Maaliskuiset 2012, vk 31 & 32

Polo kyseli kohdun kasvusta. Meillä on vaan päivä eroa lasketuissa ajoissa ja minulla myös neljäs raskaus ja olen tehnyt täsmälleen saman havainnon eli kohtu tuntuu jo yllättävän ylhäällä viikkoihin nähden. Myös aloin pelätä tuota kaksosraskautta koska ikähän vähän lisää "riskiä". Mutta minulla oli ainakin vain yksi siellä köllöttelemässä.

Minulla on myös tuo vatsa jo pullahtanut ulos vaikka siinä toki sitä läskiäkin on päällä niin kyllä se vaan ihan raskausvatsalta näyttää, jo aamusta.



Pahoinvointi aaltoilee ja hetkittäin on jopa hyvä olo joten hieman tässä tulee mietittyä että voisiko kuitenkin olla tyttö kun on erilaista tämä pahoinvointi. Mene ja tiedä, aika näyttää.



riinamirkka 8+3

Kiitos kaikille osanotoista, meillä on todellakin ollut rankkaa. Ja niin kuin joku arveli, kyllä uusi raskaus jollain tavalla lohduttaa ja antaa taas uskoa elämään. Hassuahan tässä on se, että koska olen niin pienen ajan sisällä taas raskaana, edellinen on vielä todella tuoreena mielessä. Tuntuu ihan typerältä kun se vauva on nyt niin kovin pieni vielä, kun ihan vasta olin valtava valas. En osaa tällä kertaa olla niin iloinen kuin viimeksi, kun pelkään niin paljon, että jotain sattuu. Vaikka pitäisikin osata luottaa!



Joku kyseli OYS:in np-ultrasta, että pitääkö se varata itse, ja samaa kysyisin minäkin. Soitin siis ä toissapäivänneuvola-ajan, ja se on nyt vasta 24.8, jolloin minulla on jo 11 viikkoa täynnä, ja siinä jos alkaa ultraa varailemaan ni tuntuis, ettei siinä lähiaikoina enää ole aikoja.



Mullakin ihmiset kyselee, onko jo uus vauva mahasta, kun edellisestä vauvasta jäi röllykkämaha, eikä se ole vielä ehtinyt mihinkään kadota. :/

Mulla on aika samanlaisia raskausoireet kuin viimeksi, kuvottaa vähän koko ajan ja nälkä on hirmuinen, ja tietenkin rinnat on kasvaneet. :)



Neuvolantäti muuten halusi siirtää lasketun ajan 13.3, mutta en jaksa sitä tuohon listaan vaihtaa, kun se kuitenkin muuttuu sitten ultrassa. Mutta sehän tarkoittaa, että nyt mennään 8+1 jo! :D

Pahoittelut minunkin puolesta Inoidalle vauvan menetyksesta :( ja onnea tietysti kovasti uudelle raskaudelle!!

Polo ja Riinamirkka, mulla on ihan sama tilanne, eli neljas vauva ja maha on todellakin jo kasvanut kovasti. Tulee varmaan valtava vatsa kun jo nyt on niin iso ja korkealla:) Poikavauvojenhan muuten sanotaan olevan korkeammalla kuin tyttojen, jos haluaa naihin uskoa.;) Ekassa raskaudessa tuli kylla parjattya ihan tavallisilla vaatteilla, yhtaan aitiysvaatetta en omistanut, mutta nyt on tarvetta mammavaatteille jo heti alkuun kun kaikki kiristaa..:D

Kiitos riinamirkka, johan helpotti ;) Eilen kun aloin tuota kaksosasiaa miettiä niin eihän se meinannut kadota mielestä ollenkaan. Olisi se niin hurjan iso muutos elämään. Yhden vauvan kanssa jo osaa elää ja tietää että kaikesta selviää, mutta kaksi kerralla, huh huh. Luottavaisena kuitenkin nyt uskon, että yksi siellä vain on!



