Loukkaako tämä ihminen tahallaan joko miestäni vai koko perhettä
Lastemme mummo:
- soittaa ja kertoo kun toiset lapsenlapset ovat kylässä, perään hihkaa kun ne tulevat seuraavanakin vkonloppunakin..ja tiedetään että ovat viikko siitä lähdössä 3 viikoksi ulkomaille yhdessä.
- kun meidän lapsi on hänen luonaan, muutaman tunnin illalla, kylään tulee heti myös nämä toiset lapsenlapset / vanhemmat..mutta kun heidän lapset on kylässä, meidän lapsia ei koskaan pyydetä silloin kylään. Koen siis että senkin pienen ajan pitää nämä toiset lapset olla mukana kun meidän lapset saisi olla mummon kanssa. Miksi ihminen tekee näin?
- Sitten on nämä toiset vanhemmat ( joiden lapsi siis koko ajan mummon hoidossa ) soittelevat meille ja kertovat kun pääsevät taas viettämään parisuhdeaikaa ( 1-2/ kk ) , ja me kun ollaan miehen kanssa päästy oikein kunnolla kahdestaan koko viikonlopuksi silloin kun lapsia ei vielä ollut. Yhdeksi illaksi / yöksi on päästy viimeksi 2v. sitten.
On paljon asioita, miten tämä kyseinen henkilö / henkilöt ovat minua ja miestä loukanneet, sekä yhdessä että erikseen. Tällä hetkellä elämässämme on vaikeaa, tarvitsisimme tukea, apua lasten hoitoon, mutta sitä emme saa, vaan ilkeilyä ja päsmäröintiä. En jaksa enää, olen masentunut, itkuinen ja väsynyt näihin ihmisiin.
Onko tuo teidän mielestä enää normaalia käytöstä?
Olisiko jo syytä vaan laittaa tiet erisuuntiin ja antaa lasten päättää isompana haluavatko olla kyseisten ihmisten kanssa?? Miestä eivät kyseiset ihmiset enää kiinnosta, näkee niitä vaan pakosta, mutta itse otan kaiken todella henk.koht. ja olen tosi herkkä vatvomaan ja miettimään asioita liiankin paljon.
Kommentit (101)
Isovanhemmat voivat olla epäoikeudenmukaisia. Toiset lapset rakkaampia kuin toiset
onhan se lasten kannalta kurjaa jos kokevat jäävänsä toisarvoisiksi..
Eli voisiko kyse olla kommunikaatio-ongelmasta eli että mummo soittaa teille kun toiset lapset on hoidossa, jos teidänkin lapset haluaisivat tulla? Koska kuulostaa siltä ettei niitä toisiakaan varsinaisesti kutsuta, vaan he tulevat kun ilmoitetaan että nyt olisi serkut leikkimässä täällä. Voisiko kyse olla tästä??
Jos ei kertakaikkiaan voi olla, niin entä jos LEIKKISIT seuraavan kerran että niin on - eli kun mummo soittaa että xxx:n lapset ovat nyt mummolassa, niin sanot että ai kun loistava ajoitus, sopiiko että heitetään Ville ja Pinja teille nyt, kun viimeksi lapset niin tykkäsivät leikkiseurasta...
Onko anoppi siis KIELTÄYTYNYT hoitamasta lapsia, vai onko tilanne lähinnä se, että toinen veli tai vaimonsa yksinkertaisesti PYYTÄÄ hoitoapua useammin?
Mielestäni ap:n kannattaisi vielä jättää katkeruuden tunteet sivuun, koska kuulostaa siltä että tarvitsette kaiken avun minkä voitte saada ja PUHUA asiasta ihan avoimesti. Sanoit että sinun on vaikea sanoa asioita suoraan. Sellainen on raskasta, kun toisella ei välttämättä ole hajuakaan tuntemuksestasi, joka kalvaa sinua kovasti.
Voimia erittäin raskaaseen tilanteeseenne ja avoimuutta kommunikointiin!
