Mies otti eron ja on nyt vaatimassa kaikenlaista, mm. lapsia itselleen vuoroviikoin..

niin voi hyvinkin mennä vaatimus läpi.



Vuoroviikko-järjestelmä ei sovi pienille, mutta koululaisilla voi hyvinkin toimia.



Ja erossa SINÄ, kosto tms et ole tärkein, vaan ne lapsesi, joilla on oikeus isään.

jaksaa leikkiä kotia ehkä viikon ja sitten lapset on taas takaisin sinulla :) jos ei ole kiinnostanut tähänkään asti niin mistä se into nyt tulisi. Jos hänen pitää sinulle jotain kostaa niin sen voimin mies jaksaa lapsiaan sen viikon jos annat olla.

vuoroviikkosysteemi ei ole lapsille sopivin. Pidät pääsi ja mies saa lapset jokatoinen viikonloppu ja vaikka viikolla jokin päivä.

Parikin omien lastemme kavereista asuu ns. vuoroviikkoperheissä, ja heillä ainakin tuo tuntuu toimivan hyvin, lapsetkin ovat tasapainoisen oloisia.

Eihän erossaa ole yhtään ihanneratkaisua, vaan jokaisessa systeemissä on etunsa ja haittansa niin lapselle kuin aikuisellekin. Meille ei edes tullut mieleen lähteä lietsomaan huoltajuusriitaa!



On hienoa, että isä uskoo tasavertaiseen kykyynsä toimia vanhempana ja näin ollet lapset voi säilyttää, myös arkea sisältävän, kontaktin molempiin vanhempiinsa. Tämähän vaan edistää lasten tasapainoista kasvua.



Eihän vuoroviikoissa ole mitään isän kotia ja äidin kotia, vaan tasavertaiset ja huolehtivat lapsen kaksi kotia.

Arvelisin kyllä, että mies on aluksi ihan ulalla, jos ei kerran aikaisemmin ole lastenhoitoon osallistunut. Minkä ikäisiä lapsenne ovat? Järkkää kaikki neuvolakäynnit ym. menot niille miehen viikoille ja katso saako se asioita hoitumaan. Jos ei miehellä lähde arki sujumaan lasten kanssa, niin silloin on pätevä peruste jättää tuo vuoroviikoittelu sikseen.

Tsemppiä ap, kyllä se siitä!

toimia isänä, mutta resurssinsa lasten ja kodin pyörittämiseen eivät vaan riitä. Soittelee minulle töihin, kun hermonsa eivät kestä ja valittaa, kuinka raskasta lasten kanssa on. Se, siitä vastuun haluamisesta...

eli kokeilette vaikka 3 kk ajan, miten homma toimii. Siis teette lastenvalvojan luona määräaikaisen sopimuksen, minkä jälkeen joko jatkatte samaa sopimusta tai teette kokonaan uuden.



Joka tapauksessa lastenvalvojan luona kannattaa käydä, ja sopimus kannattaa vahvistaa siellä. Kukaan ei mene oikeuteen ennenkuin lastenvalvojan luona ei ole käyty - tai käräjöinnissä ei ole mieltä, jos asioista ei ole koetettu sopia ensin.



Exäsi ehdotus voi toimia tai olla toimimatta. Ehkä sitä kannattaa kokeilla, jos lapset ovat jo isompia (koululaisia)?



terkuin "5 vuotta kokemusta näistä riidoista..."

on hoitanut kaikki asiat, koska isäautomaattia ei ole kiinnostanut, niin silloin se on oikea vaihtoehto. Ei se tasavertainen kyky toimia vanhempana aina tule esille.

