Kela ja sossu rikkovat lakia - puolison elatusvelvollisuus?

Perheen määritelmät ovat tällä hetkellä sekavat, jokaisella etuudella on oma määritelmä perheestä. Olen lukenut jutun, että käsitettä pitäisi yhtenäistää. Tehtävä ei ole kuitenkaan helppo, vaikka tarpeellinen onkin.

Avioliitossa on puolison elatusvelvollisuus, mutta avoliitossa ei. Silti avio- ja avopuolisoja kohdellaan Kelassa ja sosiaalitoimistossa samalla tavalla, eli puolison tulot vaikuttavat myös avoliitossa olevan ihmisen tukiin.

Jos esim. nuorilla avopuolisoilla on "omat rahat", ja toinen (alle 25v, ei tutkintoa) jää työttömäksi, hän ei ehkä saa mitään työttömyysrahaa tai asumistukea puolison tulojen vuoksi. Eikä sossustakaan mitään. Sossussa sanotaan vaan että perhettä käsitellään yhtenä kokonaisuutena, eli puolison oletetaan elättävän toinen - vaikkeivät olisi naimisissa. Eli laki ei velvoita avopuolisoa elättämään, mutta käytännössä se voi kuitenkin olla pakko. Tai sitten täytyy muuttaa erilleen niin saa tukia.

Selittäkää minulle, miksi näin on!

ps. itse olen töissä ja niin on puolisonikin, mutta asia kiinnostaa, koska koen asian olevan vääryys. Koen, että Kela ja sossu toimivat lain vastaisesti.

Onhan tuossa ristiriita eri lakien välillä, esim yhdenvertaisuuslaki vs. työttömyysturvalaki. Menepä lukemaan tuota työttömyysturvalakia, siellä on määritelty niin, että puolison tulot vaikuttavat tietyn rajan jälkeen työmarkkinatukeen pienentävästi(peruspäivärahaa puolison tulot eivät pienennä). Kelan päätökset perustuvat kaikki lakiin. Eli vika löytyy laista.

silloin lakia riko, vaan toimii sen mukaisesti, jos tuollainen kohta työttömyysturvalaista löytyy. Kela toimii oikein siis.

lapseton saa, vaikka olis avo/avioliitossa miljonäärin kanssa.



Pikkupikku porsaanreikiä näissä.

Toimeentulotukilaista. Eli ei todellakaan ole lainvastaista vaan aivan lain hengen mukaista - toimeentulotukikin kun elää nykyaikaa, jossa avopareja alkaa kohta olla enemmän kuin aviopareja! Kyllähän heitä muussakin lainsäädännössä aletaan kohdella samantyylisesti.

Kyllä sitä ollaan sitoutuneita, ei edes ruokaa sille puolisolle

anneta kun kerran laki ei siihen pakota.

Ja mikä avopari se sellainen on joka ei yhteistä taloutta jaa? Ei se mikään avoliitto ole, pelkkä kämppis ja panosuhde. Älä sekoita niitä avoliittoon

Ja huom! avoliittoon ei ole pakko mennä, voi asua ihan itsekseen jolloin ei tarvi sille seurustelukumppanille antaa ruokaa jos ei halua. Eikä tarvi maksaa hänen asumisestaan vaan vain omastaan. Jos parisuhteeseen menee niin siitä seuraa tietyt velvollisuudet, jos niitä ei halua niin ei kannata pariutua.

Ei tässä ole kysymys vain jostain ruuasta. Ruokaahan ihmiset antavat paljon etäisemmillekin ihmisille. Se elatusvelvollisuus vain tarkoittaa vähän muutakin.

Otetaan esimerkkinä seurustelevat opiskelijat, jotka muuttavat yhteen. He ostavat yhdessä ruokaa kotiin, mutta kummallakin on omat rahat. Toisen tulot syystä tai toisesta romahtavat ja hän hakee toimeentulotukea. Sitä ei myönnetä, vaan pariskunnan toinen osapuoli velvoitetaan elättämään hänet - tarvittaessa jopa omalla opintolainalla. Näin ollen toinen joutuu ottamaan lainaa elättääkseen seurustelukumppaninsa.