Minulla on maha tullut aina näkyviin vasta rv20 tienoilla eikä nytkään maha näy, mutta tosiaan kohtu tuntuu ihan selvästi, melkein jo kämmenen leveyden häpyluun yllä (aivan kuin olisi eilisestäkin jo tullut ylöspäin sentin tai pari). On kyllä aikamoista paineentunnetta tuolla alhaalla ja närästystä on reippaasti, varmaan sisuskalut nousevat kohdun tieltä. Viime raskaudessa oli jossain puolivälin jälkeen kova närästys jota en närästykseksi tunnistanutkaan, valitin neuvolassa hengenahdistusta ja rintakipua, että tuntui kuin norsu olisi istunut rinnalla. Sitä närästystä se sitten oli enkä oikein osaa lääkitäkään. Ekassa raskaudessa oli närästystä voimakkaan pahoinvoinnin aikana ja silloin söin närästyslääkkeitä, ja nyt ne kaikki ällöttävät vielä 7v myöhemmin...

Ihan ekaksi osanotto Inoidalle, jaksamista uuteen raskauteen! :)



Kävin tosiaan aamulla ekassa neuvolassa johon menin kuvitellen olevani rv 7+3, mutta neukkis päätti, että laskee raskauden keston mieluummin tuhrutteluvuodosta kuin ovulaatiotuntemuksista. Eli nyt siis mennään rv 7+6 ja laskettu aika olisi 16.3. En kuitenkaan usko, että raskaus vielä noin pitkällä olisi, mutta nopeamminhan se aika menee näin! :)



Ei kuunneltu sydänääniä, mutta sain tasan kahden viikon päähän ajan niiden kuuntelua varten. Siitä onkin enää 2-3 viikkoa ultraan sitten.



Aika jännältä tuntui ekakertalaisena käydä siellä neuvolassakin! Teki jotenkin tämän raskauden konkreettisemmaksi. Tosin saman aiheutti myös aamuyrjö, ihana uusi tuttavuus, jota en toivo enää kohtaavani!



Kaikille muillekin pahoinvoiville jaksuja ja tsemppiä, kyllä se pian jo helpottaa. :)

Ihana lukea teidän neuvolakäynneistä, omaani on vielä aikaa, kun sitä siirrettiin aina 22. päivään. Se vain harmittaa, että mies on tuolloin vielä Helsingissä, eikä pääse mukaan.



Mun maanantainen vuoto jäi sit ihan yksittäiseksi, joten usko siihen, että matkalainen on mukana, on vain vahvistunut.



Toinen mikä sitä on vahvistanut, on tämä ennenkokematon ruokahalu, joka vain yhtäkkiä tuli eikä ota laantuakseen. Ei oo enää mitään äklötyksiä, päinvastoin, koko ajan on hirvee nälkä, ja kaikkea tekee mieli. Jos luen jostain sanat nakit ja muusi, niin sitä meillä sitten syödään. Eilen illalla joku leipoi kerrostalossamme sämpylöitä, ja mietin todella olisiko törkeää mennä kysymään josko mullekin liikenis yks :) Ehkä hirveintä oli kun näin ulkona nuoren intialaisen näköisen pojan, ja mulla alko tekeen ihan älyttömänä mieli intialaista ruokaa... Tällä syömisellä voi vaan toivoa, että raskauskiloja tulisi alle 40...



Oon käyny nyt loman jälkeen taas jumpassa entiseen malliin, mutta eilen oli tunti täynnä, niin päätin juosta 5 kilometrin lenkin juoksumatolla. En nyt vähään aikaan ole juoksemalla juossut, mutta se vaikutti kulkevan aivan hyvin, kunnes 10 minuutin kohdalla tuli sellanen outo repivä tunne alavatsaan, ja kaamee vessahätä. Siihen jäi mun juoksut, kun tunne oli niin "luonnoton" etten uskaltanu enää jatkaa, varsinki kun tuo maanantai on vielä niin hyvin mielessä. Spinningit sun muut on mennee ihan hyvin, mutta näköjään juoksu ei. Tänne palstalle kirjotteli ainakin yks juoksija, onko sulla sujunu lenkit vielä ihan entiseen malliin?



Kasvaneesta himokkuudesta joku kertoi kokemuksia, ja komppailen kyllä osittain. Mulla ei ehkä tee mieli ihan yhtä usein, mutta sit ku tekee, niin on vähän vaikeeta päästä siitä yli... Itsehillintä pettää siis pahasti tässäkin asiassa.