Tekevän isoa ongelmaa turhasta asiasta. Luultavasti kys. henkilö ei ole edes ajatellut vahingossa loukkaavasi teitä. Ylianalysoit koko tilannetta. Muista, että mummon tehtävä ei ole hoitaa teidän lapsianne kun olet ne miehesi kanssa yhdessä tehneet. Tämä saattaa kuulostaa ikävältä, mutta on naurettavaa edes harkita laittamista mummoon välit poikki noiden juttujen perusteella. Jos mummo hoitaa muita lapsia mielestäsi enemmän niin siihen voi olla montakin syytä eikä se ole sinulta pois. Ei sun elämästäs tule mitään jos tuollaiset vatvot ja teet isoa ongelmaa, joka asiasta. Kyllä se ongelma nyt taitaa olla muualla kuin mummossa pelkästään.
Mutta minä en kerta kaikkiaan ymmärrä vanhempia ja isovanhempia, jotka laittavat lapsiaan ja lastenlapsiaan eriarvoiseen asemaan. En käsitä sellaista käytöstä enkä hyväksy sellaista käytöstä. Toki mummoilla on oikeus suosia ketä haluaa niin kuin on oikeus tehdä monia muitakin asioita, mutta ei se tee heistä hyviä vanhempia eikä hyviä isovanhempia, ei edes hyviä ihmisiä. Epäreiluus aiheuttaa aina katkeruutta, epävarmuutta ja mielistelyä. Se aiheuttaa konfliktia sisarusten välille. Sellainen vanhempi tai isovanhempi ei ole hyvä kasvattaja. Mummon tehtävä ei ole hoitaa lastenlapsia, mutta jos hän hoitaa toisen lapsensa lapsia mutta ei toisen, on tiedossa aivan takuulla ongelmia. Lisäksi jos juuri tämä yksi lapsi tarvitsisi apua mutta mummo ei viitsi sitä tarjota vaan päinvastoin soittelee ja lällättelee puhelimessa, miten hoitaa näitä toisia lapsenlapsiaan, on kyseessä selvä ilkeily. Ongelma todellakin on mummossa - sen tajuaa jokainen empatiakykyinen NORMAALI vanhempi. Mummo on luonut järjestelmän, jolla hän rankaisee jostain syystä esikoistaan. Tämä rankaisu uloittuu esikoisen lapsiinkin ja jopa aikana, jolloin perheellä on voimavarat vähissä ja avuntarve suurin. Mummo varmaan nauttii tästä vallan tunteestaan. On kiva peluutta lapsiaan toisiaan vastaan, kun itse ei voi siinä hävitä. Ainoastaan hyvin tunnevammainen toimii näin. Mummon käytös kielii empatiakyvyttömyydestä ja ilkeydestä. Samalla tavalla myös veljen perheen käytös osoittaa täydellistä välinpitämättömyyttä ja ilkeyttä ap:n perhettä kohtaan. Minustakin kannattaa puhua asiat selviksi nyt ihan suoraan ja mitään säästämättä. Jos tuntuu vaikealta, niin kirjoita, ap, kirje. Kerro, miltä tämä epäreilu kohtelu on tuntunut aina ja erityisesti nyt, kun avuntarve on niin suuri. Uskon, että mummo on niin itsekäs, että ei ehkä täysin tajua tekojensa seurauksia ja että kirje paremmin kuin puhutut sanat saavat hänet ymmärtämään, miten törkeän pitkälle hän on mennyt. Ap:lle toivon voimia. Kannattaa laittaa piste nyt tälle asialle, jotta se ei vie turhia voimavaroja, joita tarvitsette.
Miksi ihmeessä ap sitten väkisin haluaa lapsensa paikkaan, jossa heillä todennäköisesti on paha olla? Enkä ymmärrä vuoropäiväkotiakaan, kun ap voisi koska tahansa palkata kotiin apulaisen, jolloin kaikki ongelmat ratkeaisivat kertaheitolla.
Kirje mummolle epäreiluudesta herättää varmasti huomiota. Vastineeksi mummo todennäköisesti tuo esille listan verran tapauksia, joissa ap on käyttäytynyt epäreilusti.
Edelleenkään en ymmärrä, miten hirveän syvästi aikuiset ovat sidoksissa lapsuudenperheeseensä ja kuvittelevat, että he voivat vaatia ihan mitä tahansa antamatta itse yhtään mitään. Isovanhemmat saavat pitää mukavista miniöistä, joilla on kivat lapset.