Kyse on hyvin pienituloisista, nuorista ihmisistä, joiden suhde joko kestää tai ei kestä. He ovat hyvin rakastuneita ja muuttaneet yhteen ajatuksella, että haluavat olla juuri tuon ihmisen kanssa. Kuitenkin kyse on niin nuorista ihmisistä ja suhdekin voi olla niin nuori, että voi olla, ettei se kestäkään. Oletetaan, että suhde katkeaa. Toiselle jää isot opintovelat TOISEN HENKILÖN ELÄTTÄMISESTÄ. Oletetaan, että hän ei työllistykään heti valmistuttuaan eikä pysty maksaa velkaa takaisin. Velka kasvaa korkoa ja vaikeuttaa nuoren aikuisen elämää ties kuinka pitkään.

Ja kysymykseesi, millainen avoliitto on sellainen, jossa ei ole yhteistä taloutta... Niin, henkilöthän eivät itse välttämättä edes miellä olevansa avoliitossa. Esim. nuori, opiskeleva pari voi kokea vain seurustelevansa ja asuvansa yhdessä. Mutta periaatteessa, kun kerran lain mukaan avoliitossa ei ole elatusvelvollisuutta, niin eihän avoliittoa sitten voi määritellä sen elatusvelvollisuuden mukaan, eikös vaan?

"Pelkkä kämppis ja panosuhde" - no, jos sinä et kykene ymmärtämään mitään muuta kuin panot ja rahat, niin ymmärrän, että ajattelet noin. Moni kuitenkin osaa nähdä ihmissuhteet vähän monimuotoisemmin.

Ja PARISUHTEESSA ei suinkaan ole mitään velvollisuuksia. Parisuhteeksi katsotaan myös erillään asuvat ihmiset. Joten äläpä sinä sotke asioita, ja tutustu mieluummin maailmanmenoon nykyaikana.

Tosin avoliitossa on mun mielestä yhteinen talous, jos sitä ei ole, ei ole sitä avoliittoakaan, on vain kämppäkaveri.

Mutta vaikka oliskin, niin sittenhän tämä vasta onkin epäoikeudenmukaista - katsos kun yhdessä asuva nainen ja mies eivät voi Kelan ja sossun mukaan olla kämppäkavereita, vaikka kuinka vakuuttaisivat näin olevan. Näin siis, mikäli heillä on yhteinen vuokrasopimus ja vain yksi makuuhuone. Ja onhan noita tapauksia ollut, joissa ihan oikeasti kämppikset on niputettu avopariksi eikä ole uskottu mitään selvityksiä.

Että jotain parannuksia Kelan ja sossun toimintaan todellakin pitäisi saada. Olisiko se hyvä, että kaikki avoparit voisivat vain ilmoittaa sinne olevansa "vain kämppiksiä" (av-palstan määritelmän mukaisesti), ja sitten saisivat enemmän rahaa sillä perusteella, että "ette te mikään oikea avopari olekaan". Hmm, joo, oikeastaan tuossa olisi ideaa!

ysiluokalla. Haimme molemmat toisen kaupungin lukioon ja pääsimme. Yksiöt oli kiven alla ja näin ollen päädyimme vuokraamaan kaksion. Molemmilla oli alkuunsa opiskelun ohella töitä mutta firma missä minä olin töissä meni konkkaan puolen vuoden päästä. 16- vuotiaan "avopuolisoni" olisi pitänyt elättää minut ilta ja viikonloppu töillään tai jättäytyä työttömäksi että minä (ja hän) olisin saanut toimeentulotukea. Ja joku älypää nyt vinkuu että ei kannata pariutua jos ei kestä yhteistä taloutta.. huh huh mistä noita putkiaivoja oikein sikiää.

saada isommat tuet kuin muilla?

En missään vaiheessa ole sanonut että olisin halunnut isommat tuet kuin muilla, vaan en halunnut että 16- vuotias opiskelija pilaa opiskelunsa käymällä joka ainut ilta töissä elättääkseen minut sillä välin kun minä saan lukea kotona tentteihin! Ajattelimme että siitä on monelle hyötyä että asumme yhdessä. Kela joutui maksamaan vähemmän asumislisää ja yksiön saivat ne joilla ei ollut kaveria. Kävi muuten niin että vaikka osa oli saanut koulupaikan ei voinut aloittaa koska ei löytynyt asuntoa! Ketä tässä voitti??? Av- mamma joka ei voi myöntää että on väärässä...aaarrgg mikä ämmä

Eihän 16v. vielä ole edes täysikäinen. Ja jos kotia alkaa leikkimään niin pitäis kestää seuraukset, vai pitääkö ihmisiä aina ja ikuisesti paapoa. Voi voi, ethän sä toki tiennyt mitä teit kun avoliittoon menit, no ei hätää kyllä me sulle rahaa annetaan. Eihän nyt avoliittolainen voi tajuta mihin sitoutuu, tän suhteenhan piti olla vaan ihan leikki, te vaan kokeilitte miltä se kotileikki tuntuis. No ei ollut enää kivaa kun olis pitänyt kantaa sitä vastuuta.