Viikonloppuna edessä on kosteat kesäpäivät. Olin ilmottautunu mukaan jo ennen kuin kuulin raskaudesta, joten en sit viittiny perua, kun on kuitenkin kiva nähdä kavereita yliopistolta ja kollegoita muutenki. On vaan ekat kesäpäivät, joissa en juo mitään, joten voi olla vähän kummastelevia kysymyksiä.



Ytteliini 7+6

Sama vika kun Ytteliinillä :) Joku kuva tai tuoksu jostain ruoasta ja sitä on saatava, heti! En ole voinut sietää juustosämpylöitä ja tänää kun näin niitä kaupassa niin oli pakko ostaa ja hyvin upposi. Ikinä en oo Pommacia juonut ja sitäkin piti saada?! Outoa.

Mullakin oli toissa iltana verenvuotoa, ei sitä varmaan niin kauheasti todellisuudessa tullut kuin kuvittelin, mutta kyllä pelästyin. Seuraavana aamuna tuli vielä ihan vähän kun alapäätä pyyhkäisi ja sitten se loppui. Luotan että siellä kuitenkin on vielä pikkuinen matkassa. Mitään kipua ei kuitenkaan ollut.



Tänään oli eka neuvola, enpäs muistanut terkkarille tuosta vuodosta mainita :/ Iso pino tuli neuvolasta luettavaa ja joku dvd:kin.



Mulla ei ainakaan himot ole kasvanu makkarin puolella. Päinvastoin, mutta laitetaan väsymyksen piikkiin.



Tsemppiä kaikille odottajille ja hyvää viikonloppua!!



maalismami 8+0

Minulla taas ei ole ruokahalua niinkään, mutta ihan alituinen nälkä! Joka aamu herään kurnivaan nälkään, joskus jo yölläkin. Banaani on pakko pitää yöpöydällä ja hotkaista heti aamulla. Perään sitten viili ja pari leipää, ja tunnin päästä lisää. Onneksi nyt on alkaneet vähän useammat ruoat upota, kun pari viikkoa sitten pystyin syömään lähinnä viiliä + sipsiä, eikä todellakaan nälkä niillä lähtenyt.



Tänään miehelle sanoinkin, että tympäisee tämä loputon mässääminen. Mutta jos en syö, tulee hirveä nälkä ja sitten hirveä paha olo ja alkaa yökkiminen ja itkeskely. Syöminen on pienempi paha. Vaa'alla en ole uskaltanut enää käydä, mutta varmasti kiloja on tullut, kun liikuntaa en ole pahan olon takia voinut harrastaa tavalliseen tapaan. Yleensä käyn lenkillä ja/tai zumbaan vähintään 4pvnä.



Tällaista loputonta nälkää ei ole aiemmissa raskauksissa ollut, varmaan jatkuva oksentelu on "syönyt" sen. Nyt ei ole tarvinnut oksentaa kuin kolmena päivänä yhteensä... toistaiseksi! Vielä tässä ehtii!



Lenkkeilykysymykseenkin samalla vastaus, eli juoksemassa en ole käynyt, mutta jotenkin mahanpohjassa tuntuu siltä ettei se välttämättä hyvältä tuntuisi.



Tänään on välillä ollut jo parempi olo. Ehkäpä tämä vielä tästä.



Polo rv 8+4

Ytteliini: Kiitos ystävällisistä sanoistasi! Toivottavasti oli kyseessä ihan ”normaali” vuoto, eikä km! Pidän peukkuja puolestasi!



Maatis: Ihania uutisia sinun varhaisultrastasi! Varmasti ihana tunne!



Bambi: Ihanaa että sinäkin sait plussan tähän pinoon!



Inoida: Osaanotot myös minulta!