koska aikuisellekin on rankkaa asua viikko toisaalla ja sitten toisaalla ympäri vuoden. Parempi olisi ex-vanhempien asua samassa lähiössä ja lapsilla on yksi koti, mutta toisen vanhemman luo voi vapaasti mennä, kuten ystäväni erossa kävi. Hänen ex-miehensä osti asunnon 400 metrin päästä. Kyllä yksi kiinteä koti pitää olla eikä elämä vaatekasseissa. Todennäköisesti kasvatussäännöt vaihtelevat hiukan vanhemmasta toiseen, joten ei liene sekään hyvästä lasten päänupille, että toisella saa tehdä näin ja toisella ei. Lapset tarvitsevat johdonmukaisuutta. Minusta kaksi kotia on lasten tuuliajolle ja matkalaukuiksi laittamista. Olen itsekin nähnyt sitä lähipiirissä, ja ei ollut ollenkaan hyvä juttu.



Varaa aika lastenvalvojalle.



Mun mielestä lapsille paras systeemi on esim. yksi arki-ilta viikossa ja ja 3 viikonloppua kuukaudessa, tai vaikka viikko isillä ja kolme äidillä ja arki- ja viikonlopputapaaminen. Isä voi vähän joustaa, samoin sinä. Jonkinlainen tapaamissopimus on syytä saada paperille. Ei lasten elämää saa tällä hetkellä muuttaa liikaa, ero on jo tarpeeksi.

En tiedä, minkä ikäisiä lapsenne ovat sehän tietysti vaikuttaa asumismalliin. On kuitenkin hyvä muistaa, että lapsilla on jatkossa kaksi kotia joissa he asuvat oli tapaamismalli millainen tahansa.



Vuoroviikkohan voi olla jotain muutakin kuin viikko ja viikko. Tiedän, että joillakin isommilla lapsilla on 2 viikkoa ja 2 viikkoa. Pienemmillä taas voisi olla esim. 3 päivää äidillä, 4 isällä, 4 äidillä, 3 isällä parin viikon sykleissä. Ihan vain esimerkkinä. Jos ihan pieniä lapsia, pitäisi tapaamisia olla mahdollisimman usein niin, ettei lapsi joudu olemaan pitkään erossa kummastakaan vanhemmasta. Eikä tapaamisten tarvitse välttämättä mennä edes tasan puoliksi, mutta äitinä en edes suostuisi joka toinen viikonloppu-systeemiin. Kyllä sen toisenkin vanhemman kuuluu vastuunsa niistä yhteisistä lapsista kantaa.

mahdollistanut sen äitiautomaatin hegemonian ja/tai ehkä todennut, ettei despootin kanssa pysty kisaamaan.



Olen katsellut tässä nyt kahdeksan vuotta vastaavaa tilannetta ja mitä vanhemmaksi lapsi käy, sitä sairaampaa on äidin takertuminen. Edelleenkään ei kuulemma voi esimerkiksi mennä töihin, koska "3-luokkalainen tarvitsee häntä kotona". Isä on itse piru, jota torjutaan kaikin keinoin. Kuitenkin se isä on ihan normaali ihminen, joka käy töissä, jolla on jo uusi parisuhde, fiksut vanhemmat jne.

mutta jos onnistut saamaan tapaamissopimuksesta väliaikaisen, niin näet miten se lähtee sujumaan.



Tosin viikko-viikko systeemi ei tule toimimaan jos exäsi muuttaa koulualueen ulkopuolelle ja lasten kouluunmenosta tulee vaikeampaa. Silloin sun ei todellakaan tarvitse suostua.

mahdollistanut sen äitiautomaatin hegemonian ja/tai ehkä todennut, ettei despootin kanssa pysty kisaamaan.