Kuinka joku voi olla näin tyhmä että ei tajua, että tämä ko. ysiluokkalainen joutui muuttamaan poikaystävän kanssa kaksioon koska yksiöitä ei saa niin helposti. Taitaa olla tuo kommentoija kouluttamaton perämetsäläinen, kun ei tiedä kuinka vaikea opiskelijoiden asuntotilanne on etenkin syksyisin. Jos huonon asuntotilanteen ja myös vuokrankulujen pienentämiseksi jakaa asunnon toisen kanssa, se ei vielä tarkoita avoliittoa tai elinikäistä sitoutumista.

Äitini luona asui pari vuotta sukulaispoika ja ei todellakaan kukaan heitä laskenut avopariksi.

Ja moni tuttu on asunut kimppakämpässä vastakkaisen sukupuolen kanssa. Ongelmia ei ole koskaan tullut kun on tehty erilliset vuokrasopimukset vuokranantajan kanssa.

Moni vinkuu siinä vaiheessa, ettei tää mikään avoliitto ole kun ei saa tukia. Siihen asti on yöt nussittu keskenään ja asuttu avoliitossa ja sormuksetkin saattaa olla sormessa.

ensinnäkään nussiminen ei ole mikään juridisesti pätevä määritelmä yhtään mihinkään. Miten te jotkut onnistutte kirjoittamaan ihan asian vierestä koko ajan?

Kaikki vuokranantajat eivät muuten edes noita erillisiä vuokrasopimuksia suostu tekemään. Tämä siitä syystä, että jos toinen päättäisi häipyä mutta toinen ei, joutuisi vuokranantaja etsimään sen toisen tilalle uuden vuokralaisen tai hän menettäisi puolet vuokratuloistaan. Ja muutenkin, vuokranantajat kokevat yleensä kaikki "erikoiset" tai "oudot" pyynnön epäilyttävinä ja pelkäävät niiden tuottavan lisää vaivaa. Jotkut konservatiivisimmat vuokranantajat taas eivät halua mitään eri sukupuolta olevia kämppiksiä, kun se kuulostaa niin "holtittomalta".

Kuinka joku voi olla näin tyhmä että ei tajua, että tämä ko. ysiluokkalainen joutui muuttamaan poikaystävän kanssa kaksioon koska yksiöitä ei saa niin helposti. Taitaa olla tuo kommentoija kouluttamaton perämetsäläinen, kun ei tiedä kuinka vaikea opiskelijoiden asuntotilanne on etenkin syksyisin. Jos huonon asuntotilanteen ja myös vuokrankulujen pienentämiseksi jakaa asunnon toisen kanssa, se ei vielä tarkoita avoliittoa tai elinikäistä sitoutumista.

Olet oikeassa - tosin jotkut lahopäät eivät täällä tunnu ymmärtävän näitä asioita.

Ja vaikka kyseinen pari olisikin loppuikänsä yhdessä, niin tuossa vaiheessa he kuitenkin olivat ns. "taloudellisesti erilliset yksilöt".

Miksi ei pitäisi? Kuka menisi naimisiin jos se toisi vain velvollisuuksia? Itkekää vaan avoliittolaiset, toivon että teitä ajetaan vaan ahtaammalle ja ahtaammalle. rupiais se naimisiin meno kiinnostamaan. Ei lapsilisiä, ei mitään rahaa ellei käy töissä. Se olis oikein :)

Kerrotko minulle hyvän perusteen, miksi valtion tulisi taloudellisilla porkkanoilla kannustaa ihmisiä solmimaan avioliiton? Elätkö kenties 50-luvulla? Äänestätkö Päivi Räsästä?

pari ei ole vain kämppiksiä vaan he ovat pariskunta. He myös antavat toisilleen tiettyjä oikeuksia ja samalla hyväksyvät velvollisuudet. Avioliitto on juridinen sopimus joka selventää puolisoiden oikeudet ja velvollisuudet ja samalla helpottaa yhteiskuntaa. Jokaista lasta ei ole pakko tunnustaa erikseen, erot ovat selvempiä, lasten huoltajuudet ym. Siksi yhteiskunta kannustaa ihmisiä menemään avioliittoon. Ei tule tällaisia avoliittoja joissa toinen osapuoli voi milloin tahansa lakata huolehtimasta toisesta. Siksi.

