemallia, joita kuitenkin kohdellaan tasa-arvoisesti.

että avopuoliso ei ole kämppis vaan ihan oikea puoliso ja liitto on ihan samanlainen kuin avioliitto :D



Nythän sitä voi taas ajatella, että avoliittolaiset ei olekaan tosissaan toisten kanssa vaan ollaan vain niinku kämppiksiä ja pidetään se takaportti auki kun ei ole löytynyt sitä oikeaa, kenen kanssa halutaan sitoutua.

Miten se on eri asia? Missä vaiheessa ihmisen oletetaan ottavan

vastuun elämästään?

Siis minkä VASTUUN?

Ja etkö todellakaan osaa kuvitella erilaisia elämäntilanteita ja erilaisia parisuhteen vaiheita yhdessä asuvien kohdalla?

Ja mun mielestä on aika selkeä raja avoliiton alkamiselle kun seurusteleva pari muuttaa asumaan yhteen.

Niin on - mutta tässähän onkin kysymys siitä, onko oikein, että se aiheuttaa elatusvelvollisuuden toista kohtaan. Se elatusvelvollisuus kun on ihan ristiriidassa sen kanssa, miten avoliitto yleensä tulkitaan.

Mitä ihmeen muita rajoja siihen tarvittaisiin, pitääkö avoliitolle olla joku koeaika? Tosin taas törmätään ongelmaan, olis nimittäin aika vaikea laskea niitä koeaikoja, koska niitä avoliittoja ei edelleenkään rekisteröidä mihinkään.

Se raja olisi avioliiton solmiminen.

Niinpä, avoliittoja ei rekisteröidä - miten siis voidaan olla sataprosenttisen varmoja, että kyse on oikeasti samaan ruokakuntaan kuuluvista ihmisistä eikä esim. kämppiksistä? Ei tuollaisia elatusvelvollisuuksia voida langettaa ihmisille pelkkien OLETUSTEN perusteella. Myöskin on melkoinen epäkohta jaella niitä elatusvelvollisuuksia ilman, että elatuksen toteutumista voitaisiin mitenkään valvoa tai kontrolloida.

Ja muuten nykymaailmassa kämppikset voivat ihan hyvin myös seurustella keskenään. Mutta tämä varmaan sekoittaa teidän pienet päänne, joten jos on liian vaikeaa, älkää jääkö miettimään sitä.

Nyt yhteiskunta on ratkaissut asian niin että avoparien (kuten myös avioparien) katsotaan muodostavan perheen ja tämän takia koko perheen tulot lasketaan yhteen ja oletetaan että perhe huolehtii jäsenistään. Kyseessä on siis kaksi eri perhemallia, joita kuitenkin kohdellaan tasa-arvoisesti.

Mutta eihän niitä suinkaan kohdella tasa-arvoisesti. Kaikkea muuta.

Miksi esim. jotkut parit ei mene naimisiin edes, vaikka on yhteisiä lapsia. Koska he eivät ole pari vaan kämppiksiä, jotka asuvat yhdessä kun eläminen on halvempaa ja pari lasta on siihen siunaantunut. Yleensä se on vielä mies, joka haluaa pitää sen naisen kämppiksenä, keneltä saa helposti, mutta siihen ei tarvitse sitoutua.

Nyt sitten kumoutui sekin väittämä, että avopari on tosissaanotettava pari.

Miten se on eri asia? Missä vaiheessa ihmisen oletetaan ottavan vastuun elämästään?

Siis minkä VASTUUN? Ja etkö todellakaan osaa kuvitella erilaisia elämäntilanteita ja erilaisia parisuhteen vaiheita yhdessä asuvien kohdalla?

Ja mun mielestä on aika selkeä raja avoliiton alkamiselle kun seurusteleva pari muuttaa asumaan yhteen.

Niin on - mutta tässähän onkin kysymys siitä, onko oikein, että se aiheuttaa elatusvelvollisuuden toista kohtaan. Se elatusvelvollisuus kun on ihan ristiriidassa sen kanssa, miten avoliitto yleensä tulkitaan.

