Lue keskustelun säännöt.
Kolmikymppisten treffailu
26.07.2011 |
Haluaisin tietää mitä kolmikymppiset naiset yleensä odottavat treffeiltä, esim. tapaamispaikka, mitä tehdään, mistä puhutaan, mistä ei puhuta jne.
Kysyn siksi, että olen kolmikymppinen mies, jolla ei ole kokemusta treffailusta ja vinkit kelpaisivat. En ole kovinkaan komea, kovinkaan tyylikäs, kovinkaan koulutettu, enkä kovinkaan varakas, joten millaisia treffejä minun kannattaisi harkita järjestäväni? Valitettavasti asun pienellä paikkakunnalla, joten treffejä on aika vaikea sopia ruokaravintoloihin. Veisin kyllä muuten mielelläni treffiseurani syömään. Olisi hienoa, jos deittini viihtyisi kanssani tavatessamme, vaikkei treffeistä mitään sen kummempaa seuraisikaan. Tiedän toki, että naisia voi tavata hieman epävirallisemmissakin merkeissä, mutta olisi kiva joskus käydä ihan oikeilla treffeillä.
Kommentit (107)
muistathan sen, etteivät kaikki edes etsi sitä kuvankomeaa miestä. Kuvan ansioista jää paremmin mieleenkin :) Voihan kuva olla kokovartalokuvakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
muistathan sen, etteivät kaikki edes etsi sitä kuvankomeaa miestä. Kuvan ansioista jää paremmin mieleenkin :) Voihan kuva olla kokovartalokuvakin.
Normaali kuva vai poseerauskuva? Normaalit vaatteet päällä vai kannattaako hieman yrittää petrata?
Laita normaalit/rennot vaatteet päälle ja ota kuva jossain ulkona tai mieluiten pyydä kaveria ottamaan. Tai joku lähiaikoina otettu ihan muu kuva. Ja ei mitään pönötysposeerausta vaan tee vaikka jotain siinä kuvassa, istu tai nojaa johonkin tms. Ei mitään massamurhaajakuvia, joissa poseeraat mietitty ilme ja vaatekerta päällä.
Kuva kertoo, että näytät normaalilta, etkä ole mikään 230-kiloinen kyttyräselkä.
Suunnilleen, maakunnan tarkkuudella.
Suunnilleen, maakunnan tarkkuudella.
Länsi-Suomessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vuoden seurustellut ja varmaan toinen ja kolmaskin vuosi menee vielä ennenkuin naimisiinmeno ja yhteenmuutto tulee ajankohtaseks. Ensin tavattiin reilu puol vuotta ilman lapsia, nyt sekä lapsilla että ilman.
t. kuuden lapsen äiti
Itse tapailin aikanaan yhden lapsen äitinä muutaman vuoden aikana erinäisiä miehiä ja ainoastaan yksi oli sellainen, jonka kiinnostus lopahti kuulleessaan että mulla oli lapsi.
Olin aikanaan jopa vähän yllättynyt siitä, etteivät miehet pitäneet äitiyttä minään ehdottomana esteenä. Mainittakoon vielä, että miehet olivat hyvin kouluttautuneita ja menestyneitä. Osalla oli omia lapsia ja osalla ei.
No yritin taas olla vitsikäs. En halua perheellistä naista, koska haluaisin normaalin seurusteluajan, enkä oikein osaa ainakaan vielä olla lasten kanssa. Omien lasten kanssa sitten on varmaan eri asia.
"Älä laita tunnistettavaa kasvokuvaa"
En kyllä haluaisi laittaa. Totta puhuen ihmettelen vähän sellaista ilmoituksen laittanutta ja siis treffiseuraa hakevaa henkilöä, joka ei sanallisen kuvauksen jälkeen ole edes puoleksi tunniksi kahville valmis lähtemään. Mikä on pahin mitä voi tapahtua? Kaatuu kahvit syliin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
miehen nettideittipalstalta.