Tekstisi mukaan tulkitsin, että kyseessä oli tuleva vävysi?

Hassua, että joillekin lapsen poika/tyttöystävät ovat tuntemattomia ihmisiä. Tuossa tilanteessa tulisi kyllä katsoa hieman peiliin. Miksi alaikäinen lapsi on tuossa tilanteessa?

On se nyt kohtuutonta, että joutuisi yhteiskunnan pakottamana elättämään oman lapsensa lisäksi jonkun toisenkin lasta. Ja "tulevan vävyn" kannaltahan tilanne on myös erityisen kiusallinen. Tuollainen käytäntöhän saattaa pahimmillaan luoda ikäviä valta-asetelmia esim. juuri vävyn ja appivanhempien välille. Jo se, että sossun käytäntöjen vuoksi vävyn raha-asiat jouduttiin saattamaan tytön vanhempien tietoon (etteivät enää laittaisi rahaa tytönkään tilille), loukkaa pojan yksityisyyttä.

Eiväthän ne lapsen seurustelukumppanit varmaan käytännössä tuntemattomia ihmisiä ole, mutta lain mukaanhan he ovat "vieraita". Ja siinä mielessä he toki ovat vieraita, ettei heihin ole mitään elatusvelvollisuutta tai muitakaan velvoitteita.

Ensin monta vuotta kehutaan, että tässä asutaan avoliitossa. Sitten vingutaan, että ollaanki vaan kämppiksiä kun vuokranantaja ei varmaan olis antanut tehdä erillistä vuokrasopimusta.

Heko heko

Äitini luona asui pari vuotta sukulaispoika ja ei todellakaan kukaan heitä laskenut avopariksi. Ja moni tuttu on asunut kimppakämpässä vastakkaisen sukupuolen kanssa. Ongelmia ei ole koskaan tullut kun on tehty erilliset vuokrasopimukset vuokranantajan kanssa. Moni vinkuu siinä vaiheessa, ettei tää mikään avoliitto ole kun ei saa tukia. Siihen asti on yöt nussittu keskenään ja asuttu avoliitossa ja sormuksetkin saattaa olla sormessa.

ensinnäkään nussiminen ei ole mikään juridisesti pätevä määritelmä yhtään mihinkään. Miten te jotkut onnistutte kirjoittamaan ihan asian vierestä koko ajan? Kaikki vuokranantajat eivät muuten edes noita erillisiä vuokrasopimuksia suostu tekemään. Tämä siitä syystä, että jos toinen päättäisi häipyä mutta toinen ei, joutuisi vuokranantaja etsimään sen toisen tilalle uuden vuokralaisen tai hän menettäisi puolet vuokratuloistaan. Ja muutenkin, vuokranantajat kokevat yleensä kaikki "erikoiset" tai "oudot" pyynnön epäilyttävinä ja pelkäävät niiden tuottavan lisää vaivaa. Jotkut konservatiivisimmat vuokranantajat taas eivät halua mitään eri sukupuolta olevia kämppiksiä, kun se kuulostaa niin "holtittomalta".

Miksi sitten avoliitossa ei ole samoja oikeuksia kuin avioliitossa

kun velvolliduudet kerran ovat samat?

ja ketkä kämppiksiä. Avoliittoa ei rekisteröidä mihinkään, se ei vaadi mitään ilmoituksia. Ei siis voida antaa mitään oikeuksia vain sillä perusteella että kaksi ihmistä asuu yhdessä kun ei tiedetä ovatko he avoliitossa vai kämppiksiä. Otetaan esimerkiksi isyyden tunnustaminen. Eihän avomiestä voida noin vaan merkitä lapsen isäksi, koska avomies voi ollakin vain kämppis. Ei ole lapsen oikeuksien mukaista, että hänelle mahdollisesti vahvistetaan täysin väärä isä. Joten ainoa keino saada nuo avioliiton oikeudet olisi se että myös avoliitto määrättäisiin virallistettavaksi, viranomaisten pitäisi siis saada molemmilta osapuolilta vahvistus siitä että he ovat keskenään avoliitossa. No tuossa ei kyllä olisi mitään järkeä, koska meillä on jo kyseinen perhemuoto, avioliitto.

kertomatta, että se tuo velvollisuuksia. Jos on kykenevä leikkimään pariskuntaa niin silloin on kykenevä ottamaan myös vastuun toisesta.

