Mitä ajattelette pienen vauvan äitistä joka on aina viimesen päälle meikannu ja laittanu ittensä?

siitä mitä todella haluaa ehtiä ja mitä pitää tärkeänä...

ajattelen myös, että mahtaa sillä olla tyhmä mies, mikä vaatii, että eukko on hutsun näköinen.

ja että tää nainen oikeesti luulee, että kaikki naiset on sille kateellisia.



että sääliksi lähinnä käy!

että mikäli äiti synnytyksenkin jälkeen jaksaa pitää huolta omasta ulkonäöstään ja olla aina huolitellun näköinen, niin hän todennäköisesti on huono äiti koska hänellä on aikaa satsata itseensäkin :(



Itse taas mieluummin katselen näitä huoliteltuja äitejä ennemmin kuin tuulipukuihinsa verhoutuneita, rasvahiuksisia eriparisukka-äitejä...



Nainenhan on nainen, oli sitten äiti tai ei! :)

Vierailija:

ajattelen myös, että mahtaa sillä olla tyhmä mies, mikä vaatii, että eukko on hutsun näköinen.

ja että tää nainen oikeesti luulee, että kaikki naiset on sille kateellisia.

että sääliksi lähinnä käy!

Mut mä en itte kuulukkaan niihin pyntättyihin äiteihin. Nautin olosta paljon enemmän luonnollisena. Mä en taas ymmärrä minkä takia ihmisen pitäisi meikata joka paikkaan.

Kukaan ei vaadi, että hoitaisin itseäni. Teen sen itseni vuoksi, minulla on mukavampi olla, kotonakin, hieman ehostettuna ja tukka kammattuna. Arkimeikkiini menee aikaa noin 3 minuuttia; tämän ajan olen itselleni aina järjestänyt kolmen lapsen äitinä, eikä se ole ollut edes vaikeaa... Vauva kainalossakin voi levittää mascaraa... Mielestäni ajanpuute on TOSI huono tekosyy laiskuudelle... Kuitenkaan mielestäni kaikkien ei pidä meikata ja puunata, jos tuntuu, ettei se ole oma juttu. Ympäristön paineisiin EI PIDÄ vastata.



Minulla on paljon kotiäiti ystäviä ja monet heistä ovat avoimesti kertoneet kadehtivansa näitä kauniita äitejä. Äitiyden myötä muuttunut vartalo ilmeisesti kuitenkin koettelee useimpien itsetuntoa. Itsekin olen kamalan näköinen ilman vaatteita roikkuvine vatsanahkoineni ja riipputisseineni, mutta olen nättikasvoinen ja pidän huolta itsestäni. Monet kadehtivat ulkonäköäni ja ovat siksi minulle tylyjä ennenkuin tutustumme. Aivan turhaan kyllä kadehtivat... Minä vain päätin jo aikaa enne lapsia, ettei minusta koskaan tule meikitöntä, rasvahiuksista ja harmaata tuulipukuäitiä, vaan olen oma itseni äitinäkin.

Kotiäiti kera 4v ja 2½v lasten. Ja tuo että arvomaailmassa olisi jotakin vialla jos ulkonäöstään huolehtii mylös äitinä niin sillä kommentilla voi vain pyyhkiä torttuisen bebansa, kateellisten panettelua:)

Oikeestihan on niin, että sellainen ihminen, joka ei lapsen saatuaan enää pysty huolehtimaan itsestään, on kykenemätön vanhemmuuteen ja avuttoman lapsen huoltajuuteen. Ulkonäön laiminlyöminen on usein myös ensimmäinen merkki mielenterveysongelmista... Enkä tällä nyt tarkoita sitä, että kaikkien pitäisi meikata ja tupeerata sen minkä ehtivät, mutta kyllä perussiisteys pitää olla aikuisella kohdallaan ihan jo muiden kunnioittamisenkin kannalta!!

kun ehtii itseäänkin laitella.

Hyvähän se musta on et itestään jaksaa huolta pitää.

kuinka jaksaa ja viittii ihan noin joka päivä...

olen ihan tyytväinen viiden lapsen äitinä olooni.

itse en jaksa aina laittautua. Ehkä myös vähän helpompi vauva päästää äitinsä helpommalla ja aikaa jää myös meikkaamiseen!

että alle vuoden ikäisenä lapset ovat kaikkein helpoimpia. Vai kultaakohan aika vaan muistot??

Kolmen leikki-ikäisen äitinä tuntuu enemmän menevän kaikki aika jonnekin lähtiessä lasten vaatteiden hakemiseen ja pukemiseen, että olen joskus meikannut itseäni jopa pihalla ollessa:)

Vauvat nukkuu paljon, joten aikaa jää kyllä hiusten ja meikin laittamiseen...eri asia sitten, onko virtaa...Mä meikkaan joka päivä, eikä siinä mene kuin 5-10 minuuttia.

yhden lapsen äiti - joka saattaa välillä miettiä että onpas raskasta ja huhhuh sitä ja huhhuh tätä - sitten jos tämä onnellinen nainen joskus saa toisen lapsen hän osaa laittaa asiat oikeisiin mittasuhteisiin. Mutta kiva että hänellä on aikaa miettiä itseään myös :) !

Kyllä sitä onneksi aina peiliin katson kun jonnekkin lähden mutta olis kiva kun ehtis laittaan itteensä aamulla mutta kun ei niin ei.

että noin moni ajattelee positiivisesti meikatuista äideistä.



Mistähän sitten voisi johtua seuraava?

Olen meikattu ja laitettu kahden lapsen äiti ja luonteeltanikin olen ihan iloinen ja mukava, mutta puistossa kuitenkin ne homssuisemmat ja enemmän äitimäiset on suosittuja.

Olen ystävällinen ja mulle olllaan ihan ok, mutta jotenkin tuntuu että ihmiset on mua kohtaan " kylmempiä" ja en pääse suurimman osan kanssa sen läheisempään kontaktiin.



Voisiko olla kateutta, varsinkin kun mulla on muutakin elämää kuin äiteys? Vai olenko sitten kuitenkin vaan niin P**ka tyyppi ja en sitä huomaa?

Jos näkisin kyseisen äidin ihmisten ilmoilla niin en ajattelisi mitään sen kummempaa, tokihan sitä on kiva laittautua kun lähtee kaupungille.



Jos taas näkisin jostain syystä " piilokamerakuvaa" kotoa, jossa äiti viimeisen päälle meikattuna ja hiukset upealla kampauksella ja muotivaatteet päällä, niin hiukan ihmettelisin... Ihan vain oman mukavuuden takia kotona on kiva olla rennoissa vaatteissa (jotkut kivat kotihousut, ei tarvi olla kulahtaneet vaan voi olla nätit, mutta joustavaa materiaalia jne.) ja minusta olisi hiukan hankalaa halitella ja pusutella vauvaa huulet punattuina ;) Ja ottaa päiväunia täydessä sotamaalauksessa... Että sellaisia ajatuksia.

Että jos nyt ylipäätään kiinnitän asiaan huomiota, ajattelen että noilla on varmaan kotona aika sotkuista kun aika menee lapsiin ja itseensä..=)

Tai jos on vain yhden lapsen äiti ajattelen että mikäs ihme tuo nyt on, helppoa jos lapsia vain yksi.

T. Meikkaava ja hiuksiaan laittava, usean lapsen äiti, jonka koti on aina melko sekaisin vaikka siivoaakin jatkuvasti.