Mitä ihmeen muita rajoja siihen tarvittaisiin, pitääkö avoliitolle olla joku koeaika? Tosin taas törmätään ongelmaan, olis nimittäin aika vaikea laskea niitä koeaikoja, koska niitä avoliittoja ei edelleenkään rekisteröidä mihinkään.

Se raja olisi avioliiton solmiminen. Niinpä, avoliittoja ei rekisteröidä - miten siis voidaan olla sataprosenttisen varmoja, että kyse on oikeasti samaan ruokakuntaan kuuluvista ihmisistä eikä esim. kämppiksistä? Ei tuollaisia elatusvelvollisuuksia voida langettaa ihmisille pelkkien OLETUSTEN perusteella. Myöskin on melkoinen epäkohta jaella niitä elatusvelvollisuuksia ilman, että elatuksen toteutumista voitaisiin mitenkään valvoa tai kontrolloida. Ja muuten nykymaailmassa kämppikset voivat ihan hyvin myös seurustella keskenään. Mutta tämä varmaan sekoittaa teidän pienet päänne, joten jos on liian vaikeaa, älkää jääkö miettimään sitä.

Nyt yhteiskunta on ratkaissut asian niin että avoparien (kuten myös avioparien) katsotaan muodostavan perheen ja tämän takia koko perheen tulot lasketaan yhteen ja oletetaan että perhe huolehtii jäsenistään. Kyseessä on siis kaksi eri perhemallia, joita kuitenkin kohdellaan tasa-arvoisesti.

Mutta eihän niitä suinkaan kohdella tasa-arvoisesti. Kaikkea muuta.

että avoliittolaiset väittäisivät suhdettaan yhtä VIRALLISEKSI kuin avioliittoakin. Sitähän se ei nimenomaan ole! Jos avoliittolaiset haluaisivat VIRALLISTAA suhteensa, he menisivät naimisiin.



Sen sijaan avoliitto edustaa monelle aivan yhtä suurta SITOUTUMISTA puolisoon kuin avioliittokin.

Heh, muistan itsekin kun jossain ketjussa vannottiin että avopuoliso ei ole kämppis vaan ihan oikea puoliso ja liitto on ihan samanlainen kuin avioliitto :D

Nythän sitä voi taas ajatella, että avoliittolaiset ei olekaan tosissaan toisten kanssa vaan ollaan vain niinku kämppiksiä ja pidetään se takaportti auki kun ei ole löytynyt sitä oikeaa, kenen kanssa halutaan sitoutua.

JURIDISESTI avoliitto ei ole LAINKAAN avioliiton kaltainen. Sen sijaan muilta osin - syistä miksi ihmiset ovat yhdessä - se toki on. Joskin niin avo- kuin avioliitoissa lienee monenlaisia suhteita, mutta sehän on eri asia.

Olisiko mahdollista, että tästä ketjusta ei yritettäisi vääntää tuota takaportti-väittelyä? Tässä ketjussa on kuitenkin kysymys ihan muusta kuin siitä, kenen suhde on vakaimmalla tolalla, kuka on tosissaan tai kuka on se oikea.

Tai kiva tietty provoilla saadakseen vanhan väittelyn herätetyksi henkiin. Tässä ketjussa alkaa varmaan perustelut loppua niiltä, jotka vastustavat avoparien elatusvelvollisuuden poistamista, niin täytyy alkaa taas tuo takaportti-jankkaaminen.

Ja avoliittolaiset on tällä palstalla aina huutamassa että avoliitto on ihan yhtä virallinen liitto kuin avioliitto.

Näytäpäs nyt vaikka ihan sormella osoittaen joku teksti, jossa (mieluiten tässä ketjussa, mutta muutkin käyvät) avoliiton on sanottu olevan virallinen liitto? Annat ymmärtää, että tuo näkemys on yleistä, joten esitä sitten vaikka useampikin teksti.

