Lue keskustelun säännöt.
Poikien äidit
27.07.2011 |
Koetteko te muut poikien äidit, että lapsianne ei hyväksytä ja pidetä yhtälailla ihanina kuin tyttöjä? Itselläni kaksi poikaa ja yksi tyttö ja tyttö saa aina eniten ihailua osakseen. Hän ei ole nuorin, joten sekään ei voi olla syy. Muutenkin tuntuu että poikia pidetään rasittavina ja sottaisina,joista lähtee vain kova ääni.
Ystävistänä suurimmalaa osalla on vain tyttöjä ja tuntuu että nämä äidit varsinkaan eivät siedä poikia.
Onko muilla samanlaisia tuntemuksia, vai onko minulle vain sattunut ystäväpiiriin poikien vieroksujia?
Kommentit (70)
en ole moiseen törmännyt. Hienoja pieniä poikia ja nuoria miehiä meillä ja kyllä saavat arvostusta ja rakkautta osakseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
teini-ikäisiin suvussamme ei osata suhtautua. Kaikki muuttuvat epäkelvoiksi joskus 13-14-vuotiaina. Muistan saman omalta kohdaltani, samoin sisarukseni.
5 poikaa
poikani ovat. Viimeksi alkuviikosta kehuttiin jokaista.
Minulla on tytär ja poikia. Tuttavapiirissäni on kyllä yksi ainokaisen tyttären äiti, joka on kommentoinut esim lasten harrastusryhmiä siten, että on paheksunut poikien liikkuvaisuutta yms. niissä. Muuten lapseni ovat saaneet aika tasapuolisesti positiivista huomiota, tosin eri piirteistään ja eri ihmisiltä. Jotkut arvostavat hyvää ulkonäköä, toiset tietyntyyppistä käytöstä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja haluaisin vielä tytön. Mies ei suostu tekemään kolmatta. Itse en hyppäisi kaivoon, vaikka kolmaskin olisi poika, mutta kadun varmaan lopun ikääni, kun ei yritetty. Mun pojat on ihania ja sukulaisetkin tuntuu niin ajattelevan. Yleisesti musta kuitenkin tuntuu, et suomessa tyttölapsia arvostetaan enemmän (toisin ku esimerkiksi kiinassa). Onhan pojat poikia, mut kyllä mä tiedän "poikamaisia" tyttölapsiakin likatahroineen ja rasittavuuksineen.
Kaikista tykätään yhtäpaljon juuri sellaisina kuin on iästä tai sukupuolesta riippumatta. Olenkin oikeastaan onnellinen, kun minulla on näin ihania ja rakastavia läheisiä =)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pakko muuttaa pois, ei kestä. Kaikki hajotetaan, rappukäytävässä huudetaan, paiskotaan ovia jne. Ei mitään rauhaa ole!
Minulla on kaksi poikaa ja yksi tyttö. Tuntuu siltä, että mielumminkin poikia pidetään yleisesti ihanana. Tosin voi olla, että muuttuu kouluikään mennessä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pakko muuttaa pois, ei kestä. Kaikki hajotetaan, rappukäytävässä huudetaan, paiskotaan ovia jne. Ei mitään rauhaa ole!
Ehkä tässä vika jo muualla, kuin pojissa...
Tai ehkä hieman muutaman tietyn tutun keskuudessa, mutta ne onkin lapsettomia snobeja. Niiden mielestä on siis varsin rankkaa jos lapsi esim metelöi. Tosin useat tytötkin osaa metelöidä. Sitten ne on vaan huonosti kasvatettuja, kun leikkivät eivätkä vaan napota kuuntelemassa aikuisten jaarituksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta muistan joskus miehen siskon sanoneen, jolla on myös poika, että tässä suvussa on aina suosittu tyttöjä. Kavereista suurimmalla osalla on poikia ja tunnen, että kaikki pitävät toistensa pojista ihan vilpittömästi.
minun ympärilleni on osunut vain sattumalta nämä ihmiset, jotka eivät poikia pidä tyttöjen vertaisina. Tuntuu, että useimman odottajankin toiveissa on tyttö ja tytöstä ilahdutaan enemmän, kuin pojasta.
