Miten te aikuiset syötte päivällisellä? Samaa kuin lapset?!

että valkosipuli olisi jotenkin varottava aine lapsilla. Ja meillä menee joka ruokaan valkosipulia kunnon kahmalot. Eikä kukaan koskaan ole siitä valittanut. Tulisuudesta joskus kommentoivat, mutta ainahan sitten on jotain salaattia tms, eikä tulista ruokaa nyt päivän jokainen ateria ole.

ei ne vedä, ne lyö ne pöytään. Jota en myöskään ymmärrä kun johan siinä pöytään tulee jäljet. Rahaa on?

esim. esikoinen oksentaa, jos mausteena on rakuunaa tai chiliä (ja ikää on jo 13v). Curry menettelee juuri ja juuri jne. On annettu maistaa, on annettu "altistua" ja aina sama juttu.



Lapset maistavat ruuat eri tavalla kuin aikuiset eli jotkut maut ovat herkille makunystyröille liikaa. Siksi en ylpeilisi sillä, että lapsi syö kaikkea, sillä se kertoo vain siitä, että osa makuaistista on tuhottu.



Perheelle voi tehdä kahta ruokaa tai sitten aikuiset voivat opetella syömään tavallista arkiruokaa. Tuskin työpaikan lounasruokalassakaan gourmeekokkia on.

Olemme mieheni kanssa aina olleet kulinaristeja, tykkäämme voimakkaista mauista, äyriäisistä, chilistä, aasialaisesta, valkosipulista, homejuustoista jne.

Lapset sen sijaan tykkäävät miedoista mauista, tomaattikastikkeesta, kinkusta, jauhelihasta jne.

Miten nämä kaksi täysin erilaista makumieltymystä saisi yhdistettyä? Miten te hoidatte arkiruokailut? Teettekö samaa (mautonta) ruokaa koko perheelle?

Varsinkin kun sitä käytetään noin että samaan lauseseen ängetään sitten että tykätään voimakkaista mauista. Ai siis miedosti maustettu ruoka ei voi olla hyvää??

Eihän ranskalaisessa tai italialaisessa keittiössäkään millään soijakastikkeella tai misotahnalla mässäillä, saati laiteta tulisuutta yli äyräiden (kuten moni suomalainen käsittää aasialaisen ruoan, että se on vain ja ainoastaan tulista). Itsekin nautin aasialaisesta ruoasta, mutta en silloin kun sen on tehnyt joku amatöörikokki joka luulee osaavansa aasialaisen keittiön taidot..

Mitäpä jos oikeasti kokeilisit tehdä hyvää ruokaa kaikille? Chiliä voi käyttää ruoassa myös hillitysti, jolloin se vain korostaa ruoan omaa makua. Ja tietysti voitte iskeä ne maustepurkit pöytään että sitten te "kulinaristi" aikuiset saatte lisätä mausteita sen minkä haluatte. Sen homejuustonkin voi laittaa vaikka erilliseen kuppiin ja siitä lisätä oman maun mukaan.

OIkeasti mua korpee nämä "minä pidän mausteisesta ja "erikoisesta" ruoasta ja lapset haluaa mautonta"-ihmiset. Opetelkaa tekemään sellaista perusruokaa jossa on niitä makuja. Ja ei, se että ruoassa on makuja ei tarkoita että se on pilattu liiallisella määrällä mausteita, vaan sitä että ne maut ovat suhteessa toisiinsa.

Ja kyllä, päättelen hyvällä omatunnolla tämän koska olen vastaaviin tapauksiin törmännyt liian monta kertaa oikeassa elämässä.

Meillä on lapsi huono syömään ylipäätään ja siksi tehdään kaksi ruokaa, että jotain saisi uppoamaan. Lautaselle laitetaan maistiaisiksi myös voimakkaammin maustettua ruokaa. Oliivit ja feta on niin suolaisia, että mielestäni ne ei kuulu taaperoikäisen päivittäiseen ruokavalioon. Itse varsinkin näin kesäaikaan syön niitä paljon.

hyvällä ruokahalulla poronkäristystä ja muuta riistaa, eri kaloja ja tykkäävät kasviksista ja hedelmistä. Etanoita ja simpukoita syövät sitten kun itse sitä haluavat, en koe itseäni epäonnistuneeksi jos eivät niitä nyt pienenä halua syödä.