Oikeudenmukaista olisi, että se raja olisi avioliiton solmimisessa - eli niin kauan kuin he eivät ole naimisissa, heidät pitäisi tulkita erillisiksi talouksiksi.

jotka eläisivät ihan samalla tavalla parina hoitaen perhettään, mutta joilta vietäisiin tietyt oikeudet esim. tukiin vain siksi että ovat tehneet keskenään juridisen sopimuksen. Mielestäni hyvin epäreilua ja kaukana oikeudenmukaisuudesta. Yksi perhemuoto saisi yhteiskunnalta enemmän tukea kuin toinen, nythän ne ovat samassa asemassa.

Ja lopuksi totean että kyse on enemmänkin moraalista. Jos haluaa elää toisen kanssa parisuhteessa niin on valmis myös huolehtimaan hänestä milloin se suinkin on mahdollista. On siis avoliitossa myös pahoina päivinä ei vain niinä helppoina. Suoraan sanottuna ihmettelen teitä jotka vaativat avoliitolaisille isompia tukia ilmoittamalla että koska _laki ei käske_ avopuolisoa elättämään niin minähän en sitä vapaaehtoisesti tee, hoitakoon yhteiskunta sen minun puolisoni. Sanokaa tuo sille puolisolle päin naamaa, että niin paljon minä sinusta oikeasti välitän että elättäisi en jos sulta rahat loppuis. Hae sossusta vaan ruokarahas. Tää olikin mun osaltani vaan kämppiksinä asumista, ei muuta. Kuitenkin kovaan ääneen itse julistatte kuinka olette ihan yhtä sitoutuneita liitossanne kuin avioparitkin. Eikö siihen sitoutumiseen jotenkin niinkuin kuulu itsestäänselvästi tuo elatusvelvollisuus, ilman että se pitää lakiin kirjoittaa? Jotenkin vois ajatella että sen lain henki olis että siitä puolisosta pidetään huolta, oli se sitten avo- tai aviopuoliso.

Raadollisesti sanottuna tukien kikkailuahan tuo on, minulle vähän enemmän kuin muille. Ahneutta.

Avoliittolaiset, päättäkää nyt, kumpaa te haluatte. Olla virallisessa avoliitossa vai pelkkiä kämppiksiä.

No jos nuo ovat vaihtoehtoja, niin sitten haluan olla kämppiksiä. Jos haluaisin olla virallisessa liitossa, olisin varmaan mennyt naimisiin.

Eipä se suhteeni sisältöä miksikään muuttaisi, jos Kela, sossu, yhteiskunta, naapurit, av-palstalaiset, sukulaiset tai satunnaiset ohikulkijat pitäisivät meitä pelkkinä kämppäkavereina. Mitä väliä? Itse tiedän, mitä meidän välillämme on, ja parisuhde on kuitenkin pääasiassa niitä kahta ihmistä varten ja koskettaa lähinnä heitä (ja toki heidän lapsiaan).

Kaikki ohikulkijat eivät edes tiedä meidän olevan pariskunta, mutta eipä se suhteeseemme vaikuta. Häiritseekö muka avioliitossa olevia, jos joku ei tiedä kaikkia henkilökohtaisia asioita, kuten sitä avioliittoa?

Ennen kuin asuimme yhdessä ei yhteiskunta tiennyt lainkaan meidän parisuhteestamme. Mutta eipä haitannut silloinkaan. Miksi haittaisi nytkään?

Heh, muistan itsekin kun jossain ketjussa vannottiin että avopuoliso ei ole kämppis vaan ihan oikea puoliso ja liitto on ihan samanlainen kuin avioliitto :D

Nythän sitä voi taas ajatella, että avoliittolaiset ei olekaan tosissaan toisten kanssa vaan ollaan vain niinku kämppiksiä ja pidetään se takaportti auki kun ei ole löytynyt sitä oikeaa, kenen kanssa halutaan sitoutua.

