Lue keskustelun säännöt.
Kyllä meni yhdellä äidillä...
06.08.2011 |
tänään kaupassa naama noloksi!
Äidillä 2 poikaa (alle 10.v) , juoksivat koko ajan ympäri kauppaa ja näpelöivät tavaroita.
Äiti sanoi "hei pojat ei saa", "menette kohta autoon" tms... eli siis sanan helinää.
Ihmiset tuijotti ja äiti vaan ei saanut ts edes yrittänyt laittaa kullannuppujaan ojennukseen.
Olimme ihan perheen vieressä ja poikani totesi" äiti, katso miten kauheen tuhmasti noi lapset käyttäytyy. Eikö niitä hävetä olla noin ilkeitä"
Minä totesin, että kyllä todella on huonosti käyttäytyviä lapsia ja kiitin omaa poikaani kun hän käyttäytyy fiksusti. Kylläpä meni noloksi tämä riehujien äiti...
Kommentit (26)
palikat kasassa. Sori vaan. Ja oikeen hyvää vkonloppua, toivottavasti tavataan kaupassa ;)
ap *repskops*
Me kun muksujen kanssa riehutaan siellä usein yhdessä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos se täti olis napannu lapset kiinni ja kuskannu autoon ja rähissyt käytöstavoista mennessään, niin ap olis täällä päivittelemässä miten karmean mamman oli kaupassa kohdannut. Teit niin tai näin, aina joku vetää herneen nenään. Meillä on kolme lasta, joista yksi on villihkö dysfaatikko. Hän ei välttämättä YMMÄRRÄ puhuttua kieltä, vaikka asioita ja sääntöjä tankataan loputtomiin. Joskus tilanteet vaan menee hulinaksi. Ja kun kauppaan on lähdetty ja ostokset tehtävä, niin ei välttämättä ole mahdollisuutta lähteä kesken pois.
Omaa sädekehää nostetaan painamalla toista alas.
Jo otsikossa julistetaan, ketä tässä moititaan. Ei siis huonosti käyttäytyviä lapsia vaan äitiä. Sitä äitiä, joka oli varmasti väsynyt ja tiesi lastensa käyttäytyvän huonosti. Oli ilmeisesti kiire ja pakko saada ostokset tehtyä. Lapset tiesivät tämän ja käyttivät julmasti hyväkseen äidin ankeaa tilannetta, riehuivat ja käyttäytyivät huonosti, kun oli selvää, että äiti ei voisi toteuttaa tänään jämäkämpää kasvatusta.
Sitten joku besser-wisser tulee viereen toteamaan, että hyi, hyi, äityli. MIksi et komenna? Mitä jos tämä äiti oli juuri saanut potkut? Tai tullut lääkäriltä ja kuullut sairastavansa syöpää? Tai ehkä lähiomainen oli kuollut tai töissä joku besser-wisser tölvinyt, kun "kaikestahan saa sanoa ääneen ja kovaa". Ei muuten saa. Hienotunteisuus kuuluu peruskäytöstapoihin. Juuri siksi sanotaan, että sormella osoittaminen on rumaa käytöstä, ja sinä, ap, osoitit sormella. Olisitkin mennyt niiden poikien luo ja sanonut heille, että rauhoittukaapa nyt. Olisi mennyt moite oikeaan osoitteeseen ja ehkä pojat olisivat vähän pelästyneet, kun vieras oikein ojentaa. Mutta ei. Menit sitten lällättelemään sen uhrin viereen sen sijaan, että olisit ojentanut auttavaa kättäsi.
Kun minä näen riehuvia lapsia ja avuttoman äidin, luon sympaattisen hymyn äidille, ihan vain osoittaakseni, että tässä on joku, joka ymmärtää, mitä kiire ja väsymys aiheuttaa. Aina ei jaksa olla supermamma, ei ainakaan siellä kaupassa. Tottakai niitä lapsia on kasvatettava, mutta kun ei tiedä koko tarinaa, on parasta olla heittämättä sitä ekaa kiveä. Äitihän yritti niitä poikia ojentaa, eli tiesi oikein hyvin, että ne lapset eivät nyt käyttäydy hyvin. Hänellä ei vain sillä hetkellä ollut rahkeita tehdä asialle jotain. Tässä tilanteessa se äiti varmasti olisi kaivannut tukea ja ymmärrystä, ei nälvimistä.