Käsittääkseni hän on eläkeiässä eli on aikaa vaikka miten paljon. Lienee jotenkin itsekäs, kun ei suostu kunnolla auttamaan.
Käsittääkseni hän on eläkeiässä eli on aikaa vaikka miten paljon. Lienee jotenkin itsekäs, kun ei suostu kunnolla auttamaan.
Lue ketju. Eikä se ratkaisisi sitä ongelmaa, että mummo on epäreilu ja hoitaa vain toisen lapsensa lapsia.
Ap:n äiti on hoitanut ap:n lapsia niin usein kun on pystynyt. Lue siis ketju.
Eikä ap vaadi mitään runsasta ja mieletöntä apua vaan vain tasapuolisuutta lapsilleen suhteessa toisiin lastenlapsiin.
Miksi tämä on sinulle niin vaikea käsittää?
Tekevän isoa ongelmaa turhasta asiasta. Luultavasti kys. henkilö ei ole edes ajatellut vahingossa loukkaavasi teitä. Ylianalysoit koko tilannetta. Muista, että mummon tehtävä ei ole hoitaa teidän lapsianne kun olet ne miehesi kanssa yhdessä tehneet. Tämä saattaa kuulostaa ikävältä, mutta on naurettavaa edes harkita laittamista mummoon välit poikki noiden juttujen perusteella. Jos mummo hoitaa muita lapsia mielestäsi enemmän niin siihen voi olla montakin syytä eikä se ole sinulta pois. Ei sun elämästäs tule mitään jos tuollaiset vatvot ja teet isoa ongelmaa, joka asiasta. Kyllä se ongelma nyt taitaa olla muualla kuin mummossa pelkästään.
Mutta minä en kerta kaikkiaan ymmärrä vanhempia ja isovanhempia, jotka laittavat lapsiaan ja lastenlapsiaan eriarvoiseen asemaan. En käsitä sellaista käytöstä enkä hyväksy sellaista käytöstä. Toki mummoilla on oikeus suosia ketä haluaa niin kuin on oikeus tehdä monia muitakin asioita, mutta ei se tee heistä hyviä vanhempia eikä hyviä isovanhempia, ei edes hyviä ihmisiä. Epäreiluus aiheuttaa aina katkeruutta, epävarmuutta ja mielistelyä. Se aiheuttaa konfliktia sisarusten välille. Sellainen vanhempi tai isovanhempi ei ole hyvä kasvattaja. Mummon tehtävä ei ole hoitaa lastenlapsia, mutta jos hän hoitaa toisen lapsensa lapsia mutta ei toisen, on tiedossa aivan takuulla ongelmia. Lisäksi jos juuri tämä yksi lapsi tarvitsisi apua mutta mummo ei viitsi sitä tarjota vaan päinvastoin soittelee ja lällättelee puhelimessa, miten hoitaa näitä toisia lapsenlapsiaan, on kyseessä selvä ilkeily. Ongelma todellakin on mummossa - sen tajuaa jokainen empatiakykyinen NORMAALI vanhempi. Mummo on luonut järjestelmän, jolla hän rankaisee jostain syystä esikoistaan. Tämä rankaisu uloittuu esikoisen lapsiinkin ja jopa aikana, jolloin perheellä on voimavarat vähissä ja avuntarve suurin. Mummo varmaan nauttii tästä vallan tunteestaan. On kiva peluutta lapsiaan toisiaan vastaan, kun itse ei voi siinä hävitä. Ainoastaan hyvin tunnevammainen toimii näin. Mummon käytös kielii empatiakyvyttömyydestä ja ilkeydestä. Samalla tavalla myös veljen perheen käytös osoittaa täydellistä välinpitämättömyyttä ja ilkeyttä ap:n perhettä kohtaan. Minustakin kannattaa puhua asiat selviksi nyt ihan suoraan ja mitään säästämättä. Jos tuntuu vaikealta, niin kirjoita, ap, kirje. Kerro, miltä tämä epäreilu kohtelu on tuntunut aina ja erityisesti nyt, kun avuntarve on niin suuri. Uskon, että mummo on niin itsekäs, että ei ehkä täysin tajua tekojensa seurauksia ja että kirje paremmin kuin puhutut sanat saavat hänet ymmärtämään, miten törkeän pitkälle hän on mennyt. Ap:lle toivon voimia. Kannattaa laittaa piste nyt tälle asialle, jotta se ei vie turhia voimavaroja, joita tarvitsette.