JURIDISESTI avoliitto ei ole LAINKAAN avioliiton kaltainen. Sen sijaan muilta osin - syistä miksi ihmiset ovat yhdessä - se toki on. Joskin niin avo- kuin avioliitoissa lienee monenlaisia suhteita, mutta sehän on eri asia.

Olisiko mahdollista, että tästä ketjusta ei yritettäisi vääntää tuota takaportti-väittelyä? Tässä ketjussa on kuitenkin kysymys ihan muusta kuin siitä, kenen suhde on vakaimmalla tolalla, kuka on tosissaan tai kuka on se oikea.

Tai kiva tietty provoilla saadakseen vanhan väittelyn herätetyksi henkiin. Tässä ketjussa alkaa varmaan perustelut loppua niiltä, jotka vastustavat avoparien elatusvelvollisuuden poistamista, niin täytyy alkaa taas tuo takaportti-jankkaaminen.

Avoliitto ei ole avoliitto, koska nuoret vain kokeilee yhdessäasumista. On epäreilua vaatia heiltä vastuuta koska suhde voi kaatua ihan milloin tahansa. Siis se takaportti on siellä ja sen takia avoliittolaisia täytyy kohdella toisin kuin muita. Avioliitto on vakaampi ja siksi siinä voidaan vaatia, että puolison on elätettävä toista.

Oikeudenmukaista kenelle? Ei ainakaan aviopareille

jotka eläisivät ihan samalla tavalla parina hoitaen perhettään, mutta joilta vietäisiin tietyt oikeudet esim. tukiin vain siksi että ovat tehneet keskenään juridisen sopimuksen. Mielestäni hyvin epäreilua ja kaukana oikeudenmukaisuudesta.

Tarkoitatko siis, että avioparit eivät saisi missään kohtaa olla heikommassa asemassa kuin avoparit? Millä perusteella? Tällä hetkellähän avioparit ovat paremmassa asemassa esim. leskeneläkkeen suhteen, eli aika tasan varmaan menisivät vaakakupit. Ei kai se nyt niin paha ole, jos avioparit sitten jossain asiassa eivät pääsisikään "rahallisesti voitolle"?

Vai onko tämä joku moraalinen kysymys: avioliitto halutaan vain nostaa kaiken muun yläpuolelle? Sekö on mielessäsi?

Yksi perhemuoto saisi yhteiskunnalta enemmän tukea kuin toinen, nythän ne ovat samassa asemassa.

No mites sitten homoseksuaalit avoparit? Sinun pitäisi nyt kaiken logiikan mukaan vaatia elatusvelvollisuutta KAIKILLE, jotka vaan asuvat samassa asunnossa. Olisiko se sitten reilua?

Eivätkä nyt heteroiden avio- ja avoliitotkaan samassa asemassa ole, toisin kuin väität.

Ja lopuksi totean että kyse on enemmänkin moraalista. Jos haluaa elää toisen kanssa parisuhteessa niin on valmis myös huolehtimaan hänestä milloin se suinkin on mahdollista. On siis avoliitossa myös pahoina päivinä ei vain niinä helppoina. Suoraan sanottuna ihmettelen teitä jotka vaativat avoliitolaisille isompia tukia ilmoittamalla että koska _laki ei käske_ avopuolisoa elättämään niin minähän en sitä vapaaehtoisesti tee, hoitakoon yhteiskunta sen minun puolisoni.

On ihan eri asia elättää toista tai olla valmis elättämään toista, kuin että yhteiskunta velvoittaa siihen, vaikka kyse ei ole sellaisesta liitosta, johon elatusvelvollisuus kuuluu. Mutta tätä sinäkään et tietysti tajua, vai?

Sanokaa tuo sille puolisolle päin naamaa, että niin paljon minä sinusta oikeasti välitän että elättäisi en jos sulta rahat loppuis. Hae sossusta vaan ruokarahas. Tää olikin mun osaltani vaan kämppiksinä asumista, ei muuta.

Tämä kommentti kertoi sen, miten vähän olet ymmärtänyt asiasta, josta tässä ketjussa on kysymys.