Kiva, kuitenkin kuulla, että jossain pojatkin ovat vielä ihailtuja:)
Itselle, kun nuo kaikki kolme ovat yhtä tärkeitä ja rakkaita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kolmea reipasta ja mukavaa poikaa, jotka ovat iältään 11-17 v. ja kadehtijoina ovat olleet tuttavat, jotka valittavat "kammottavista hirviöteinitytöistään" jotka eivät tottele ketään eikä mitään ja huutavat vittuavattua koko ajan. Poikien äidillä on kuulemma NIIIIIIIIIIIIIIN paljon helpompaa kun tytöt ovat NIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIN vaikeita teini-iässä tai ainakin miljoona kertaa vaikeampia kuin pojat...
Huoh, oikeampi vastaus kai on, että koskaan aikaisemmin läheiset tai tuttavat eivät mitenkään ole painottaneet jommankumman sukupuolen ihanuutta.
t. 3 pojan äiti
Koen useimmissa paikoissa, että tytärtäni ihaillaan enemmän kuin poikaani (samanikäisiä) ja pidetään "ihanampana" ja "suloisempana" ja se aiheuttaa murhetta ja pettymystä, kun kyseessä ovat omat tutut. Oikein huomaan onnellisena seuran, jossa näin ei ole. Surullista kyllä. Kiintoisaa, ettei muilla ole näin. Poikani on kyllä mielestäni tosi ihana vaikka vilkas onkin, joten en syytä hänessä näe, kaikki lapset on ihania omalla tavallaan kukin.
mutta omassa perheessäni pojat herättävät (muissa) ihastusta. Mulla 1 tyttö ja 3 poikaa ja pojat suloisemman näköisiä, joten johtunee siitä. Omiani kohtelen tietty tasavertaisesti, mutta mulla on aina ollut vähän vaikea päästä sisälle poikien maailmaan ja on ehkä edelleenkin. Ei mua vaan ihastuta kaiken maailman ötökät, työkalut ja koneet.
mene ja tiedä. Minulla on aivan ihana pian 3-vuotias poika, joka osaa kyllä olla oikea riiviö aika useinkin eikä ikinä tottele ei-sanaa. Rikkoo tavaroita minkä kerkiää jos en saa ajoissa kiinni, energiaa ja ääntä riittää ja niinpä etenkin vanhemmat sukulaiset väsyvät hänen seuraansa melko nopeasti, vaikka olisimme molemmat vanhemmat paikalla ja tekisimme kaiken poikaan liittyvän leikittämisen ja hoitamisen. Jo pelkkä se meteli saattaa väsyttää ja kuulemme aika ikäviäkin kommentteja, mm. suosituksia selkäsaunan tai pienten tukistusten tarpeellisuudesta "tietynluonteisten lasten kohdalla". Rauhallista 1-vuotiasta tyttöämme sen sijaan ihaillaan ja kutsutaan prinsessaksi.
Tai ainakin yhdessä perheessä jossa on vain tyttöjä suhtaudutaan poikiin jotenkin tympeästi. Tai korostetaan kuinka pojat riehuu ja rikkoo jne. Ja meidän pojat ei mielestäni ole edes koskaan riehuneet heillä käydessämme eivätkä tahallaan riko mitään. Toki kotonamme joskus riehuvat kun tämä perhe käy kylässä mutta olettaisin että melkein kaikissa perheissä on nähty joskus iltavilli varsinkin jos on vieraita.
Muuten en ole huomannut että poikia ei hyväksyttäisi samaan tapaan kuin tyttöjä.
Mitä kertoo akuisesta naisesta, jos tyttölapsen saaminen on ihanaa, koska pääse mukaan prinsessaleikkeihein, ostelemaan hörhelöitä jne...
Ihan tässä etelässä asustellaan, isohkossa kaupngissa, mutta ei kuitenkn ihan kehäkolmosen sisäpuolella - olisiko siinä ratkaiseva ero ;).
No, kyllä se poikien ihannointi ainakin vanhemman polven ajattelussa siis näkyy. Ja "lemmikkiajattelu" taas tuntuu kieltämättä olevan pinnalla itse nuorissa (pk-seudun) vanhemmissa. Sitten sitä kriisiä pukkaa, kun lapselle kehittyy oma tahto...