Miksi ihmeessä ap sitten väkisin haluaa lapsensa paikkaan, jossa heillä todennäköisesti on paha olla? Enkä ymmärrä vuoropäiväkotiakaan, kun ap voisi koska tahansa palkata kotiin apulaisen, jolloin kaikki ongelmat ratkeaisivat kertaheitolla.Kirje mummolle epäreiluudesta herättää varmasti huomiota. Vastineeksi mummo todennäköisesti tuo esille listan verran tapauksia, joissa ap on käyttäytynyt epäreilusti.
Edelleenkään en ymmärrä, miten hirveän syvästi aikuiset ovat sidoksissa lapsuudenperheeseensä ja kuvittelevat, että he voivat vaatia ihan mitä tahansa antamatta itse yhtään mitään. Isovanhemmat saavat pitää mukavista miniöistä, joilla on kivat lapset.
Oletat nimittäin aika tavalla. Ap ei halua mitään väkisin eikä vaadi. Hänestä vain mummo käyttäytyy epäreilusti ja ilkeästi, kun ei ota toisen poikansa lapsia hoitoon ja vieläpä soittelee, kun ne toiset ovat hoidossa kehuskellakseen asialla. Mitä täsmälleen sinä olet antanut mummolle, että mummon on oikeus hoitaa sinun lapsiasi mutta ei sitten taas kälysi lapsia? Onko kyseessä kilpailu, jolla mummoa mielistellään ja lahjotaan, jotta saadaan mummosta suurin hyöty?
Minusta isovanhemmuus on oikeus. Jos ei halua olla isovanhempi, sekin on ok, mutta silloin käyttäydytään tasapuolisesti kaikkia lastenlapsia kohtaan. Ei isovanhemmuus ole suosikkikilpailu, jossa mielistelevin lapsenlapsi voittaa.
En jaksa ymmärtää tällaisen kirjoittelijan pointtia. En edelleenkään hyväksy epäreilua käytöstä ja sekä vanhemmuus että isovanhemmuus tuo mukanaan oikeuksien lisäksi velvollisuuksia. Se tärkein velvollisuus on oikeudenmukaisuus.
Toivottavasti olet niin ihana miniä, että hoidat mummon sitten siellä vanhainkodissakin.
kannattaisi suoraan puhua asioista anopin kanssa. Kun lähtee oletusten tielle saattaa hyvin nopeasti mennä niin pieleen kuin vain voi. Ja jos keskustelun jälkeen tilanne on se, että asia on juuri niin kuin ap olettikin, niin sittenhän sen tosissaan tietää ja voi toimia sen mukaan ilman mitään omantunnonmurheita.
Käsittääkseni hän on eläkeiässä eli on aikaa vaikka miten paljon. Lienee jotenkin itsekäs, kun ei suostu kunnolla auttamaan.
Lue ketju. Eikä se ratkaisisi sitä ongelmaa, että mummo on epäreilu ja hoitaa vain toisen lapsensa lapsia. Ap:n äiti on hoitanut ap:n lapsia niin usein kun on pystynyt. Lue siis ketju. Eikä ap vaadi mitään runsasta ja mieletöntä apua vaan vain tasapuolisuutta lapsilleen suhteessa toisiin lastenlapsiin. Miksi tämä on sinulle niin vaikea käsittää?
Ei sitä liity vanhemmuuteen tai edes sisarussuhteisiin! On väärin vaatia isovanhemmilta jotain sellaista, mitä yksinkertaisesti ei voi olla olemassa. Lastenlapset eivät ole samanlaisia, ei heitä voi kohdella samalla tavalla. Eikä edes tarvitse.