Kuinka joku voi olla näin tyhmä että ei tajua, että tämä ko. ysiluokkalainen joutui muuttamaan poikaystävän kanssa kaksioon koska yksiöitä ei saa niin helposti. Taitaa olla tuo kommentoija kouluttamaton perämetsäläinen, kun ei tiedä kuinka vaikea opiskelijoiden asuntotilanne on etenkin syksyisin. Jos huonon asuntotilanteen ja myös vuokrankulujen pienentämiseksi jakaa asunnon toisen kanssa, se ei vielä tarkoita avoliittoa tai elinikäistä sitoutumista.

Olet oikeassa - tosin jotkut lahopäät eivät täällä tunnu ymmärtävän näitä asioita. Ja vaikka kyseinen pari olisikin loppuikänsä yhdessä, niin tuossa vaiheessa he kuitenkin olivat ns. "taloudellisesti erilliset yksilöt".

Siksi että avioliitossa se homma on täysin selvä. Tiedetään että tämä

pari ei ole vain kämppiksiä vaan he ovat pariskunta. He myös antavat toisilleen tiettyjä oikeuksia ja samalla hyväksyvät velvollisuudet. Avioliitto on juridinen sopimus joka selventää puolisoiden oikeudet ja velvollisuudet ja samalla helpottaa yhteiskuntaa. Jokaista lasta ei ole pakko tunnustaa erikseen, erot ovat selvempiä, lasten huoltajuudet ym. Siksi yhteiskunta kannustaa ihmisiä menemään avioliittoon. Ei tule tällaisia avoliittoja joissa toinen osapuoli voi milloin tahansa lakata huolehtimasta toisesta. Siksi.

Sinä kirjoitat nyt TÄYSIN eri asiasta. Sinä kirjoitat siitä, miten avioliitto helpottaa sitä, että yhteiskunta "tietää" kuka on kenenkin kanssa. Mutta eihän se liity tämän ketjun aiheeseen pätkääkään.

Miksi pitää yleisesti tietää, ketkä ovat parisuhteessa ja ketkä kämppiksiä?

Siinä olet kyllä oikeassa, että avioliitto selventää ja tuo oikeudet ja velvollisuudet - kyllä. Näin ollen niiden oikeuksien ja velvollisuuksien tulisi koskea VAIN avioliittoa, johon ne kuuluvat.

Ja siis avoliitoissa ei ole ongelmana se, että toinen voi koska tahansa lakata huolehtimasta toisesta. Jos näin luulet, elät jotain pimeää keskiaikaa. Nykyinen parisuhdekäytäntö ei perustu siihen, että toinen on täysin riippuvainen toisesta.

Toki niin avo- kuin avioliitossa toinen voi päättää erota. Kummassakin tapauksessa toinen voi kiristää rahalla, jättää toisen liian vähälle elatukselle tai kieltäytyä antamasta rahaa toisen haluamiin asioihin. Avioliitto ei mitenkään estä tätä. Paras olisikin, että ihmiset olisivat mahdollisimman itsenäisiä taloudellisesti. Harvinaistahan sellainen rahallinen riisto varmaan on, mutta ikävää on, että yhteiskunta mahdollistaa sen. Ja KYLLÄ, se on erittäin mahdollista myös avioliitossa! Eli avioliitto ei todellakaan tee "hommasta täysin selvää", kuten tunnut luulevan.

ysiluokalla. Haimme molemmat toisen kaupungin lukioon ja pääsimme. Yksiöt oli kiven alla ja näin ollen päädyimme vuokraamaan kaksion. Molemmilla oli alkuunsa opiskelun ohella töitä mutta firma missä minä olin töissä meni konkkaan puolen vuoden päästä. 16- vuotiaan "avopuolisoni" olisi pitänyt elättää minut ilta ja viikonloppu töillään tai jättäytyä työttömäksi että minä (ja hän) olisin saanut toimeentulotukea. Ja joku älypää nyt vinkuu että ei kannata pariutua jos ei kestä yhteistä taloutta.. huh huh mistä noita putkiaivoja oikein sikiää.

saada isommat tuet kuin muilla?

