Ylioppilastyttö ei saanut opiskelupaikkaa, ameriikkaan pitää päästä
Siskontyttö pääsi ylioppilaaksi ja nyt selvisi, että ei päässyt mihinkään opiskelemaan. Haki vähän sinne sun tänne eikä oikein tiennyt mitä oikeasti hakee. Nyt kuulema jo tietäisi mikä kiinnostaa, mutta seuraavan kerran pääsykokeet siis vasta ensi keväänä.
Kamala kriisi tuntuu olevan siitä, että jotain pitää tehdä tulevana talvena erikoista ja nyt on saanut sukulaisilta tarjouksen, että pääsee lapsenlikaksi rapakon taa. Likka on aivan tohkeissaan ja odottaa pääsevänsä reissaamaan eri osavaltioissa, kun kerran saa pientä taskurahaakin.
Pelkään pahoin, että taskurahoilla ei paljoa reissata, talvi menee piikahommissa ja lukeminen ppääsykokeisiin menee toista kertaa mynkään.
En sano, että välivuosi ulkomailla olisi hukkaan heitettyä aikaa, mutta tämän tytön tuntien tulee käymään niin, että opiskelupaikkaa ei löydy seuraavanakaan kesänä. Pänttäämisen kanssa on ollut aina niin ja näin. Iskä on maksanut tytölle tähän asti kaikki ähkyt ja tyttö luulee, että elämässä saa kaiken helposti.
Siskoni repii hiuksia päästään tytön takia, kun olisi sitä mieltä, että olisi parempi jäädä Suomeen ja hankkiutua kunnon valmennuskurssille, että olisi edes mahdollisuuksia päästä kouluun.
Tyttö on minun kummityttöni ja tähään asti olemme olleet hyvin aaltopituuksilla, mutta nyt tuntuu siltä, että järjen ääni ei kuulu läpi, kun pitää päästä näkemään mualimoo. Tytön luokkakavereista jotkut ovat kuulema lähdössä ulkomaille opiskelemaan ja se on niin kovin ihmeellistä.
Tuntuu kurjalta, että nuoren elämän tärkeät vuodet menevät hukkaan. Jos aikoo saada hyvän työpaikan ja omaa rahaa, opiskeltava olisi. Iskä ei voi aina maksaa kaikkea valmiiksi.
Kommentit (54)
Jostain syystä ne, jotka ovat välivuosia pitäneet ja ulkomailla lorvehtineet, kovasti haluavat puolustaa valintojaan ja kehua muille kokemustensa merkityksellisyyttä.
Ap:n mukaan yo-tyttö ei ole kovin ahkera ja on vaara, että opinnot jäävät kokonaan. Kukaan ei tunnu miettivän sellaista vaihtoehtoa, että tytön todella kannattaisi tulla kevääksi kotiin lukemaan. Eiköhän se lapsnpiikana oleminen tule tutuksi jo syksyn aikana...
Taitaa olla tyttö landelta Jos rapakon taa pääsy on niin ihmeellistä. Ei osaa ajatella vielä yhtään pidemmälle. Voi voi.
niin, että jos on kaupungista, niin ei tarvitse nähdä maailmaa, kun kaupungissa on kaikki mahdollinen :D Viestistäsi saa sellaisen kuvan, että yksi vuosi ulkomailla pilaa koko elämän. KErrotko käytännössä, miten se tapahtuu. Kas kun itse en ole huomannut, että ulkomailla oleskelemani aika olisi jotenkin ollut mun elämälle vahingoksi, pikemminkin päin vastoin.
Jostain syystä ne, jotka ovat välivuosia pitäneet ja ulkomailla lorvehtineet, kovasti haluavat puolustaa valintojaan ja kehua muille kokemustensa merkityksellisyyttä.
Ap:n mukaan yo-tyttö ei ole kovin ahkera ja on vaara, että opinnot jäävät kokonaan. Kukaan ei tunnu miettivän sellaista vaihtoehtoa, että tytön todella kannattaisi tulla kevääksi kotiin lukemaan. Eiköhän se lapsnpiikana oleminen tule tutuksi jo syksyn aikana...Taitaa olla tyttö landelta Jos rapakon taa pääsy on niin ihmeellistä. Ei osaa ajatella vielä yhtään pidemmälle. Voi voi.
niin, että jos on kaupungista, niin ei tarvitse nähdä maailmaa, kun kaupungissa on kaikki mahdollinen :D Viestistäsi saa sellaisen kuvan, että yksi vuosi ulkomailla pilaa koko elämän. KErrotko käytännössä, miten se tapahtuu. Kas kun itse en ole huomannut, että ulkomailla oleskelemani aika olisi jotenkin ollut mun elämälle vahingoksi, pikemminkin päin vastoin.
Jos sä nyt kuitenkin keksit jonkun semmoisen konkreettisen asian, miten välivuosista on ollut mulle haittaa, niin kerro ihmeessä! Itse oon löytänyt pelkästään hyviä puolia, esim. kielten oppimisen, erilaiset kokemukset töistä, tutustuminen erilaisiin ihmisiin ja työelämään.