Ap:n reiluun ja anopin reiluus ovat todennäköisesti kaksi aivan eri asiaa. Ehkä anoppi jo nyt kokee tekevänsä enemmän kuin tarpeeksi sille kokonaisuudelle, joka on hänen perheensä eli puoliso ja kaikki lapset. Siinä ei hoitoa jyvitetä erikseen joka perheelle.
Ymmärrän täysin tunteesi ap.
Meillä on ollut ja on edelleenkin aika vastaava tilanne kuin teilläkin ap.
Tosin meidän nuorempi lapsi ei ole syöpäsairas, mutta heti syntymänsä jälkeen leikattu ja paljon sairaalassa on aikaa viettänyt pienen elämänsä aikana.
Meillä on tavallaan isovanhempia neljä paria, sillä ovat eronneet ja kaikilla on uudet kumppanit.
Olemme surullisina alistuneet tilanteeseen jossa isovanhemmista ei ole ollut apua raskaassa elämän vaiheessa. Vaikka saman aikaisesti miehen siskon perhe saa lähes päivittäistä lastenhoito apua sekä äidiltään että isältään uusien kumppaniensa kanssa.
Ehkä olemme vain itsekkäitä ja laiskoja, kun oletamme että saisimme apua isovanhemmilta pyytämättä.
Toisaalta en voi käsittää sitä, että isovanhemmat eivät herää tarjoamaan apua, kun (meidän) perhe on kohdannut yhden lapsen kuoleman ja toisen sairauden ja sen kaiken hässäkän keskellä pitäisi kyetä huomioimaan sitä yhtä tervettä lastakin.
Mutta niin vain se on, että silloin kun elämä on rankkaa ja olo väsynyt ja masentunut se avun pyytäminenkin voi tuntua ylivoimaiselta.
Toivottavasti sinä ap saisit nostettua kissan pöydälle ja kertoisit anopille, että kaikki mahdolinen apu olisi tervetullutta tässä elämän tilanteessa. Voimia sinulle!
Jos minun joskus tulevaisuudessa syntyvä lapsenlapsi sairastuisi syöpään, totta hemmetissä olisin mielestäni velvollinen auttamaan perhettä kaikkien mahdollisuuksieni mukaan. En voisi kuvitellakaan, että hoitaisin siinä tilanteessa toisen lapseni lapsia selvästi enemmän. Miten täällä voi olla näin paljon epäempaattisia ja kylmiä ihmisiä? Sairas ketju!
Voimia ap! Voi olla, että olet joitakin tilanteita tulkinnut liikaa, mutta tilanne on silti epäreilu. Ehkä keskustelu voisi auttaa.
Oletat nimittäin aika tavalla. Ap ei halua mitään väkisin eikä vaadi. Hänestä vain mummo käyttäytyy epäreilusti ja ilkeästi, kun ei ota toisen poikansa lapsia hoitoon ja vieläpä soittelee, kun ne toiset ovat hoidossa kehuskellakseen asialla. Mitä täsmälleen sinä olet antanut mummolle, että mummon on oikeus hoitaa sinun lapsiasi mutta ei sitten taas kälysi lapsia? Onko kyseessä kilpailu, jolla mummoa mielistellään ja lahjotaan, jotta saadaan mummosta suurin hyöty? Minusta isovanhemmuus on oikeus. Jos ei halua olla isovanhempi, sekin on ok, mutta silloin käyttäydytään tasapuolisesti kaikkia lastenlapsia kohtaan. Ei isovanhemmuus ole suosikkikilpailu, jossa mielistelevin lapsenlapsi voittaa. En jaksa ymmärtää tällaisen kirjoittelijan pointtia. En edelleenkään hyväksy epäreilua käytöstä ja sekä vanhemmuus että isovanhemmuus tuo mukanaan oikeuksien lisäksi velvollisuuksia. Se tärkein velvollisuus on oikeudenmukaisuus. Toivottavasti olet niin ihana miniä, että hoidat mummon sitten siellä vanhainkodissakin.
Ei, en hoitanut mummoa vanhainkodissa vaan kotona. Ei tarvinnut anopin lähteä muiden hoidettavaksi vaan sai viettää viimeiset päivänsä siellä, missä halusi.