Näin on tehty aina! Pippurikin uppoaa jopa perheen pienimmälle hyvin (1v6kk) ja valkosipulit ja sipulit yms. Kinkkukastikkeesta saa helposti makoisan, kun sekoittaa sinne joukkoon homejuustoa. Ja jos lapsien suurinta herkkua ei ole just se homejuusto, niin ei kannata mainostaa, että kastikkeessa on sitä, niin kyllä ne sen syö.

Normaalisti lapsille on omat, heidän makuunsa sopivat ruuat ja meille aikuisille sitten jotain omaan makuun sopivaa. Aina ehdotetaan ja suositellaan maistamaan meidänkin ruokia, mutta harvoin kelpaa.



Ja mielestäni homejuustot, fetat ja oliivit ovat aivan liian myrkkysuolaisia lapsille. Ei lapsen kroppa pysty edes käsittelemään tuollaista suolamäärää. Siksi emme heille niitä tarjoakaan.



Toinen juttu on nuo äyriäiset ja graavit kalat. Niissä on riskinsä aikuisillekin, saati pienille lapsille.



Meillä lapset syö perinteistä suomalaista perusruokaa, lihaa, perunaa, porkkanaa, kurkkua jne.

OIkeasti mua korpee nämä "minä pidän mausteisesta ja "erikoisesta" ruoasta ja lapset haluaa mautonta"-ihmiset. Opetelkaa tekemään sellaista perusruokaa jossa on niitä makuja. Ja ei, se että ruoassa on makuja ei tarkoita että se on pilattu liiallisella määrällä mausteita, vaan sitä että ne maut ovat suhteessa toisiinsa.

Ja kyllä, päättelen hyvällä omatunnolla tämän koska olen vastaaviin tapauksiin törmännyt liian monta kertaa oikeassa elämässä.

itse olen sitä mieltä, että ruuanlaitossakin usein "vähemmän on enemmän". Niistä yksinkertaisista ja miedoistakin mauista voi nauttia, eikä aina tarvitse tehdä sitä tulisinta. Suomalaisethan oikein leveilee sillä että kuka syö tulisinta chiliä, kun se on meille kuitenkin aika uusi juttu (ei satoja vuosia vanha mauste meillä)

Itse olen tänä kesänä ihastunut (taas) vuohenjuustoon. Miten joku yksinkertainen voikin olla niin hyvää!

Ja jos lapsien suurinta herkkua ei ole just se homejuusto, niin ei kannata mainostaa, että kastikkeessa on sitä, niin kyllä ne sen syö.

että lapsi syö monia sellaisia ruokia mitä monet muut lapset eivät syö. Tuttavaperheiden lapsista tosi monet nirsoilevat esim. kalan ja muiden merenelävien sekä erilaisten kasvisten suhteen, kun taas meillä lapsi todella syö niitä ihan mielellään. Enkä sanoisi että ne maut ovat niin tujuja että lapsen mieltymys niihin tarkoittaa makuaistin tuhoutumista... Ja esim. oliivit ja feta menevät myös, mutta ei niitäkään jokapäivä syödä joten tuskin se suolaisuus mikään ongelma on. Etenkin kun vertaa miten usein monissa perheissä on esim. tavallisia, suolaisia nakkeja yms.

Eli (läheskään) aina siinä kaiken syömisessä ei ole kyse tulisuudesta.

Siksi en ylpeilisi sillä, että lapsi syö kaikkea, sillä se kertoo vain siitä, että osa makuaistista on tuhottu.

siis pihvejä, paistia, kyljyksiä jne. ja osaavat myös kyläpaikassa käydessä kysyä perään, jos näitä ei ruokapöydästä löydy. Riista on suurinta herkkua. Jotkut ulkomaalaiset simpukat ja sammakonreidet jäävät meiltä syömättä, samoin tuontiomenat ja -oliivit. Kotimaista sen olla pitää.

tänne brassailemaan heidän hienoilla arkiruuilla?



Kuules AP, mitäpä jos valmistat esim wokkia koko porukalle tuoreista raaka-aineista ja maustat ukkos kans oman annoksen sitten pöydässä?

Tai miten olis joku kookoksinen kala-/äyriäiskeitto?

Kokonainen broileri ja villiriisiä+ kermainen currykastike? Ei kovin hienoa, eikä erikoista, mutta varmasti hyvää ja MAUKASTA kun raaka-aineet hyvin valittu ja valmistettu.



