Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Mitä ihmettä minulle on tapahtumassa?
27.07.2011 |
Olen pian 1v esikoisen kanssa kotona ja oikeastaan jo pitkin kesää pinna on ollut kireä, mutta nyt se taisi katketa ihan lopullisesti. En jaksa enää yhtään syöttötappelua, en yhtään kieltoa, en todellakaan mitään leikkimistä, en vaipanvaihtoa en mitään. En jaksa kotonakaan mitään, vaan inhoan sohvatyynyjäkin ja tekisi vaan mieli ottaa ja hajottaa kaikki tavarat ja heittää ikkunasta pihalle. Ei huvita lähteä lapsen kanssa kotoa mihinkään, kun en saa edes aamuruokaa syötettyä, enkä jaksa lähteä olemaan koko ajan varuillani, että millon se nälkä iskee ja pitää mennä johonkin kahvilaan lämmittelemään ruokaa ja alottamaan syöttötappelu kaikkien tuijottavien silmien edessä. En kyllä jaksaisi edes laittaa näissä helteissä itseäni kaupunkikuntoonkaan, joten se siitä. Haluaisin vaan johonkin pois, johonkin kauas lapsesta ja miehestä. Johonkin missä ei ole yhtään tuttua ihmistä tai tavaraa, johonkin ihan toiseen elämään.
Kaiken tuon vastapuolena olen kuitenkin innoissani kodin ulkopuolisista asioista, kuten kavereiden häistä (jonne pääsen ilman lasta), koulun alkamisesta (ja lapsen menemisestä hoitoon), tulevasta ulkomaanmatkasta (jossa lapsi kyllä on mukana, mutta silti) jne. Odotan että pääsisin johonkin missä voin osoittaa kykyni (koulu) ja missä minut nähdään muunakin kun äitinä. En vaan ihan oikeasti siedä olla lapsen kanssa kahdestaan enää yhtään ainoaa päivää. Päiväunille käytyäänkin minä alan jo valmiiksi lähes itkemään, kun ajattelen sitä hetkeä kun hän herää ja minun pitäisi taas jaksaa.
Vaikea kuvitella että olisin masentunut, koska todellakin odotan tulevaisuutta, en vaan jaksaisi odottaa näitä viimeisiäkään viikkoja, vaan pää hajoaa ihan just nyt. Inhoanko minä vaan lastani ja olen maailman surkein äiti?
Antaa tulla vaikka paskaa täyslaidallinen, kukaan teistä ei voi ajatella minusta äitinä rumemmin, kun itse teen.
Kommentit (84)
nokkamukiin ja menoks... älä ton ikäsen kanssa stressaa tai stressaa vaikka vähemmän! tsemppiä! Meillä nukutettiin vuoden ikänen reppuun selässä joka ilta. Ja nyt nukkuu ihan hyvin sängyssä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
hei anna lapsesi laittaa kiviä suuhun ja hiekkaakin vähän,. ei se ole vaarallista! sillai voit jutella muiden äitien kanssa puistossa.. Anna lapsesi syödä itse sormin maissia, herneitä, mansikkaa, vadelmaa, uusia perunoita paloina voissa tai mikä hänen ikäänsä sopii. Tarjoa hänelle siitä mistä hän pitää, ei teidän tarvitse noudattaa orjallisesti ohjeita! menkää piknikille isoon julkiseen puistoon, missä on muitakin vanhempia
Alue: Aihe vapaa
Tsemppiä! Olin kotona kahden lapsen kanssa 5 vuotta ja tarvittiin monta varapärettä ja keksiliäisyyttä.
Meillä turvauduttiin myös välillä nakit ja ranskikset linjaan. Pääasia et jotain tuli syötyä ja ihan normaalit lapset on :)
Yks hyvä keino saada 1 v viihtymään on rusinat. Laita rusinoita muovikuppiin ja anna kansi myös ja kas aikaa kuluu kun 1 v laittaa niitä kuppiin ja kansi päälle ja pois jne. Välillä syökin niitä. Saat lukea lehteä ja juoda kahvit rauhassa :)
Toinen hyvä keino on laittaa vettä ammeeseen ihan vähän ja muksu sinne. Pari kuppia leikkikaluiksi ja kas muksu viihtyy siellä vaikka kuinka vettä roiskiessaan. Ainakin meidän viihtyi. Voit jälleen lueskella tms ihan rauhassa jossain vierustalla.
Ekalle lapselle ostin 1,5 v iässä ekan tietokonepelin, ja oppi äkkiä hiirellä pelaamaan. Siinä ei tarvinnut klikkailla mitään, vaan ainoastaan liikuttaa hiirtä. Samainen muksu käyttää konetta hyvin nyt 6.5 v iässä ja oppi lukemaan 5 v iässä. Kiinnostui peleistä ja annoin vain tehtäväpainotteisia pelejä, joten ei mennyt hukkaan sekään :) Niiden avulla oppi itsekseen lukemaan ja laskemaan.
Toinen lapsi on saanut katsoa tv:tä myös ihan pienestä. Tuskin hajoaa jos katsoo vaikka 15 min jotain Maisaa tms ihan pienten ohjelmaa.