Oikeudenmukaista kenelle? Ei ainakaan aviopareille

jotka eläisivät ihan samalla tavalla parina hoitaen perhettään, mutta joilta vietäisiin tietyt oikeudet esim. tukiin vain siksi että ovat tehneet keskenään juridisen sopimuksen. Mielestäni hyvin epäreilua ja kaukana oikeudenmukaisuudesta.

Tarkoitatko siis, että avioparit eivät saisi missään kohtaa olla heikommassa asemassa kuin avoparit? Millä perusteella? Tällä hetkellähän avioparit ovat paremmassa asemassa esim. leskeneläkkeen suhteen, eli aika tasan varmaan menisivät vaakakupit. Ei kai se nyt niin paha ole, jos avioparit sitten jossain asiassa eivät pääsisikään "rahallisesti voitolle"?

Vai onko tämä joku moraalinen kysymys: avioliitto halutaan vain nostaa kaiken muun yläpuolelle? Sekö on mielessäsi?

Yksi perhemuoto saisi yhteiskunnalta enemmän tukea kuin toinen, nythän ne ovat samassa asemassa.

No mites sitten homoseksuaalit avoparit? Sinun pitäisi nyt kaiken logiikan mukaan vaatia elatusvelvollisuutta KAIKILLE, jotka vaan asuvat samassa asunnossa. Olisiko se sitten reilua?

Eivätkä nyt heteroiden avio- ja avoliitotkaan samassa asemassa ole, toisin kuin väität.

Ja lopuksi totean että kyse on enemmänkin moraalista. Jos haluaa elää toisen kanssa parisuhteessa niin on valmis myös huolehtimaan hänestä milloin se suinkin on mahdollista. On siis avoliitossa myös pahoina päivinä ei vain niinä helppoina. Suoraan sanottuna ihmettelen teitä jotka vaativat avoliitolaisille isompia tukia ilmoittamalla että koska _laki ei käske_ avopuolisoa elättämään niin minähän en sitä vapaaehtoisesti tee, hoitakoon yhteiskunta sen minun puolisoni.

On ihan eri asia elättää toista tai olla valmis elättämään toista, kuin että yhteiskunta velvoittaa siihen, vaikka kyse ei ole sellaisesta liitosta, johon elatusvelvollisuus kuuluu. Mutta tätä sinäkään et tietysti tajua, vai?

Sanokaa tuo sille puolisolle päin naamaa, että niin paljon minä sinusta oikeasti välitän että elättäisi en jos sulta rahat loppuis. Hae sossusta vaan ruokarahas. Tää olikin mun osaltani vaan kämppiksinä asumista, ei muuta.

Tämä kommentti kertoi sen, miten vähän olet ymmärtänyt asiasta, josta tässä ketjussa on kysymys.

Avoliitto ei ole avoliitto, koska nuoret vain kokeilee yhdessäasumista. On epäreilua vaatia heiltä vastuuta koska suhde voi kaatua ihan milloin tahansa. Siis se takaportti on siellä ja sen takia avoliittolaisia täytyy kohdella toisin kuin muita. Avioliitto on vakaampi ja siksi siinä voidaan vaatia, että puolison on elätettävä toista.

Joo. No jos tuo auttaa sinua ymmärtämään asiaa, niin pohdi sitä sitten vaikka siltä kannalta. Eihän tässä ketjussa kyllä ole lainkaan olennaista se, kuinka kauan kenenkin suhde kestää ja kuinka vakaalla pohjalla se on, mutta ilmeisesti tässä ketjussa oli nyt sinulle liikaa vaikeita juttuja, jotka eivät ihan auenneet.

on kyse että SOSSU JA KELA RIKKOVAT LAKIA ettekä tätä tosiseikkaa avioliittolaiset pysty muuttamaan.



T.miehestä "eronnut" vähäksi aikaa koska muuten missään ei ole mitään järkeä.