Sitten opiskelut yliopistossa ja työelämä. Mikä on sinusta mennut vikaan?
Millä viisumilla hän ois lähdössä? J-1 viisumiin tarvitaan järjestö ja työlupaa näillä perustein ei ole helppo saada.
eikö tyttö saa elää omaa elämäänsä? jos on kerran lorvija niin lorvikoon sitten kun tykkää. siinä lorviessa voi jopa suunnitelmat kirkastua, ja tajuaa että hei, olenkin lorvija, ja yliopisto oli vain sukulaisten keksintö, haluankin lähihoitajaksi! Tai sitten se motivaatio jopa kohoaa, kun tajuaa että hei, en halua olla mikään lorvija vaan uraohjus.
päätti lähteä välivuodeksi ulkomaille, käytti siellä opintoihin varatut vanhempien säästämät rahat, tuli takaisin, lähti taas ulkomaille eri maahan (vanhemmat maksoi) ja näitä "välivuosia" viettää edelleen, nyt taas eri maassa hanttihommissa välillä työtön. Ei mitään koulutusta. Pian 3-kymppinen.
Tiedäthän, että matkailu avartaa. En tiedä paljon säälittävämpiä tyyppejä kuin ne, jotka ovat päässeet suoraan opiskelujen jälkeen vakityöhön ja vielä asuneet alkuperäisellä kotipaikkakunnallaan koko ikänsä. Ei siinä elämänkokemus paljon häikäise, vaikka ikää olisi 70 v.
Melko moni elää silti aivan hyvää elämää, vaikka eivät olisi opiskelleet päivääkään yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa, ehkä eivät muuallakaan.
Pikemminkin minusta on hukkaan heitettyä nuoruutta, jos elämän parhaat kesät tärvää kalliiseen valmennuskurssiin tai pääsykokeisiin lukemiseen.
Tiedoksi vaan, että valmennuskursseilla käydään keväisin. Kesällä pääsykokeet ovat jo ohi...
Tiedäthän, että matkailu avartaa. En tiedä paljon säälittävämpiä tyyppejä kuin ne, jotka ovat päässeet suoraan opiskelujen jälkeen vakityöhön ja vielä asuneet alkuperäisellä kotipaikkakunnallaan koko ikänsä. Ei siinä elämänkokemus paljon häikäise, vaikka ikää olisi 70 v. Melko moni elää silti aivan hyvää elämää, vaikka eivät olisi opiskelleet päivääkään yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa, ehkä eivät muuallakaan. Pikemminkin minusta on hukkaan heitettyä nuoruutta, jos elämän parhaat kesät tärvää kalliiseen valmennuskurssiin tai pääsykokeisiin lukemiseen.
Kyllä minä pitäisin parempana opiskelupaikan varmistamista, ja sitten esim. opiskeluaikana vaihtovuotta jossain ulkomailla.
Tuollainen sukuperheen helmoissa vietetty lastenhoitajan elämä sopisi minusta nuoremmalle, mutta ei lähes aikuiselle.
ole huolisssasi, siellähän tyttö oppii tekemään töitä ja varmasti takaisin tullessaan ymmärtää senkin miksi kannattaa panostaa opiskeluun. Varmasti ihan hyväksi tuollaiselle pilalle lellitylle, joka ei ymmärrä olevansa lähdössä töihin eikä lomailemaan toisten kustannuksella!
Varmasti ihan hyväksi tuollaiselle pilalle lellitylle, joka ei ymmärrä olevansa lähdössä töihin eikä lomailemaan toisten kustannuksella!
sana siitä, että tyttö on lellitty pilalle. Totuus saattaa olla ihan toinen...
ei lähtisi piikomaan vaan isä maksaisi että tytär saisi vuoden huvitella vapaasti.
mihin haki, oli niin hyvät paperit ja onnistui pääsykokeissa niin hyvin. Aloitti yliopisto-opinnot sitten ja nyt on valittanut, kuinka olisi pitänyt pitää välivuotta, ettei haluaisi vain opiskella vaan nähdä maailmaa ja tehdä jotain muuta. No, on mahdollista lähteä vaihtoon tai muuten pitää välivuotta, mutta vaikeampaa jotenkin nyt, kun on jo opiskelija-asunnot ym. hankittu eli kannattaaa tosiaan nyt lähteä jos on lähteäkseen.
Pääsin opiskelemaan ja omaa alaani vastaavaan erittäin hyväpalkkaiseen työhön toisena opiskeluvuonna.
että ehkäpä hän on onnellinen? Ehkä hän haluaa matkustella ympäri maailmaa ja tehdä niitä hanttihommia, ehkä hän ei halua asettua aloilleen? Mikä helkkari siinä oikein on, että kaikkien elämän pitäisi mennä saman suunnitelman mukaan?
päätti lähteä välivuodeksi ulkomaille, käytti siellä opintoihin varatut vanhempien säästämät rahat, tuli takaisin, lähti taas ulkomaille eri maahan (vanhemmat maksoi) ja näitä "välivuosia" viettää edelleen, nyt taas eri maassa hanttihommissa välillä työtön. Ei mitään koulutusta. Pian 3-kymppinen.
