Miten ihmisillä on varaa?
Ollaan ihan tavallinen perhe, äiti, isä ja muutama lapsi. Lapset koulussa ja hoidossa, vanhemman töissä. Pärjätään joten kuten, ruoka laskut ja asuntolaina saadaan maksettua, mutta muuhun ei uuri rahaa jää. Nyt olen alkanut ihmetellä tuttavaperhetä, kaikki on viimeisen päälle, talo, autot, tavarat, käydään ulkomailla ym. En osaa edes olla kateellinen, ihmettelen vaan.
Kommentit (155)
Onko kukaan joutunut koskaan kokemaan sitä kun rahat on oikeasti loppu? Ei tiedä voiko ostaa vessanpaperia vai maitoa. Ovatko kaikki tosissaan vaan hyvä palkkaisissa töissä ja aina vakituisina?
joten on varaa elääkkin, 5 lasta ja omakotitalo , mökki , vena ja 2 autoa on, kaks kertaa vuodessa etelässä. ja tulot siis n 5000/kk käteen hyvin pärjätään.
katsoitteko eiliset TV-uutiset, tässä ovat siis keskimääräiset asuntolainojen koot per HENKILÖ:
http://beta.yle.fi/asuntolainat/
Olin aika järkyttynyt, luulin ensin että kyseessä on asuntolainan koko per talous, mutta nuo luvuthan pitää kertoa kahdella, jotta päästään perheiden lainamäärään. Minusta Espoon KESKIARVO n. 270 000 euroa velkaa on kyllä käsittämättömän huima.
Kaikille vähävaraisuus tuntuu tarkoittavan sitä että ei ole varaa matkoihin tai sijoitusasuntoihin...
On totta, että sillä on merkitystä mihin rahansa käyttää ja mitä arvostaa. Tavaraa en niinkään haluaisi lisää, toimiva auto on tärkeä, mutta matkustella haluaisin enemmän, ja ehkä laittaa rahaa hemmotteluun.
Osa näistä tuttavistamme ovat suurin piirtein samoissa palkoissa kuin me, työkavereita, opiskelukavereita.
Ap
fiksumpia asuntokauppoja. Meillä on vain hyvin vähän asuntolainasta jäljellä juuri tuosta syystä. Lisäksi sijoitusasunto emmekä elä mitenkään säästäväisesti. Olemme vaan tehneet taloudellisesti fiksuja asuntokauppoja joten muuhun elämään jää enemmän rahaa.
ihan samaa, kun luin asuntomyynti-ilmoituksia. Suurin osa alueemme (Pirkanmaa) talot olivat 300 000 e tienoilla. Mietin siinä miehelle ääneen, että miten kellään on varaa ostaa jotain 300 tonnin taloa??
Esim. meillä on n. 300 000 e arvoinen talo Pirkanmaalta. Talo ostettiin silloin kun olin äitiyslomalla, joten tulot olivat seuraavina vuosina pienet. Nykyisin meillä on tavalliset n. 6300e/kk nettotulot. Olemme kolmekymppisiä. Kaksi lasta.
Mielestäni otimme ihan tavallisen asuntolainan 190 000 e. Maksamisessa ei ole ollut mitään ongelmaa edes hoitovapaavuosina. Olemme tavallinen perhe tavallisessa talossa tavallisilla tuloilla.
Sitäkään mahdollisuutta ei kuitenkaan kaikilla ole samalla tavalla. Tuolla aiemmin jo keskusteltiin siitä, miten voi saada lainan opiskelijana ilman tuloja. Jotkut on saaneet ja toiset ei.
Ja sitten siiten voidaan lisätä se, että kaikki eivät ole olleet asunnonostoiässä silloin, kun asunnot ovat olleet halpoja. Joillain on käynyt juuri toisin päin, että asuntojen hinnat on ehtineet nousta ennen kuin on oltu siinä opiskeluiässä, jolloin asunnon osto olisi edes mahdollista.
Ja kolmantena asiana, että kaikki eivät ole opiskelleet pääkaupunkiseudulla. Jos opiskelupaikka on ollut jokin Savonlinna, niin ei sieltä ole kannattanut ostaa omistusasuntoa, sillä niillä markkinoilla ei ole edes varmaa saako asuntoa myytyä opiskelujen jälkeen eteenpäin. Ja kun pikkupaikkakunnalla on töitä ani harvalle, niin se asunto on pakko saada myytyä opintojen päätteeksi. Mistään voitoista on silloin turha haaveilla.
Eli muistetaan edelleen, että kaikilla ei ole samoja mahdollisuuksia näissä asioissa.
kolmenkympin ikään mennessä säästämään palkoistanne yli 100 000 euroa?
-Isompi palkka
-Erilaiset kulutustottumukset
-Lainat
Meillä on molemmilla noin 2500e kuukausipalkka, vuokra-asunto ei keskustassa, maksetaan opintolainaa pois. Kumpikaan ei juo, tupakoi, käy bilettämässä usein tai osta uusia vaatteita.