Omasta kokemuksestani voin sanoa,ettei kannata rajata aluetta (siis että etsit juurikin Länsi-Suomesta esim.) jos olet itse ns. vapaa liikkumaan :) Ja ehkä voit ajatella muuttavasi myöhemmin tmv?
Itse asuin Keski-Suomessa ja mieheni löysin Pohjois-Suomesta.
Kuvallinen ilmoitus,ehdottomasti! Mutta tosiaan,ei tarvitse olla mikään "passikuva",parhaita ovat minusta ns. toiminta kuvat. Esim. harrastuksessa otetut tai ihan muuten ulkona. Minun mieheni kuva oli sinä vuonna otettu,ei mikään lähikuva kasvoista,vaan kauempaa otettu koko vartalon näyttävä kuva jossa mies oli Espanjassa jonkin patsaan juurella. Enkä nyt sano,että sinun on lähdettävä Espanjaan kuvaamaan treffi-ilmoituskivaa,vaan vinkkaan,että joku (kuten joku sanoikin) kuva jossa näyt sinä tekemässä jotain, ihan vain vaikka jossain patikointireitillä otettu kuva.
Katso kuitenkin ettei sulla ole kuvassa ihan junttivaatetus. Esim. tosi lyhyet shortsit,valkoiset tennissukat sandaaleissa ja virttynyt t-paita on aika no-no ;D
Ja sitten sanoit,että et ole kovin tyylikäs? No minä sanoisin,että 30v miehen odotetaan jo osaavan joten kuten pukeutua. Siis muutenkin kuin tyyliin "avasin vaatekaapin ja nää tippui syliin".
En kuitenkaan meinaa mitään merkkivaatteita,enkä sitä että ekoille treffeille tarvitsisi ilmestyä pikku takissa. Koita vain olla millin verran paranneltu versio itsestäsi.
Itse (ja kaikki sinkku tuttuni) kääntyisivät klassisesti ovelta jos vastassa olisi Nörtit&Kaunottaret sarjan miehiä ;D Siis tyyliä kotiparturi,pappafarkut halpahallista ja flanellipaita.
Aika pienellä panostuksella löydät kivat treffivaatteet. Jos et osaa itse ostaa niin ota joku osaava mukaan tai käy isommassa kaupungissa jossa kauppa jossa on pukeutumisneuvoja.
Pakko lisätä tähän,että minä en ihmettele siis näin omasta kokemuksesta. Ehdin nettideittailla pari vuotta ennen mieheni löytymistä ja siihen sattui myös muutama aika karmea kokemus.
Sanallinen kuvaus tarkoittaa nettideittisanastossa yleensä aika rankkaa liioittelua tai karmeaa itsensä yli arviointia. Jostain syystä (enkä nyt sano,että sinä olisit juuri tälläinen) ne kuvattomat ilmoitukset olivat yleensä niitä joissa ulkonäössä oli jotain mikä sitten mätti.
Ja vaikka itse olenkin ihan nätti ok tapaus enkä todellakaan odottanut mitään komeusprinssiä niin olisi ollut kiva nähdä se kuva ennen vastaamista.
Muutamia esimerkkejä: urheilullinen nuori mies -> laiha luikku jonka urheilu oli petankkipeliä hampaat irvessä
"On minua kehuttu komeaksikin,olen muuten 35v" -> niin joskus 20v sitten ilmeisesti koska ikäsi varmasti valehtelit,mies ilmestyi treffeillä kulahtaneena ja ikää oli varmasti ainakin 45v
"Pari kesäkiloa tullut" -> +35kg
jne.
Minun mieheni oli lyhyt (näkyi kuvastakin), ylipainoinen,mutta raamikas (mitä väliä? ja näin sen kuvastakin), parrakas (hyvä että näin etukäteen,ei mulle plussaa,mutta kun osasi kirjoitttaa minuun vetoavasti niin annoin tämän olla) jne
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paljon hyviä vinkkejä, kiitos kovasti. Vaatekaappiin pitää tosiaan hieman panostaa.