En missään vaiheessa ole sanonut että olisin halunnut isommat tuet kuin muilla, vaan en halunnut että 16- vuotias opiskelija pilaa opiskelunsa käymällä joka ainut ilta töissä elättääkseen minut sillä välin kun minä saan lukea kotona tentteihin! Ajattelimme että siitä on monelle hyötyä että asumme yhdessä. Kela joutui maksamaan vähemmän asumislisää ja yksiön saivat ne joilla ei ollut kaveria. Kävi muuten niin että vaikka osa oli saanut koulupaikan ei voinut aloittaa koska ei löytynyt asuntoa! Ketä tässä voitti??? Av- mamma joka ei voi myöntää että on väärässä...aaarrgg mikä ämmä

Eihän 16v. vielä ole edes täysikäinen. Ja jos kotia alkaa leikkimään niin pitäis kestää seuraukset, vai pitääkö ihmisiä aina ja ikuisesti paapoa. Voi voi, ethän sä toki tiennyt mitä teit kun avoliittoon menit, no ei hätää kyllä me sulle rahaa annetaan. Eihän nyt avoliittolainen voi tajuta mihin sitoutuu, tän suhteenhan piti olla vaan ihan leikki, te vaan kokeilitte miltä se kotileikki tuntuis. No ei ollut enää kivaa kun olis pitänyt kantaa sitä vastuuta.

Kuinka joku voi olla näin tyhmä että ei tajua, että tämä ko. ysiluokkalainen joutui muuttamaan poikaystävän kanssa kaksioon koska yksiöitä ei saa niin helposti. Taitaa olla tuo kommentoija kouluttamaton perämetsäläinen, kun ei tiedä kuinka vaikea opiskelijoiden asuntotilanne on etenkin syksyisin. Jos huonon asuntotilanteen ja myös vuokrankulujen pienentämiseksi jakaa asunnon toisen kanssa, se ei vielä tarkoita avoliittoa tai elinikäistä sitoutumista.

kanssa yhteen ja tekee yhteisen vuokrasopimuksen? Missä vaiheessa tästä pariskunnasta sitten mahdollisesti tulee ihan oikea pari? Kuinka monta vuotta yhteiskunnan olisi heitä elätettävä erillisinä talouksina ennenkuin heidät voidaan laskea ihan oikeaksi avoliitossa eläväksi pariksi? En tiedä, mutta tuntuu tuo avoliiton määritelmä olevan aika pahasti hukassa. Vaikka pari asuu samassa asunnossa, jakaa jääkaapin ruuat, maksaa vuokran yhdessä yhteisellä vuokrasopimuksella, jakaa makuuhuoneen ja sängyn niin silti ei kuitenkaan olla pariskunta vaan ihan vaan kämppiksiä. Itse kun asuin kämppiksenä soluasunnossa niin mä kyllä elin ihan oikeasti erillistä elämää sen kämppiksen kanssa. Ja kun muutin poikaystävän kanssa yhteen niin silloin muutin avoliittoon, en kämppikseksi.

Ensin monta vuotta kehutaan, että tässä asutaan avoliitossa. Sitten vingutaan, että ollaanki vaan kämppiksiä kun vuokranantaja ei varmaan olis antanut tehdä erillistä vuokrasopimusta.

Heko heko

Ymmärtänet varmasti, että tilanteita on erilaisia.

On aika eri asia asua nuorena tai opiskeluaikana poikaystävän kanssa yhdessä kuin elää perheenä puolison kanssa, jonka kanssa on kenties jopa yhteisiä lapsia ja yhteistä omaisuutta.

Toki on selvää, että olisi aika mahdoton ruveta määrittämään rajaa avoliiton alkamiselle. Mutta selkeintä olisi tietenkin olla sotkematta niitä avioliittoon kuuluvia asioita avoliittoon. Kyse on siinä mielesttä juurikin eri asiasta, että avioliitto on juridinen sopimus, johon tietyt asiat kuuluvat. Avoliitto taas ei ole juridinen sopimus, joten on outoa, että siihen kuitenkin sovelletaan mielivaltaisesti joitain kohtia avioliitosta.