Oikeudenmukaista kenelle? Ei ainakaan aviopareille

jotka eläisivät ihan samalla tavalla parina hoitaen perhettään, mutta joilta vietäisiin tietyt oikeudet esim. tukiin vain siksi että ovat tehneet keskenään juridisen sopimuksen. Mielestäni hyvin epäreilua ja kaukana oikeudenmukaisuudesta.

Tarkoitatko siis, että avioparit eivät saisi missään kohtaa olla heikommassa asemassa kuin avoparit? Millä perusteella? Tällä hetkellähän avioparit ovat paremmassa asemassa esim. leskeneläkkeen suhteen, eli aika tasan varmaan menisivät vaakakupit. Ei kai se nyt niin paha ole, jos avioparit sitten jossain asiassa eivät pääsisikään "rahallisesti voitolle"?

Vai onko tämä joku moraalinen kysymys: avioliitto halutaan vain nostaa kaiken muun yläpuolelle? Sekö on mielessäsi?

Yksi perhemuoto saisi yhteiskunnalta enemmän tukea kuin toinen, nythän ne ovat samassa asemassa.

No mites sitten homoseksuaalit avoparit? Sinun pitäisi nyt kaiken logiikan mukaan vaatia elatusvelvollisuutta KAIKILLE, jotka vaan asuvat samassa asunnossa. Olisiko se sitten reilua?

Eivätkä nyt heteroiden avio- ja avoliitotkaan samassa asemassa ole, toisin kuin väität.

Ja lopuksi totean että kyse on enemmänkin moraalista. Jos haluaa elää toisen kanssa parisuhteessa niin on valmis myös huolehtimaan hänestä milloin se suinkin on mahdollista. On siis avoliitossa myös pahoina päivinä ei vain niinä helppoina. Suoraan sanottuna ihmettelen teitä jotka vaativat avoliitolaisille isompia tukia ilmoittamalla että koska _laki ei käske_ avopuolisoa elättämään niin minähän en sitä vapaaehtoisesti tee, hoitakoon yhteiskunta sen minun puolisoni.

On ihan eri asia elättää toista tai olla valmis elättämään toista, kuin että yhteiskunta velvoittaa siihen, vaikka kyse ei ole sellaisesta liitosta, johon elatusvelvollisuus kuuluu. Mutta tätä sinäkään et tietysti tajua, vai?

Sanokaa tuo sille puolisolle päin naamaa, että niin paljon minä sinusta oikeasti välitän että elättäisi en jos sulta rahat loppuis. Hae sossusta vaan ruokarahas. Tää olikin mun osaltani vaan kämppiksinä asumista, ei muuta.

Tämä kommentti kertoi sen, miten vähän olet ymmärtänyt asiasta, josta tässä ketjussa on kysymys.

tismalleen samanlaista elämää. Miksi avoliittolaisen pitäisi olla paremmassa asemassa? Eikö perheitä tulisi lähtökohtaisesti kohdella samalla tavalla? Ja mitä tulee leskeneläkkeeseen niin sehän on aviopuolison antama oikeus. Ja siihen on avoliittolaisella ihan sama oikeus, riittää että menee naimisiin. Syy miksi sitä ei suoraan voi avoliittolaisille antaa on se että avoliittoa ei rekisteröidä mihinkään. Ei voi siis saada leskeneläkettä jos ei tiedetä kuka on leski. Ja se leskeneläkekään ei aina oikeasti realisoidu tosielämässä, jos aviopari elää tarpeeksi vanhoiksi niin eipä se puoliso sitä leskeneläkettä saa tai jos erotaan jo ennenkuin se toinen kuolee. Siis mahdollisen leskeneläkkeen takia avioliittolaisilla ei tulisi olla samaa kohtelua muiden kanssa? Onko se tosiaan tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta, että avoliittolaiset saa esim. isompaa asumistukea, koska ehkä mahdollisesti avioliitossa elävistä toinen tulee joskus saamaan leskeneläkettä. Maksa se ens kuussa maksuun tuleva vuokra sitten joskus sillä leskeneläkkeelä, jos nyt et voi. Reilu peli!