Mutta hyvä, että sait olla epäempaattinen ja ylentää itseäsi. Meidän lapset ja muiden kakarat, eikö niin? Ja lapsesikin olet opettanut samanlaiseksi. Jos molemmilla riehuvilla lapsilla olisikin kehitysvammadiagnoosi, laittaisi poikasi kommentti koko jutun toiseen valoon. KUka nyt osoittaa sormella, on epäkohtelias eikä ymmärrä tilannetajusta mitään?
Omaa sädekehää nostetaan painamalla toista alas.
Jo otsikossa julistetaan, ketä tässä moititaan. Ei siis huonosti käyttäytyviä lapsia vaan äitiä. Sitä äitiä, joka oli varmasti väsynyt ja tiesi lastensa käyttäytyvän huonosti. Oli ilmeisesti kiire ja pakko saada ostokset tehtyä. Lapset tiesivät tämän ja käyttivät julmasti hyväkseen äidin ankeaa tilannetta, riehuivat ja käyttäytyivät huonosti, kun oli selvää, että äiti ei voisi toteuttaa tänään jämäkämpää kasvatusta.
Sitten joku besser-wisser tulee viereen toteamaan, että hyi, hyi, äityli. MIksi et komenna? Mitä jos tämä äiti oli juuri saanut potkut? Tai tullut lääkäriltä ja kuullut sairastavansa syöpää? Tai ehkä lähiomainen oli kuollut tai töissä joku besser-wisser tölvinyt, kun "kaikestahan saa sanoa ääneen ja kovaa". Ei muuten saa. Hienotunteisuus kuuluu peruskäytöstapoihin. Juuri siksi sanotaan, että sormella osoittaminen on rumaa käytöstä, ja sinä, ap, osoitit sormella. Olisitkin mennyt niiden poikien luo ja sanonut heille, että rauhoittukaapa nyt. Olisi mennyt moite oikeaan osoitteeseen ja ehkä pojat olisivat vähän pelästyneet, kun vieras oikein ojentaa. Mutta ei. Menit sitten lällättelemään sen uhrin viereen sen sijaan, että olisit ojentanut auttavaa kättäsi.
Kun minä näen riehuvia lapsia ja avuttoman äidin, luon sympaattisen hymyn äidille, ihan vain osoittaakseni, että tässä on joku, joka ymmärtää, mitä kiire ja väsymys aiheuttaa. Aina ei jaksa olla supermamma, ei ainakaan siellä kaupassa. Tottakai niitä lapsia on kasvatettava, mutta kun ei tiedä koko tarinaa, on parasta olla heittämättä sitä ekaa kiveä. Äitihän yritti niitä poikia ojentaa, eli tiesi oikein hyvin, että ne lapset eivät nyt käyttäydy hyvin. Hänellä ei vain sillä hetkellä ollut rahkeita tehdä asialle jotain. Tässä tilanteessa se äiti varmasti olisi kaivannut tukea ja ymmärrystä, ei nälvimistä.
Mutta hyvä, että sait olla epäempaattinen ja ylentää itseäsi. Meidän lapset ja muiden kakarat, eikö niin? Ja lapsesikin olet opettanut samanlaiseksi. Jos molemmilla riehuvilla lapsilla olisikin kehitysvammadiagnoosi, laittaisi poikasi kommentti koko jutun toiseen valoon. KUka nyt osoittaa sormella, on epäkohtelias eikä ymmärrä tilannetajusta mitään?
Saat hatunnoston täältä!
t: mm nro 2
palikat kasassa. Sori vaan. Ja oikeen hyvää vkonloppua, toivottavasti tavataan kaupassa ;)
ap *repskops*