Olen katsellut tässä nyt kahdeksan vuotta vastaavaa tilannetta ja mitä vanhemmaksi lapsi käy, sitä sairaampaa on äidin takertuminen. Edelleenkään ei kuulemma voi esimerkiksi mennä töihin, koska "3-luokkalainen tarvitsee häntä kotona". Isä on itse piru, jota torjutaan kaikin keinoin. Kuitenkin se isä on ihan normaali ihminen, joka käy töissä, jolla on jo uusi parisuhde, fiksut vanhemmat jne.

kaikkia miehiä ei se lastenhoito ja huoltaminen kiinnosta, sinun tapauksessasi tuskin näin on ollut. Kyllä isä voi osallistua lasten koulu- ja terveysasioihin ja usein myös äidit käyvät töissä ja silti huolehtivat lapsista ja kodista.

ap.n tapauksessa isä ei ole osallistunut mitenkään lasten arkielämään, siihen ei tarvita mitään despootti-äitiä vaan laiska mies ;)

...että lapsella on äiti ja isä. Viranomaisten tehtävä on pitää äiti ja isä vanhempana tasavertaisesti.



Ei äidillä ole mitään yksimääräämisoikeutta omia lasta automaattisesti itselleen ja syrjäyttää isää lähen täysin. Standardi joka toisen viikonlopun tapaamisetko sitten olisi lasten parhaaksi? Onko tämä standardi lapsen parhaaksisi? Haluaisin tietää kuka tai mikä tämän standardin on luonut? Tahtosin nähdä yhdenkin psykologisen tutkimuksen tai muun perusteen, joka puoltaisi tätä käytäntöä.



Hienoa ettei lastesi isä alistu yleiseen näkemykseen, jonka mukaan äiti on lapselle isää tärkeämpi. Kiva kuulla, että hän tiedostaa oman merkitystsensä, arvonsa ja lailliset oikeutenta ja varsinkin lapsen oikeudet.



Ja arvon naiset on hoivaavia ja osallistuvia isejä, joilla on tahtoa ja tunteita olla muutakin, kuin vain viikonloppu isejä.

ap nimenomaan sanoi, ettei miestä ole kiinnostanut hoivata ja osallistua. Lapsi tarvitsee lähelleen ihmisen(isä tai äiti) joka huolehtii perustarpeista, se lienee sinullekin selvää?

Kas kummaa, kun tässä(kään) vaiheessa voi olla, ettei se ap puhu ihan totta.

Lastenvalvoja sai miehen ymmärtämään että hänellä ei ole mahdollisuutta vuoroviikkoasumiseen.

Lasten isä ei meilläkään osallistunut millään tavalla lasten hoitoon. Ei kertakaan vaihtanut vaippaa, syöttänyt, pukenut tai nukuttanut.

Lasten lelut ja vaatteet kaikki oli mukamas turhia, mutta isukin elektroniikkaan ja autoharrastukseen upposi melkein kaikki perheen rahat.

Ja sehän se eron syy juuri olikin, että mies oli epäkypsä isäksi. Miten ikinä olisin voinut luottaa häneen lasten hoidossa kun ei siitä koskaan ollut kiinnostunut? sä oli ihan vieras lapsille.

Pelkästään viikonlopputapaamiset saivat lasten elämän ihan sekaisin. Nukkuma-ajat olivat mitä sattuu ja tuntui että olivat nälissäänkin.

Olin aina ihan huolesta sekaisin kun oli isäviikonloppu.

Minua haukuttiin itsekkääksi, mutta mielestäni tein aivan päinvastoin! Itsekäs olisin ollut halutessani joka toisen viikon vapaata lapsista hinnalla millä hyvänsä.

Taistele jos sinusta tuntuu että isä ei pysty huolehtimaan lapsista. Se on parasta mitä voit lasten eteen tehdä. Miksi isä herää vasta eron myötä? Se on silloin jo myöhäistä, side lapsiin luodaan jo vauvana.

ap nimenomaan sanoi, ettei miestä ole kiinnostanut hoivata ja osallistua. Lapsi tarvitsee lähelleen ihmisen(isä tai äiti) joka huolehtii perustarpeista, se lienee sinullekin selvää?

Äitikä automaattisesti osaa nämä asiat? Kyllä hänenkin pitää ne oppia...