Maalismami: Minkä DVD:n sait? Heti heräsi kiinnostus :)



ON: Kirjoittelin pikaisesti ennen Euroopan matkaamme heinäkuussa. Palasimme eilen Suomeen ja matkaa on takana lähes 3 viikkoa. Olimme siis automatkalla Eurooppaa kiertämässä. Takana yli 4000 ajokilometriä. Matka meni loppujen lopuksi yllättävän hyvin. Toki kärsin huonovointisuudesta, väsymyksestä, ärsyyntymisestä ja huimauksesta, mutta en oksentanut ja muutkin oireet oli jotenkin hallittavissa. Päiväunia tuli otettua pari kertaa autossa paikasta toiseen siirryttäessä. Vaikenta itselle oli syöminen. Kun on pakko syödä, jotta huono olo helpottaisi, mutta ei sitten millään tekisi mieli. Saa sitten pakottaa ruoan alas. :/ Nyt olo on jo parempi, ruokakin maistuu paremmin :)

Toinen huono puoli matkassa oli se että sai olla todella varoivainen sen suhteen mitä söi. Kaikki piti varmuuden vuoksi olla kuumennettua, kun kaikki maitotuotteet eivät muualla ole pastöroituja eivätkä kaikki vihannekset välttämättä huuhdeltuja. Lyhyesti sanottuna, olen syönyt harvinaisen epäterveellisesti viimeiset 3 viikkoa. Nyt onkin sitten tarkoitus palata normaaliin ruokavaliooni, eli vähähiilihydraattiseen ja paljon kasviksia ja maitotuotteita sisältävään :)

Oltiin tänään ensimmäisellä neuvolakäynnillä ja maanantaina on aika varhaisultraan. Itsellä vähän "samaa vikaa" kuin muutamalla muullakin täällä, eli en oiktein uskalla uskoa tähän raskauteen, ennen kun olen sen oikeasti "nähnyt". :) Toivottavasti maanantaina saa sen kaipaamansa varmuuden, ainakin hetkeksi. :)



Hyvää viikonloppua kaikille!



Alexandra 8+6



P.S. Päivittääkö joku tuota sivun alussa olevaa listaa? Sara? Jos päivittää, niin lisääthän minut, Alexandra, ikää 26 vuotta (ensi viikolla 27 vuotta), LA 10.3.

Kiva lukea muiden kokemuksia varhaisultrasta ja ekoista neuvolakäynneistä. Itse pitää odottaa vielä vähän aikaa. Ultraan pääsen ens torstaina ja seuraavana maanantaina vasta eka neuvola. Sinne meinas olla kyllä hankala saada aikaa, eikä saatukaan omalle terveydenhoitajalle vaan ensikäynti pitää käydä jollain toisella. Hassua, mutta ei kai sille voi mitään.



Kävin eilen pitämässä seuraa rakkaalle ystävälle, joka oli ollut kaavinnassa. :( Kuulin vasta toissapäivänä, että he odottivat ja että se oli sitten saman tien varhaisultrassa todettu kuolleen. Olivat pitkään toivoneet ja joutuneet turvautumaan hedelmöityshoitoihin. Ja nyt olisi ollut vain viikkoa mun raskautta edellä. Onneksi hän on vahva ihminen ja varmasti selviää. Oma joulukuinen pettymys ja turhautuminen ovat vielä tuoreessa muistissa, joten kyllä on haikea olo ystävän puolesta. Oli myös melko ristiriitaiset tunteet kertoa hänelle omasta raskaudesta. Pakkohan se kuitenkin oli, en olisi siinä tilanteessa voinut "pimittää" sitä pidempään. Olis ollut niin mahtavaa odottaa yhtä aikaa. Muutenkin olen vasta parille hyvälle ystävälle kertonut. Sellaisille, joille pystyy mahdolliset surullisetkin uutiset kertomaan.



Oma olo on kyllä tosi hyvä, ei edelleenkään merkkejä pahoinvoinnista, kunhan vaan muistaa syödä säännöllisesti. Väsyttää aika paljon, iltaisin ei todellakaan jaksa valvoa niin kauan kuin yleensä. Närästyskin on vähän hellittänyt. Uskaltauduin aamulla puntarille, eikä ole tullut yhtään lisää! Toivottavasti pysyykin niin ainakin vielä vähän aikaa. Olen herkästi lihoavaa tyyppiä, joten olin ihan varma, että paisun saman tien. Mutta kyllä varmasti makenhimon katoamisella on osuutensa. ;)



Mukavaa viikonloppua!



JonnaDonna 7+1

Kiitos Alexandra84 kun uskoit mun plussaan :)) On tää ihanaa! Mut rankkaakin...