En halua jujuttaa ketään treffeille, vaan haluan olla rehellinen alusta alkaen ja välttää väärän kuvan syntymistä. Siksi nopea tapaaminen olisi mielestäni hyvä vaihtoehto.
Koska joku voi olla hyvinkin naseva kirjoittamaan mutta ihan muuta livenä :)
Meillä mieheni ajoi 500km vapaa viikonloppuna tapaamaan minua noin 3 sähköpostin ja 4 puhelun jälkeen. Hänellä oli tuttavia paikkakunnallani joten sovittiin,että hän on siellä yötä,mutta kaksi päivää käytäisiin treffeillä.
Aiemminkin olin ollut pari krt vastaavasti treffeillä ulkopaikkakuntalaisen miehen kanssa. Molemmat treffit onnistuivat ihan ok mutta miehet eivät vain olleet sitä mitä hain ihan täysin,molemmat jäivät tuttaviksi.
Mieheni kanssa ensi tapaaminen oli huoltsikan pihalla ;D ihan siitää syystä,että hän ei täysin osannut liikkua kaupungissa,siitä ajoimme ensin kahvilaan ja siellä jutustelun jälkeen menimme syömään. Tää oli eka päivä. Toisena päivänä menimme hänen ehdotuksestaan kävelylle joen rantaan ja sitten katsomaan paikallisia näähtäävyyksiä,ajeltiin vähän kaupungilla ja sitten käytiin pizzalla.
Minusta treffejä ei kannata suunnitella kauhean tarkasti ja ekojen treffien ei oikeasti kannata olla ihan noin pitkät kuin meillä! Todellisuudessa meillä kävi vaan kauhean mahtava tuuri (toivottavasti sinullakin käy!!) ja suosittelen kahvilla käyntiä,onko teillä sielläpäin siis yhtään mitään kahvilan tapaista(kaan)? Tai voitko sopia treffit lähikaupunkiin??
66
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ole vain oma itsesi! Itse pidän juuri sinunkaltaisistasi "tavallisista" miehistä. Ei mitään extremeä tms. Toki niitäkin voidaan sitten joskus yhdessä kokeilla.
Kyllä sulle vielä joku löytyy, älä jännitä liikaa! Tietty esim. puhelimessa puhuminen ennen treffejä antaa hyvän kuvan toisesta ja siitä mitä hän haluaa. Itse en lähtisi treffeille jos en olisi puhelimessa puhunut.
Saatte selville toistenne mieltymyksiä. Sitten jos pääsette "alkukarsinnoista" läpi, niin sopikaa vaikka kahville meno.
Paljon hyviä vinkkejä, kiitos kovasti. Vaatekaappiin pitää tosiaan hieman panostaa.
En halua jujuttaa ketään treffeille, vaan haluan olla rehellinen alusta alkaen ja välttää väärän kuvan syntymistä. Siksi nopea tapaaminen olisi mielestäni hyvä vaihtoehto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tietty esim. puhelimessa puhuminen ennen treffejä antaa hyvän kuvan toisesta ja siitä mitä hän haluaa. Itse en lähtisi treffeille jos en olisi puhelimessa puhunut.
Minusta treffejä ei kannata suunnitella kauhean tarkasti ja ekojen treffien ei oikeasti kannata olla ihan noin pitkät kuin meillä! Todellisuudessa meillä kävi vaan kauhean mahtava tuuri (toivottavasti sinullakin käy!!) ja suosittelen kahvilla käyntiä,onko teillä sielläpäin siis yhtään mitään kahvilan tapaista(kaan)? Tai voitko sopia treffit lähikaupunkiin??