Ruoka halvimman kilohinnan mukaan, huonekaluja Ikeasta, auto yli kymmenen vuotta vanha. Säästöön jää yli tonni kuussa. Minä menen töihin bussilla, mies usein pyöräilee, autoa käytetään kauppareissuihin.
mun mieheni veli on mieheni kanssa lähes kaima ja veli on töissä firmassa, joka velvoittaa häntä matkustamaan koko ajan ja paljon.
Hänellä tulee bonusmatkoja ihan koko ajan ja pisteet menisivät vanhaksi, koska hän ei todellakaan matkusta yhtään, jos me ei niitä käytettäisi.
Veli tilaa aina omalla nimellään lipun ja mulla kun on sama sukunimi, tilaa "vaimolleen". Me maksetaan hänelle verot ja se kuulemma todellakin riittää.
Matkoilla sitten me asutaan hyvin edukkaissa hotelleissa, kotoa ollaan monta krt tuotu omat eväät mukana.
Mutta ystävien mielestä me eletään tosi hohdokasta elämää, kun koko ajan matkustellaan.
Ei viitsitä kertoa koko totuutta, koska se mitä me tehdään on väärin.
jonka arvo on vähintään 50 000 euroa
Tilastokeskus tietää.
Entistä useammat saavat ennakkoperintöjä ja muita perintöjä, eikä ne perinnöt ole enää lahoavia maitotiloja tiettömien taipaleiden takana vaan esimerkiksi pörssiosakkeita, metsää, vapaa-ajanasuntoja ja sijoitusasuntoja. Ihmisten varallisuus on kasvanut huimasti.
meidänkin tuttaville. Eräskin tyttö sai kaukaiselta sukulaiselta mökin ja 200 000 €! Siitä jää verojenkin jälkeen ihan mukavasti itselle! Eikä ole ainoa jonka tiedämme. Meille ei kummallekaan ole kummoista perintöä tulossa.
meidänkin tuttaville. Eräskin tyttö sai kaukaiselta sukulaiselta mökin ja 200 000 €! Siitä jää verojenkin jälkeen ihan mukavasti itselle! Eikä ole ainoa jonka tiedämme. Meille ei kummallekaan ole kummoista perintöä tulossa.
perinnöksi. Sitä sitten hoitelin enkä edes ajatellut olevani rikas, kunnes mulle valkeni vuonna 1997, että olen osakemiljonääri. Ikää mulla oli tuolloin 24 vuotta.
moni elää nykyään yli varojensa ja joutuvat pahoihin velkaongelmiin jossain vaiheessa elämäänsä.
jälkeen. Nyt seuraavat 4 vuotta maksan yli 1000 euroa kuussa pelkkiä luottokortti- ja muita nettipankkilainoja.
Voin vain kysyä itseltäni, että mitä ihmettä kuvittelit?
että kun meillä ei ole autoa tai kahta, niin se tekee meistä monen silmissä persaukisen perheen.
Me vaan ei tarvita niin usein autoa, että sitä kannattais ostaa omaksi. Vuokralle saa pakuja ja taksi kulkee. Molemmat kuljetaan duunireissut fillarilla ja paljon tietty käytetään julkista liikennettä pkseudulla.
Meillä on ihan hyvät palkat, ollaan nörttejä. Ei matkustella juurikaan kummosesti - ei kiinnosta. Asutaan suht vaatimattomasti, ei olla sisustajiakaan, että siihen rahaa menis turkasesti. Kodin hifilaitteisto sen sijaan uusitaan ja tietokoneet ja puhelimet kaikilla perheenjäsenillä on vähän parempaa.
Velkaa ei ole - rivaripätkä on nyt oma. Tileistä laskujen jälkeen jää noin tonni touhu rahaa. Lapset puetaan lähes kuten haluavat, itse sitten taas käytän mieluummin kirpparijuttuja..
Kyllä mäkin ihmettelen monesti, että miten tietyillä tahoilla on varaa tuohon tuohon ja tuohon. Nyt sitten kesän alussa eräskin herra kertoi, että heillä on asuntolainan lisäksi vielä 50 tuhatta luottokorteilla. Perheessä kun pitää olla kaksi autoa, asunto isompi kuin ns tarve.(6 huonetta kolmella hengellä, eivät tee lisää) Sitten reissataan uudessa rakkauden kohteessa kahdesti vuodessa - Lontoo here there come!
Kukin käyttää rahansa just niinkuin lystää. ;) Meillä ihmisillä on erilaiset kiinnostuksen kohteet.
monta kertaa vuodessa. Kun sitten niitä taas koulussa kysellään elokuussa.
pariskunnat vanhemmiltaan saatuja rahoja, koska kukaan tuttavistamme ei ole kertonut saaneensa rahaa vanhemmiltaan? Ja kun se palstan mukaan tuntuu olevan aika yleistä.
olla tarve näyttää muille, että hyvin menee ja omillamme pärjätään. Kuitenkin eletään velaksi ja vanhemmilta saaduilla varoilla.
takaajie lainaa vuonna 2000, säästimme 50 000 mk ja ostimme 550 000 mk talon, joka jo lähes maksettu. Silloin hinta tuntui hurjan suurelta, nyt tuolla summalla ei saisi juuri mitään asuntoa täältäpäin.