Alkuraskaus on mennyt nyt hammasongelmien kanssa.. En tajua onko syynä raskaus vai mikä?? Mutta viikossa meni kaks hammasta juurihoitoon!!! Hammaslääkäri sanoi että se on yleistä heinäkuussa kun on kuuma niin pöpöt alkaa jyllää, mut jotenki en usko... Toisaalta vastustuskykykin laskee raskaana niin en sitten tiedä... Joutuivat ottamaan röntgeniä, sekin pelottaa, mutta vakuuttelivat ettei pitäisi olla mtn riskejä kun oli lyijyliivi päällä jne... Mut vähän jänskättää... Hammaskipuja edelleen, pelottaa millon joku seuraava hammas juurihoitooon?!?! Juurihoidot noissa kahdessa kesken, kivut niistä siis luultavasti... Toivotaan.... :/

Hiuksetkin lähtee päästä ja tissit on arat! Muuten kaikki tosi hyvin :) Nii ja raskausarvet pelottaa! Kerrottu on melkee kaikille, paitsi työpaikalle. Ja vauvanvaatteitakin on osteltu jo ;)

Bambi, täytyy yrittää parhaansa, ja jos silti tulee eteen raskaudelle haitallisia asioita, sille ei voi mitään. Täytyy vain hyväksyä, että niillä mennään.



Meillä on huomenna hääpäivä, lähdetään sen kunniaksi melomaan, ulos syömään ja saunomaan (kotona kun ei ole saunaa..). Tuntuu tosi kivalta, nytkö jo vuosi takana, toisaalta taas tuntuu, että niinkö vähän. Tuntuu kun oltais oltu aina naimisissa. ^^



Muutenkin tosi hyvä olo, vaikka mielialat heitteleekin, pääpaino on silti hymyssä. Ollaan käyty tänään mustikassa ja leivon (tähän aikaan!)sämpylöitä ja vielä olis energiaa. :)



Jotenkin tuntuu, kuin tämä toinen raskaus olisi helpompi. Ehkä se tunnepuolella onkin? Vai vaikuttaisiko se, kun kroppa on käynyt läpi koko raskauden myllerryksen aina synnytykseen ja maidonnousuun asti, ettei enää mikään tunnu miltään...? Vai jos tällä kertaa on tyttö? :D No, helpompaa on tällä kertaa.



Mua ihmetyttää edelleen, täytyykö mun itse varata np-ultra. Eikö kukaan Oulussa synnyttävä osaisi sanoa? Kun tosiaan mun neuvola on vasta viikolla 11...

Inoida. Kyllä Oulussa ainakin vielä pari vuotta sitten piti itse soittaa aika ultraan. Kannattaa kysyä asiaa neuvolasta, koska on kuitenkin eroja paikkakunnittain. Siis esim. Haukipudas joka kuuluu Ouluun, on silti ostanut ultrat Terveystalolta. Itsekin asun naapurikunnassa, mutta ultrat on tietääkseni vielä OYSissa.

Me ei olla vieläkään kerrottu mun raskaudesta kellekään. Saa nähdä millon joku huomaa, kun hormonit on saaneet masun pömpöttään. Oon luonnostaan tosi hoikka, että huomaa kyllä, nyt jo aamuisinkin ;)

Mulla tosi vetämätön olo koko ajan ja heikottaa. Saa nähdä miten onnistuu töihin paluu viikon päästä. Aion kyllä hakea saikkua jos vähänkään tuntuu siltä... Perjantain neuvolaa odotellessa!



Lullaby 8+6

Hei taas!



Mullapa ei tämä tauti vaan ota helpottaakseen. Eilen taas nousi lämpöä, ei onneksi kuumetta ja yskä on kova. Huomenna on jälleen crp-kontrolli.