Itse teen aina vain yhden ruuan, en mitään etanoita tai heinäsirkkoja, vaan juuri edellä mainittuja ruokia. Pääasia omassa keittiössäni on tuoreet raaka-aineet, eikä mitään "aromaatteja" tarvi sit lisäillä tuomaan jotain hienoa makua, pelkkä suola+pippuri+soija ja muutama perusmauste riittää

Nää on kyllä jänniä asioita. Me syödään joka aamu puuroa, mies ja minä sekä kuopus. Esikoinen ei voi sietää, saa oksennusrefleksin joskus jo pelkästä syönnin katsomisesta.



Lpasilla näkyy tulevan ja menevän makumieltymykset, just kun ajattelet että tämä taitaa olla nyt lasten lempiruokaa niin seuraavalla kerralla ei kelpaakaan.



Näin kesäisin ollaan paljon menossa ja rehellisesti sanottuna välipalat meinaa aina unohtua, ehkä sen takia lapset syö nykyään ihan mitä vaan nenän eteen laittaa kun on vaan se nälkä.

miehineen on opettanut lapsensa syomaan pelkkaa mietoa ruokaa. Meilla (monessa asiassa nirsot) lapset syovat hyvalla halulla ayriaisia, aasialaista ruokaa, valkosipulia, oliiveja, etanoita jne. Riippuu niin paljon siita mita lapselle on annettu.

mutta kun aina tarjotaan vaan oliiveja niin kyllä nekin alkaa upota.

minusta tuo kuulostaa aika erikoiselta että "aina vaan oliiveja niin uppoaa". En minäkään niistä pidä ja olen maistanut kyllä kymmeniä kertoja. Lapsellani on ihan samat oikeudet olla pitämättä jostain.

Siis jos aikuiset syövät oliiveja niin lapsikin oppii, jos aikuiset syövät erikoisia juustoja niin lapsikin oppii, jos aikuiset syövät rapuja niin lapsikin oppii. Vieläkä jatketaan.

päivällisellä, ainakin meillä tuollaiset on juhlaruokaa, samoin homejuustot ja muut eksoottiset ruuat.

mutta kun aina tarjotaan vaan oliiveja niin kyllä nekin alkaa upota.

minusta tuo kuulostaa aika erikoiselta että "aina vaan oliiveja niin uppoaa". En minäkään niistä pidä ja olen maistanut kyllä kymmeniä kertoja. Lapsellani on ihan samat oikeudet olla pitämättä jostain.

Siis jos aikuiset syövät oliiveja niin lapsikin oppii, jos aikuiset syövät erikoisia juustoja niin lapsikin oppii, jos aikuiset syövät rapuja niin lapsikin oppii. Vieläkä jatketaan.

vaikka niitä oli kotona tarjolla (pakotettuna ja ilman). Eli en usko, että jos vanhempi syö paskaa niin lapsikin sitä oppii syömään.

Siis jos aikuiset syövät oliiveja niin lapsikin oppii, jos aikuiset syövät erikoisia juustoja niin lapsikin oppii, jos aikuiset syövät rapuja niin lapsikin oppii. Vieläkä jatketaan.

lasten kohdalla näin. Olen törmännyt useisiin lapsiin, jotka nirsoilevat, vaikka perheessä on syöty monipuolisesti kaikenlaisia ruokia, mutta lapsiin vain ei uppoa - piste. Vaikka on aina pitänyt maistaa, ei silti vain kelpaa.

Pitää olla nöyrä näiden asioiden kanssa. Lasta ei voi pakottaa tykkäämään. Tuo meideän mukula on toistaiseksi syönyt lähes kaiken, mitä on tarjottu - hän on varmaan tullut muhun, olin lapsenakin tosi ennakkoluuloton maistaja.

päivällisellä, ainakin meillä tuollaiset on juhlaruokaa, samoin homejuustot ja muut eksoottiset ruuat.

etta etanathan ovat halpaa purkkiruokaa. ;-) Meilla pojan 5 v lempiruokaa, vaikkei niissa juuri muu maistukaan kuin voi, valkosipuli ja persilja, mutta ehka se on se jannitysmomentti etta "syon tassa juuri etanaa" mika poikaa kiehtoo... ;-)