Karenssia pätkähti, kieltäydyin 150km työmatkasta!
En missään nimessä voi enkä halua enkä jaksa suosutua siihen että työmatkani olisi 76km/suuntaansa eli 152km/pvässä!!
Lapset menee 2-ja 4-luokalle ja elämä olisi sitä että aamulla öähden klo05.15 töihin ja illalla kotiudun klo18 aikaan jos hyvin käy.
Työmatkoihin siis menisi jopa yli 3h/pvässä.
Eli karenssia pätkähti ja kyllä on epätodellinen olo, en osaa juuri nyt edes itkeä, olen vain niin totaalisen kyrpiintynyt tähän yhtkuntaan että harkitsen siitä irtisanoutumista jollakin tavoin/erinäisin keinoin.
Minä olen ihminen, minullakin on voimavarani ja rahkeeni ja nuo lapset, mutta ei sehän ei paina paskankaan vertaa kun pitäisi vaan saada 1hlö pois rumentamasta kortistoja.
4kk olen työttömänä nyt ollut.
Kommentit (353)
Niin, mieheni on kotoisin sähköttömältä pientilalta Kainuusta. Itse on opiskellut ja raatanut. Ihan itse olen opiskellut (iltakoulussa ja päivätyön ohella) ja raatanut.
eiköhän meistä jokainen, joka on opiskellut, ole sen itse tehnyt.
suurin osa virkailijoista tulee yli 40 km päästä eli heillä ei välttämättä edes käy mielessä, että lyhyempi työmatka olisi subjektiivinen oikeus.
jotka on tarvinnut noin 10 henkilöä opastamaan opintoalan valinnassa ja kaikki mahdolliset tuet ja tukihenkilöt siinä opiskellessa - hyvä jos on ilmainen koulupaikka kelvannut. En usko, että noissa on kovin montaa, jotka ovat lukeneet lukion iltalukiossa kokopäivätyön ohella ja suorittaneet ylemmän korkeakoulututkinnon kokopäivätyön ohella...
Kun jo pelkkä ajokortti on mahdoton asia...
Sinulla alkaa työt vaikka seiskalta ja työmatkaa on vaikka se 80km. Joudut lähtemään ennen viittä liikkeelle, että saat vietyä lapset hoitoon ja ehdit työpaikalle. Omalla paikkakunnallani ei voi viedä päivähoitoon lasta ennen kuutta, joten lapsi pitäisi jo illalla viedä päivähoitoon.
Töissä menee 8,5h (8h + 30 min ruokatauko) Ajat hakemaan lapsesi hoidosta, olet kotona 17.30 aikasintaan.
Meidän paikkakunnalla saisit nauttia lapsesi seurasta pari tuntia ja viedä hänet takaisin hoitoon. Kevyt 13 tunnin työpäivä, josta saat 8 tunnin palkan ja hirveän ikävän kun ei lasta näe kuin viikonloppuna.
Toinen vanhempi lähtee seitsemäksi töihin, lapsi jää nukkumaan. Toinen vanhempi vie hoitoon.
Toinen vanhempi hakee hoidosta ja toinenkin tulee kotiin kello 17.30.
Se lähempänä työssäkäyvä hyödyntää osittaista hoitovapaata ja se kauemmas kulkeva tekee samoin 6 kuukauden päästä. Ja pääseekin sitten jo kotiin 15.30 tai on perjantain kokonaan kotona.
Tadaa: arkea tuhansissa suomalaiskodeissa jokikinen päivä.
Sinulla alkaa työt vaikka seiskalta ja työmatkaa on vaikka se 80km. Joudut lähtemään ennen viittä liikkeelle, että saat vietyä lapset hoitoon ja ehdit työpaikalle. Omalla paikkakunnallani ei voi viedä päivähoitoon lasta ennen kuutta, joten lapsi pitäisi jo illalla viedä päivähoitoon. Töissä menee 8,5h (8h + 30 min ruokatauko) Ajat hakemaan lapsesi hoidosta, olet kotona 17.30 aikasintaan. Meidän paikkakunnalla saisit nauttia lapsesi seurasta pari tuntia ja viedä hänet takaisin hoitoon. Kevyt 13 tunnin työpäivä, josta saat 8 tunnin palkan ja hirveän ikävän kun ei lasta näe kuin viikonloppuna.
Minä arvostan sitä, että työllistyn. Siksi minä ajoin ajokortin. On myös kiva, että voin kuskata lapseni kouluun ja harrastamaan.
Yleensäkin minä koen ajokortin naisen itsenäisyysjulistukseksi.