Ytteliini, minä olen ilmeisesti se juoksija? Juoksen kyllä pitkää matkaa, seuraavalle täysikkäälle maratonille on tosin tarkoitus suunnata vasta lokakuussa 2012. Meinasin mennä puolikkaalle uutta pb:a yritäämään Kempeleeseen 13.8., mutta sitten otin järjen käteen ja ajattelin ettei lappu rinnassa täysillä veren maku suussa vääntäminen ehkä kuulu raskaana olevalle. Ja nyt en pääsisi muutenkaan, kun olen vieläkin sairas. Lenkit sujuivat sairastumiseen asti aivan entiseen malliin, olen juossut raskaana ollessani pitkiksiäkin (yleensä mulla 23-25 km). Mulla on aina pitkiksillä mukana suklaata tai geelejä, nyt ne ovat erityisen tärkeitä. Mulla on niin ikävä lenkkipoluille ja jumppaan! Yritän nyt parantua ja sitten säntään taas zumbaan, pumppiin, salille, combatiin, pilatekseen ja joogaan. Vielä kun pystyy, on otettava ilo irti ihanista suo- ja metsäpätkistä ja lähdettävä puskaan juoksemaan.



Nyt ollaan sitte kerrottu miehenkin vanhemille Nipsusta! Olivat aivan innoissaan ja onnellisia :) Miehen siskolla on jo lapsia, joten appivanhemmilleni Nipsu ei ole ensimmäinen lapsenlapsi, minun vanhemmilleni on (sen huomaa kyllä hössötyksen määrästä :D). Jee, ja to eka neuvola!



Ai niin, ja mukavaa hääpäivää Inoida! :)



Sina & Nipsu rv 8+1

Mulla on jotenkin tosi epävarma olo tän raskauden suhteen kun mikään ei suju kuten aiemmilla kerroilla. Tytöistä olin alusta asti niin varma että mukana kulkee joku ja raskausoireita tuli suht nopeesti, eka ultrakin tais olla joskus rv. 7 paikkeilla... Nyt oon vaan huonolla tuulella vaihdelle ärtyneestä vihaiseen, ei siis sen suurempia mielialan vaihteluita, ei nälkää eikä nälättömyyttä, ei väsymystä, ei aamupahoinvointia tms... Välillä käy kyllä mielessä että kun on on näin erilaista että olisko kyseessä nyt sitten poika, mutta sekin toive hiipuu sen siliän tien. Kun vaan pääsis sinne ultraan ja ekaan neuvolaan niin sitten varmaan olotilakin tasaantuis kun kuulee onko matkassa joku vai ei. Niihin molempiin on kuitenkin viä viikon verran aikaa, ovat siis 15.8 ja 16.8. Haluisin jo ihmisillekin kertoa, mutta en viitsi ennen kun on se salamatkustaja nähty. Onko kenelläkään hyviä ideoita joilla sais mielialan vähän korkeammalle? On se lapsiakin kohtaan väärin kun äiti on jatkuvasti pahalla päällä. :(



Pahoittelut kaikille hyväntuulisille että tuli näin tympee teksti, mutta en vaan jotenkin jaksa ilostua mistään...

Johan alkaa "vanhaakin" väsyttää, kun ensimmäinen neuvola lähestyy... Onko siellä mahassa ketään? Onko kaikki ok? Neuvola on siis ylihuomenna. Oma tuttu terveydenhoitaja on lomalla, joten nyt jännään sitäkin, että siellä on tietysti joku noviisi-sijainen, joka ei osaa sanoa mistään mitään.



Sitäkin mietin, että oliskohan noita meikäläisen päiviä kuitenkin muutama liikaa, kun loppuviikosta eli jossain rv 8+5 tuli "menkkaoireita". Niitä tuli myös siinä 4+4 tai 4+5. Eli oliskohan siinä kuitenkin vasta oikea menkkojen aika ja viikkoja ehkä nyt sittenkin vasta 8+3 tai jotain... Toisaalta tuo kohtu on kyllä kasvanut selvästi, pohja on nyt jo melkein sen kämmenen leveyden noussut häpyluun yli.



Vointi on kovasti vaihteleva. Viikonloppu meni huonommin, mutta oksennettuani sitten su-iltana alkoi helpottaa ja tänään on ollut parempi olo. Ruoka ei oikein maistu kylläkään, pakolla on syötävä. Illalla ei mennyt oikein muu kuin kuiva näkkäri, yök, mutta kaikki muu oli vielä ällömpää.



muumi, sinulle tsemppiä arkeen. Noita päiviä, viikkoja ja ajanjaksoja tulee kaikille äideille, tai ainakin minulle... Minun kohdalla ainakin väsymys selvästi huonontaa tuulta ja saa juurikin äyskähtelemään lapsille, joten auttaisikohan pidemmät yöunet?? Ja mitenkäs olis joku irtiotto, vaikka ilta ulkona kaverin kanssa, puhuisitte ihan muista jutuista kuin alkuraskauden jännäämisestä?