Ja mitä kämppis-asiaan tulee: Kyllä niitä eri sukupuolta olevia kämppiksiäkin on! Ja on myös totta, että moni on menettänyt itselleen lain mukaan kuuluvat tuet sen vuoksi, että kämppäkaveri on tulkittu puolisoksi. Onko tällainen epäkohta sitten muka ihan yhdentekevä? Pahimmillaanhan se voi pilata nuoren ihmisen elämän kokonaan, koska aika vähissä ovat vaihtoehdot, jos rahaa ei mistään tule eikä saa edes vuokraa maksettua.

kaikista sossujen mokista oli paras,kun olin aloittanut seurustelun miehen kanssa jolla ei ollut vakituista duunipaikkaa.Mieheltää loppui työt,oltiin riipuvaisia toimeentulotuesta,mutta mitä teki sossu-laittoi KAIKKI rahat mieheni tilille jotka tämä joi.

on urbaanilegendaa ja samoin nuo kämppisjutut. Jos tekee erilliset vuokrasopimukset, ei lasketa avopariksi.

Eli tiedän tapauksia, joissa pariskunta on jopa kihloissa ja sitten itkee kovaan ääneen kun he muka onkin yhtäkkiä vain kämppiksiä kun tuet pienenee. Siksi nauran teille tuilla keplottelijoille, että heko heko. Nämä jutut on niin monta kertaa nähty.

Ensin monta vuotta kehutaan, että tässä asutaan avoliitossa. Sitten vingutaan, että ollaanki vaan kämppiksiä kun vuokranantaja ei varmaan olis antanut tehdä erillistä vuokrasopimusta. Heko heko

Ymmärtänet varmasti, että tilanteita on erilaisia. On aika eri asia asua nuorena tai opiskeluaikana poikaystävän kanssa yhdessä kuin elää perheenä puolison kanssa, jonka kanssa on kenties jopa yhteisiä lapsia ja yhteistä omaisuutta. Toki on selvää, että olisi aika mahdoton ruveta määrittämään rajaa avoliiton alkamiselle. Mutta selkeintä olisi tietenkin olla sotkematta niitä avioliittoon kuuluvia asioita avoliittoon. Kyse on siinä mielesttä juurikin eri asiasta, että avioliitto on juridinen sopimus, johon tietyt asiat kuuluvat. Avoliitto taas ei ole juridinen sopimus, joten on outoa, että siihen kuitenkin sovelletaan mielivaltaisesti joitain kohtia avioliitosta. Ja mitä kämppis-asiaan tulee: Kyllä niitä eri sukupuolta olevia kämppiksiäkin on! Ja on myös totta, että moni on menettänyt itselleen lain mukaan kuuluvat tuet sen vuoksi, että kämppäkaveri on tulkittu puolisoksi. Onko tällainen epäkohta sitten muka ihan yhdentekevä? Pahimmillaanhan se voi pilata nuoren ihmisen elämän kokonaan, koska aika vähissä ovat vaihtoehdot, jos rahaa ei mistään tule eikä saa edes vuokraa maksettua.

Yksinkertaisesti siksi, että viranomaiset eivät tiedä ketkä oovat oikeasti avoliitossa

ja ketkä kämppiksiä. Avoliittoa ei rekisteröidä mihinkään, se ei vaadi mitään ilmoituksia.

AIVAN! Viranomaiset EIVÄT TIEDÄ, varmuudella ainakaan, ketkä ovat avoliitossa. Siksi ei toki voi jaella kaikille avioliiton oikeuksia. Mutta miten sitten voi vastoin varmaa tietoa jaella niitä velvollisuuksiakaan? Kun kerran avoliittoja ei rekisteröidä ja kun kerran viranomainen EI VOI TIETÄÄ, ketkä ovat kämppiksiä ja ketkä pariskunta? Nyt päästiin ongelman ytimeen. Eli elatusvelvollisuus ei saisi langeta tuolla lailla, juuri tuosta mainitsemastasi syystä.

Ei siis voida antaa mitään oikeuksia vain sillä perusteella että kaksi ihmistä asuu yhdessä kun ei tiedetä ovatko he avoliitossa vai kämppiksiä.

Aivan! Aivan! Siksi niitä avioliittoon kuuluvia velvollisuuksiakaan ei saisi antaa, kun ei kerran ole varmuutta siitä, onko kyseessä samaan ruokakuntaan kuuluvat ihmiset vai ei. TÄSTÄ on kysymys tässä ketjussa.