66
Ajattelin tosiaan sopia ne treffit sinne lähikaupunkiin ja sieltä varmaan löytyy se treffiseurakin, kun siellä on enemmän elämää.
Ehkä minunkin pitää tosiaan sitten hakea treffiseuraani laajemmalta alueelta. Olen vain sellaisessa työssä ja elämäntilanteessa, etten pääse muuttamaan naisen perässä yli sadan kilometrin päähän. Onneksi siltä säteeltä kuitenkin löytyy parikin isompaa kaupunkia.
Kyllä sulle vielä joku löytyy, älä jännitä liikaa! Tietty esim. puhelimessa puhuminen ennen treffejä antaa hyvän kuvan toisesta ja siitä mitä hän haluaa. Itse en lähtisi treffeille jos en olisi puhelimessa puhunut.
ja
"Minä en taas anna satunnaisille nettitutuille puhelinnumeroa"
Ehkäpä sitten voisi jutustella vaikka Skypessä?
En minäkään töitten takia päässyt muuttamaan,mutta mieheni onneksi pystyi :)
Vaikka sitten jos tosi rakkaus sattuu eteen niin sitä saattaa olla valmis tekemään vaikka mitä ;D Minä esim olin vannoutuneesti lapseton,en voinut kuvitellakaan lapsia hektiseen elämääni ja nyt sylissä pötköttää 6kk vauva ;D
Kahvila on ehdottomasti kaikista neutraalein tapaamispaikka. Kahviloita muuten löytyy yleensä myös isompien kirjastojen yhteydestä yms jos ei mikään trendipaikkakahvila kiinnosta :)
Tsemppiä kumppanin hakuun, itse uskon, että oikeanlainen ihminen kyllä tulee vastaan kunhan pitää itsensä avoimena eikä rajaa liikaa hakuansa (enkä tarkoita deitti-ilmoitusta,vaan elämää) :)
30v+ täytyy kuitenkin muistaa se,että yleensä jos tässä iässä on jostain syystä vielä vapaaa niin on joko ns. toisella kierroksella, yh tai sitten ihme ;D
66
30v+ täytyy kuitenkin muistaa se,että yleensä jos tässä iässä on jostain syystä vielä vapaaa niin on joko ns. toisella kierroksella, yh tai sitten ihme ;D66
Se tosiaan vähän pelottaa, että jos ihminen rakastuu tutkimusten mukaan 1-2 kertaa elämänsä aikana, niin onko minulle enää tässä iässä jäljellä naista, joka rakastuisi minuun. Itse en ole ollut rakastunut kertaakaan. Toisaalta taas enpähän aseta mitään epärealistisia toiveita tai paineita mahdolliselle seurustelukumppanille hänen tunteistaan tai taustoistaan.
Heippa, halusin vain kirjoittaa, että kuvailet tunteitasi ja ajatuksiasi rehellisen oloisesti ja tarkkanäköisesti. Olet minun mielestäni hyvä ilmaisemaan itseäsi kirjallisesti. Vaikutat siltä, että haluat suunnitella asiat ja tilanteet kaikessa rauhassa; se ei ole sinussa mikään yksioikoisesti huono ominaisuus. Ymmärrän, että deittailu jännittää, etenkin jos kokemusta saralla on vielä vähän. Isosta asiasta onkin kyse! Mutta no panic... maailmalla on paljon (ajattelevia ja lämminhenkisiä) naisia, jotka haluavat juoda illalla kahvia sohvalla :).
Haluaisin rohkaista, mietin itsekin omia deittailukuvioitani ja eksyin lukemaan tätä ketjua.
Ajattelin aloittaa varovasti ja vastailla aikani naisten ilmoituksiin. Olen tietoinen tuosta vastausten saamisen vaikeudesta miehillä, mutta en erotu joukosta komeudellani, joten onko sillä kuvalla sitten toivottua vaikutusta. Pitääkö se olla kasvokuva vai kokovartalokuva?