En muuten nyt ihan hirveän vanhana tosin itseäni pidä, 29 v, mutta kun neljättä kertaa jo mennään niin kyllähän sitä jo "vanha" tässä porukassa on ;)



Polo rv 9+0

JonnaDonna: Oli varmasti raskasta käydä ystäväsi luona! En voi kuvitellakaan kuinka pahalta hänestä tuntuu, kun kaiken lisäksi on vaikeata raskautua.



Bambi: Kiitos! Kyllä ne sun oireet oli sen verran selkeitä, että pakkohan sitä oli uskoa :) Kun kävin perjantaina neuvolassa sanoi neuvolatäti että hammasongelmat on todella yleisiä raskauden aikana ja sen takia tuleekin kiinnittää erityisen paljon huomiota hampaiden hoitoon. Meillä ainakin kuuluu hammaslääkärikäyntikin ihan automaattisesti raskaustarkastuksiin. Tsemppiä siis hammasvaivoihin! Varmasti raskasta kun muutenkin on näitä alkuraskauden vaivoja niin sitten jaksaa tollasta, varsinkin kun ne särkylääkkeetkin on jätettävä ottamatta (paitsi Panadol). Tissit on arat täälläkin, ollut oikeastaan plussasta asti. Ensimmäiset vauvanvaatteet ostin matkalta ? Kenellekkään ei olla vielä kerrottu, sinne rv12 ajateltiin sinnitellä, saa nähdä miten onnistuu… :D



Inoida: Meilläkin oli eilen hääpäivä, hauskaa :) Meillä täällä Kirkkonummella ainakin varataan itse ajat ultraan.



Sina: Harmillista että olet kipeä. Toivottavasti paranet pian!



Muumi: Ei varmastikkaan ole helppoa! Yritä ajatella niin että se 15.8. ja 16.8. tulee oikeasti tosi nopeasti. Yrität vaan pitää itsesi kiireisenä, niin aika kuluu nopeasti. Tsemppiä!



ON: Tänään oltiin sitten vihdoinkin varhaisultrassa. Oli kyllä niin sen arvoista! Mikään ei voita sitä tunnetta, kun saatiin kuunnella sykettä! Lääkärikin sanoi että on todella vahva syke ja että keskenmenon riski on huomattavasti pienempi tästä eteenpäin, kun syke on niin vahva. Hymy on pysynyt naamalla koko ajan siitä lähtien. Josko sitä nyt vihdoinkin uskaltaisi uskoa siihen että kyllä siellä vaan on joku siellä vatsassa. :) KP:n mukaan tänään on 9+2 koon mukaan 9, mutta lääkäri sanoi että heitto on niin pieni ettei LA:ta muuteta. Eli 10.3. olisi edelleen se LA. Saa nähdä mitä sanovat Jorvissa ultrassa, että ovatko samaa mieltä. Se onkin sitten jo kolmen viikon päästä.



En voi muuta kun suositella varhaisultraa! Koska tahansa maksan sen noin 100 euroa siitä ilosta että saa tietää että siellä masussa on kaikki hyvin.



Huomenna takaisin töihin...



Alexandra 9+2

Kiitokset kannustuksesta Polo ja Alexandra, eiköhän tämä tästä kun vaan yrittää keksiä muuta kun sen oman harmituksensa... Uskon kyllä nukkuvani riittävästi, viime yönäkin melkein 10 tuntia eikä päivisin ollenkaan väsytä. Vaikka mistä näistä voi tietää. :P

Ystävän kanssa en voi oikein lähteä iltaa viettämään kun ei sellaisia juurikaan ole. :( Kaikki kaverit kaikkosivat siinä vaiheessa kun sain esikoiseni. Olen nimittäin "kaveripiiristäni" ainoa, jolla on lapsia. Pari kaveria toki löytyy, mutta en ole varma saisinko heidän kanssaan vietettyä sellaista rentoa iltaa ettei raskautta tulisi ajateltua...