Tän kaltaisten ihmisten on hirveän vaikea ymmärtää sitä, etteivät kaikki halua samanlaista elämää kuin he. Jotkut ovat onnellisia, kun on reppu selässä ja lentolippu taskussa. Mä ainakin voisin ihan hyvin kuvitella eläväni muutaman vuoden sellaista reissuelämää, nähdä maailmaa ja tutustua uusiin ihmisiin ja kulttuureihin.
Kannattaa muuten lukea se Vanhan rouvan lokikirja.
Ei ole sitoumuksia: asuntoa, opiskelupaikkaa, ehkä poikaystävääkään. Minä ja mieheni ollaan kumpikin vietetty kolme välivuotta haahuillen eri työpaikoissa kotona ja ulkomailla. Oikein hyviä veronmaksajia meistä molemmista tuli ja opinnotkin on suoritettu. Noiden vuosien aikana tuli valaistus mitä haluan elämässäni tehdä ja missä haluan elää. Kielitaitoa ja elämänkokemustakin tuli siinä sivussa.
ei myöhemmin. Vaikka olisi mitä vaihto-opiskelumahdollisuuksia, niin ne maksavat paljon enemmän kuin tässä tilanteessa pelkät lentoliput, ja samalla tulee eteen kaikki ongelmat opiskelukämpän menetyksestä omien tavaroiden sijoitukseen jne. Ei sellaisiin kustannuksiin ole monellakaan opiskelijalla varaa, edes opintotuen kanssa.
Ja jos tyttö on lorvija, niin sitten on. Tytön pitää itse ottaa vastuu omasta elämästään, ja jos hän oikeasti viettää vuoden lastenvahtina ja kotiapulaisena, niin varmasti suhde työntekoon muuttuu ja paljon, luultavasti kuukaudessakin tapahtuisi jo selvä muutos. Jos tyttö ei halua lukea pääsykokeisiin, niin sitten hän hakeutuu ammattikorkeaan tai amikseen - ja kantaa vastuun tästäkin valinnasta. Ei kaikkien pidäkään mennä yliopistoon.
Ja vaikka miten selität, että eihän siellä kielitaito kartu jne, niin tietysti karttuu! Vieraassa maassa on koko ajan sen maan kielen ympäröimä, ja vaikka ei käyttäisi sitä itse muualla kuin kaupan kassalla, niin sitä kuulee ja lukee koko ajan, ihan kaikkialla.
Se taas, jos oma tyttäresi on tuosta mahdollisuudesta kateellinen, on ihan eri juttu. Ehkä teillä ei ole varaa vastaavaan mahdollisuuteen? Oletko luvannut, että voit sponssata vaihto-opiskeluvuoden tai edes kesän opintojen kuluessa? Mikään ei ole niin ärsyttävää lapsen näkökulmasta kuin vanhemmat, jotka lyttäävät omia haaveita, koska ne eivät kuulosta vanhemmista hyväksyttäviltä.
Itse kävin lukion jälkeen armeijan ja pidin senkin jälkeen vielä välivuoden. Olin töissä, reissasin ym. Nyt 30+ iässä mulla on mies, lapsi,omakotitalo ja vakinainen työ. Opiskelut siis opiskeltu ja ammatti on. Nyt ei oikein ole enää mahdollisuutta liehua maailmalla. ;)Nuorena ne juoksut kannattaa juosta. Siksi toisekseen epäilen, että sulla ei ole asiaan sanomista. Eikä varmasti kannata ruveta niuhottamaankaan, mikäli haluat että kummilapseen välit säilyvät hyvänä.
Keskity sinä sen oman lapsesi rääkkäämiseen ja anna siskosi perheineen olla rauhassa!
Toisin kuin vaihto-oppilasvuosi lukiossa, vaihto-opiskelu yliopistossa tai amk:ssa ei maksa mitään. Joihinkin vaihto-ohjelmiin saa stipendejäkin.
Toki lentoliput maksavat, mutta perillä voi yleensä asua edullisessa opiskelija-asunnossa.
Itse alivuokrasin oman opiskelijasoluni vaihto-opiskelijavuoden ajaksi. Ei tullut mitään ylimääräisiä kuluja. Eikä tarttenut vanhempien lompakolla käydä.
Jos on haahuilija luonne kuten minäkin olen, niin en suosittele.
Jos tietää, että mitä haluaa tulevaisuudessa opiskella niin nyt vain valmennuskurssille ja ei mihinkään muualle. Välivuosilla kun on tapana venyä sitten pidemmiksi.
Jos on kerinnyt jo kehuskella muille et lähtee jenkkeihin niin onhan se vaikee olla sitten menemättä.
Mut välivuosia kerkee pitää sittenkin kun on jo PÄÄSSYT YLIOPISTOON!