On hyvä, että olet itsellinen ihminen. Muistathan kuitenkin, että kaikki feministit eivät aja yksityisautolla, ja nainen voi olla itsenäinen ja feministi monella muullakin tavalla kuin ajamalla ajokortin ;)
Ja mitä tuleen autoon sinänsä... minä taas arvostan sitä, että EI tarvitse pitää omaa autoa. Siksi asun Helsingissä, missä on toimiva julkinen liikenne. Sillä pääsee myös töihin. Toisaalta oma alani ei edellytä ajokorttia, esim. tavaroiden kuskaamista tms, joten työllistymiseen kortti ei vaikuttaisi. On myös kiva, että lapseni voi kävellä kouluun ja oppii käyttämään julkisia - niillä pääsee paitsi kouluun, myös harrastuksiin ja kavereille. Yleensäkin minä koen autottomuuden paitsi vapaampana, myös ekologisempana. Liikenne on yksi pahimpia saastuttajia ja yksityisautoilu epäekologisimpia valintoja, mitä kaupunkilainen voi tehdä.
Tiedän miltä tuntuu, kun työmatkoihin menee tuo 3 h/päivä. Se ei ole kivaa. Minulle kertyy työmatkaa päivässä 220 km. Lähden kotoa siinä kuuden maissa (herään n. puoli 5) jotta ehdin työpaikalle ennen kahdeksaa ja jotta välttäisin pahimmat ruuhkat. Takaisin kotiin palaan klo 18-22. Työssäni joidun vielä tekemään ylityötä, keskimäärin teen viikossa 45 tuntista työviikkoa. Minulla on parivuotias lapsi, jota isä hoitaa "yksinhuoltajana" kotona, koska minua ei näy käytännössä kuin viikonloppuisin nukkumassa univelkaani pois. Ei tällainen ole elämää! (Sen vuoksi olenkin asettamassa tälle pisteen syksyllä.)
Myös sinun on pystyttävä kieltäytymään moisesta työmatkasta, jos se vie noin kohtuuttomasti aikaa.
Ja kun lapset pitää ensin kuskata kouluun.
Kyllä se itsenäinen liikkuminen on melkein yhtä tärkeää kuin oma raha.
Jos kuljen keskustaan, kuljen aina julkisilla, mutta joka paikkaan ei vaan kahden lapsen kanssa pääse järkevästi.
jota ap ei käsittääkseni ollut eivätkä lapsetkaan ole enää pk-ikäisiä.
Aika pieni todennäköisyys sille, että sekä ap että mies ovat työpaikassa, joka on 80 km:n päässä ja siellä pitää olla klo 7...
Sinulla alkaa työt vaikka seiskalta ja työmatkaa on vaikka se 80km. Joudut lähtemään ennen viittä liikkeelle, että saat vietyä lapset hoitoon ja ehdit työpaikalle. Omalla paikkakunnallani ei voi viedä päivähoitoon lasta ennen kuutta, joten lapsi pitäisi jo illalla viedä päivähoitoon.
Töissä menee 8,5h (8h + 30 min ruokatauko) Ajat hakemaan lapsesi hoidosta, olet kotona 17.30 aikasintaan.
Meidän paikkakunnalla saisit nauttia lapsesi seurasta pari tuntia ja viedä hänet takaisin hoitoon. Kevyt 13 tunnin työpäivä, josta saat 8 tunnin palkan ja hirveän ikävän kun ei lasta näe kuin viikonloppuna.
siellä korpimökissä. Mihinkään ei pääse ilman miestä, eikä mitään kuluta, kun ei mitään tienaa.
Unelmatilanne siis - joten mitä hän valittaa?
80 km on se raja joka pitää hyväksyä. Mutta mielestäni laki on aivan liian ankara. Pitäisi ottaa huomioon kulkuyhteydet. Jos on nopea junayhteys perille kävelymatkan päähän niin ihan eri juttu kuin junnata autolla ruuhkassa tai koluta monella onnikalla. Lisäksi palkan pitäisi olla isompi että jotain jäisi itsellekin.
Kohtuutonta, sanon minäkin. Oma työmatkani oli vielä niin, että piti kulkea pääkaupunkiseudulla puolelta toiselle, eli käytännössä joko Kehä I tai Kehä III päästä päähän ja sitten molemmissa päissä vielä lisää ja ruuhkassa.
Minulla oli auto, mutta silti työmatkoihin meni 2,5-3 tuntia päivässä (ylinopeutta ajaen). Koska työ alkoi klo 8, en pystynyt koskaan viemään lapsia päiväkotiin (aukeaa klo 7.30) ja myös hakeminen iltapäivällä (klo 17 mennessä) oli epävarmaa, koska työpaikalla oli tapana, että ylitöihin olisi pitänyt jäädä tarpeen mukaan milloin tahansa (yleensä useamman kerran viikossa).
Kaiken kukkuraksi verottaja ei hyväksy työmatkavähennyksiä oman auton käytön mukaan, koska ODOTUSAIKAA ei tule yli 2 tuntia julkisilla. Väliäkös sillä, että jos olisin halunnut kulkea julkisilla, niin olisin joutunut lähtemään kotoa aamulla klo 5 ja illalla olisin ollut kotona aikaisintaan klo 19 (siis jos ei ylitöitä). Käytännössä jos ei olisi ollut miestä eikä autoa, niin lapset olisi pitänyt laittaa ympärivuorokautiseen päiväkotiin sunnuntai-illasta perjantai-iltaan. Ja koululainen toki pärjää kotona yksin kaiket päivät. Työkkärin mielestä matka ei kuitenkaan ole kohtuuton, eikä verottajan mielestä ole perustetta oman auton käytölle...