Nyt onneksi taas hiukan paremmalla mielellä, juuri sain hätistettyä miehen ja lapset ulos ja ruokakauppaan niin saan hetken omille ajatuksille ja hiljaisuutta ympärilleni. :)



Sain päivällä ilmoitettua itseni ja molemmat lapset syyskuussa alkaviin jumppiin ja silloin alkaa kauan odotettu MLL perhekahvilatoimintakin taas! Mahtavaa! :) Tuli kyllä hyvä mieli. Aina sanotaan ettei raskaana ollessa saa aloittaa uusia lajeja tms., mutta ajattelin ettei 1-2 kertaa viikossa venyttelyä ja kevyttä jumppaa voi pahaa tehdä. Ehkä se mielikin pysyy sitten taas korkeammalla kun saa oikeasti sitä omaa aikaa. :)



Ihania uutisia Alexandralla varhaisultrasta! Pian itsellänikin on toivottavasti yhtä mahtavaa kerrottavaa teille! Viikon verran siis itselläni vielä odoteltavaa jäljellä.



muumi 8+2

Hei kaikille taas vähään aikaan!



Niinkuin ilmeisesti aika monia muitakin, niin myös minua vaivaa jatkuva nälkä. Mutta nyt pariin päivään mikään ei tahdo maistua! Paitsi hedelmät ja sipsit, eikä niillä nälkä pysy poissa :/ Eilen kun mies tuli kaupasta, kirjaimellisesti hyökkäsin lenkkimakkaran kimppuun ja valitin kuolevani nälkään xD ei koskaan ennen.. Muutaman haukkasun jälkeen alkoi ällöttää ja jouduin sylkemään loput suusta roskiin.. Omituista :D Täälläkin on rinnat TODELLA arat, melkein tekisi jo mieli nukkuakin liivit päällä, ettei tarvitsisi jokaiseen asennonvaihdokseen herätä.



Lullaby81 minulla on ihan sama, masua turvottaa niin, että nyt huomaa jo aamusta :)



riinamirkka kiva kuulla, että jollain muullakin on sama synnäri =)ja ihana kuulla, että sinulla on kättäriltä mukavia muistoja, varsinkin tuosta haikaranpesästä. Vielä ei olla päätetty, mutta pakko myöntää, että kiinnostus tuota haikaranpesää kohtaan on kova :D



AnanaBanana & Nyytti 8+1

Moikka,



mekään ei maltettu enää, vaan käytiin tänään ultrassa katsomassa pientä. Awwww, se oli niin kaunis ja suloinen! Nipsu on nyt 17 mm pitkä ja sen piskuinen sydän sykkii tarmokkaasti :) Aivan viikkojensa kokoinenkin pieni oli. Meillä on monta kuvaa todisteena ;) Suosittelen kyllä varhaisultraa!!



Edelleenkään mulla ei ole pahoinvointia, mutta ruoka-aineiden himo/ällötys on entistäkin selkeämpää. Eilen en esimerkiksi kyennyt syömään sipsejä, ne jotenkin etoi... Piti sitten tehdä porkkana- ja kurkkutikkuja ja syödä niitä dippikastikkeen kera. Olen huomannut himoitsevani kaikkea tuoretta ja raikasta :P



Hyviä uutisia on muutenkin: crp on laskenut ja on nyt enää 33. Parvovirusvasta-aineet olivat positiiviset, mutta hoitaja ei puhelimessa osannut sanoa, ovatko ne tuoreet vai pitkälliset va:t jotka ovat koholla (tuoreet tarkoittaisivat tuoretta infektiota, joka on vaarallinen). No, tämän kuulen sitten to neuvolassa :) Vointi on kohenemaan päin, ehkä kahdella täysin lepopäivällä oli suotuisa vaikutus.



Ihanaa odotusta jälleen kaikille! Onneksi meidän poppoo on kohta jo sen verran pitkällä raskaana, että keljut alkuraskauden helpottavat... Iso halaus kaikille sitä tarvitseville! :)



Sina & Nipsu rv 8+2