Kyllä, systeemi on perseestä. Vähintäänkin lasten olemassaolo ja hoitomatkat pitäisi kohtuudella huomioida työmatkavähennyksissä ja siinä, kuinka kaukaa ja millaisen matkan päästä työ pitää ottaa. Muutkin tulonhankintakulut saa vähentää täysimääräisinä. On ihan käsittämätöntä, että yhteiskunta ei millään tapaa huomioi lasten olemassaoloa.
Irtisanouduin itse vakityöstä, enkä saa työttömyyskorvausta.
Minä arvostan sitä, että työllistyn. Siksi minä ajoin ajokortin. On myös kiva, että voin kuskata lapseni kouluun ja harrastamaan.
Yleensäkin minä koen ajokortin naisen itsenäisyysjulistukseksi.
On hyvä, että olet itsellinen ihminen. Muistathan kuitenkin, että kaikki feministit eivät aja yksityisautolla, ja nainen voi olla itsenäinen ja feministi monella muullakin tavalla kuin ajamalla ajokortin ;)
Ja mitä tuleen autoon sinänsä... minä taas arvostan sitä, että EI tarvitse pitää omaa autoa. Siksi asun Helsingissä, missä on toimiva julkinen liikenne. Sillä pääsee myös töihin. Toisaalta oma alani ei edellytä ajokorttia, esim. tavaroiden kuskaamista tms, joten työllistymiseen kortti ei vaikuttaisi. On myös kiva, että lapseni voi kävellä kouluun ja oppii käyttämään julkisia - niillä pääsee paitsi kouluun, myös harrastuksiin ja kavereille. Yleensäkin minä koen autottomuuden paitsi vapaampana, myös ekologisempana. Liikenne on yksi pahimpia saastuttajia ja yksityisautoilu epäekologisimpia valintoja, mitä kaupunkilainen voi tehdä.
Jos et saa töitä muuta kuin hankalien yhteyksien päästä, on sinun mielestäsi ok, että saat jäädä kotiin nauttimaan työttömyyskorvauksesta, koska sinulla on vakaumus. Yhteiskunnan pitää ymmärtää ja tulla vastaan, koska sinun vakaumuksesi on niin hieno. Tärkeintä on, että sinä et joudu muuttamaan tapojasi ja tottumuksiasi ja tätä suurta vakaumustasi.
ja joka vielä tekee säännöllistä 8-16 työtä?
Miten esim. rekkamiehet, voivat olla viikon kaksikin reissussa, tai taksikuskit, työvuoro yleensä 12h, tai palomiehet, exäni tekin aina pari-kolme vrk putkeen töitä tai poliisi jolla yövuoron jälkeen iltavuoro... Tyypillisiä miesten ammatteja kaikki.
Ja pakko vastaanottaa sitä työtä tuon 80km säteellä koskee aivan kaikkia, myös yksinhuoltajia.
Ja huomaa tässäkin ketjussa miten asenteet on koventuneet. Eli monet ottaisivat itse mielihyvin? Tuon työn vastaan jos kaksi alakoululaista lasta. Itse kuljin jonkin aikaa 150km suuntaan ehkä 6kk ja nyt maksan siitä kovan hinnan terveydelläni. Tosin lapsia hoiti silloin isovanhemmat kun isällä oli sama työmatka. Kyllähän sitä kulkee jos edes toinen vanhempi olisi aikaisin kotona ja huoltaisi talouden mutta minusta se tehtävä ei ole pikkulasten äidin. Äiti on lapsille kuitenkin tärkein. Niin ja palkka pitää olla sellainen että kannattaa!! Muuten häviää...niin ja makselee vaikka mieluusti karenssinkin.
joka on töissä siellä paikkakunnalla.
Jos miehellä on epätyypillinen työ, sitten pitää palkata se lastenhoitaja kotiin. Vai mitä?
Ja ainahan voi toivoa, että toi vähän hillitsee sitten sitä vimmaa, jolla nykyään tähän maahan tulee yksinhuoltajia...
Ei siinä mikään äitisuhde tärvelly.
Jolta sisko vei poikakaverin vuonna -77?
Et sinä ainakaan normaalia lapsiperhearkea ole elänyt!
joka on töissä siellä paikkakunnalla. Jos miehellä on epätyypillinen työ, sitten pitää palkata se lastenhoitaja kotiin. Vai mitä? Ja ainahan voi toivoa, että toi vähän hillitsee sitten sitä vimmaa, jolla nykyään tähän maahan tulee yksinhuoltajia...
Mun palkka laitoshuoltajana on 1675e ja saan käteen yli 1300e, vaikka työmatka on vain 20km/pvä. Muita vähennyksiä ei ole.