Mummolla oli (ja jokaisella mummolla on) oikeus valita, hoitaako lastenlapsia vai ei ja kenen lapsensa lapsia hoitaa vai hoitaako vain yhtä tiettyä lapsenlasta. Siihen ei ole muilla mitään sanomista! Ihan samalla tavalla voitaisiin vaatia, että jos äiti on esikoisen kanssa kotona vuoden verran, on kuopuksen kanssa oltava tismalleen yhtä pitkään eikä esimerkiksi jää hoitovapaalle, vaikka esikoinen menisi kouluun ja se olisi kätevää. Ei, reiluuden ja tasapuolisuuden vuoksi lapsia pitää kohdella jo pienenä täsmällisen tasapuolisesti (kuka äiti tähän kykenee?).
Isovanhemmuus ei tuo mukanaan mitään velvollisuuksia! Nykypäivän äidit ovat keksineet tällaisen mantran, koska eivät itse halua velvollisuuksia täyttää vaan hokevat pelkästään oikeuksiaan. Myös äidin tärkeimmäksi velvollisuudeksi voisi ottaa oikeudenmukaisuuden eli ymmärryksen siitä, että isoäidit ovat aikoja sitten velvollisuutensa tehneet ja nyt on äitien itsensä vuoro.
Enkä ymmärrä sitä, että jos mies ei tee osuuttaan, pitää miehen äidin tulla se tekemään.
Isovanhemmuus ei tuo mukanaan mitään velvollisuuksia! Nykypäivän äidit ovat keksineet tällaisen mantran, koska eivät itse halua velvollisuuksia täyttää vaan hokevat pelkästään oikeuksiaan. Myös äidin tärkeimmäksi velvollisuudeksi voisi ottaa oikeudenmukaisuuden eli ymmärryksen siitä, että isoäidit ovat aikoja sitten velvollisuutensa tehneet ja nyt on äitien itsensä vuoro.
lastasi, jonka oma lapsi on sairastunut syöpään? Voisitko hyvällä omallatunnolla auttaa toisen lapsesi perhettä enemmän?
t. 75
Ehkä se mummo soittaa sille toisenkin lapsensa perheelle että nyt täällä on sinun hellantelttunsa leikkimässä, ja silloin nämä vievät omat lapsensa mummolaan leikkimään serkkujen kesken.
Ehkä se mummo ei soita sulle kerskuakseen että ne toiset lapset on siellä, vaan yhtä lailla infotakseen, että sinäkin voisit tuoda omat lapsesi kylään.
Puhukaa asioista suoraan. Ethän sä voi vaatia että mummolassa pitäisi olla vain sun lapsesi yksin mummon hoidettavana.
Jos on pieni laps ja vanha mummo, niin pari tuntia on jo pitkä aika.
Miten paljon rautalankaa tähän oikein tarvitaan?
Tietenkään koskaan ei voi olla täysin tasapuolinen, ei yhtään missään. MUTTA. Ap:n lapsella on SYÖPÄ. Heidän tilanteessaan kaikki apu on enemmän kuin tervetullutta. Totta helvetissä herne menee nenään ja syvälle, jos mummo silti mielummin valitsee toiset lapsenlapsensa.
NORMAALI aikuinen osaa käyttäytyä tässä tilanteessa reilusti ja auttaa eniten tarvitsevaa, kun kuitenkin sitä apuaan on jakamassa joka tapauksessa. Ei siihen mitään velvollisuutta kenelläkään TIETENKÄÄN ole, ihan normaalijärjellä varustettu henkilö kyllä ymmärtää auttaa hätää kärsivää lähimmäistään. Sitä kutsutaan moraaliksi. Tämähän on aivan itsestään selvää, ihan perusempatiaa. Surullista ja järkyttävää, jos joku ei tätä ymmärrä.
Oletat nimittäin aika tavalla. Ap ei halua mitään väkisin eikä vaadi. Hänestä vain mummo käyttäytyy epäreilusti ja ilkeästi, kun ei ota toisen poikansa lapsia hoitoon ja vieläpä soittelee, kun ne toiset ovat hoidossa kehuskellakseen asialla. Mitä täsmälleen sinä olet antanut mummolle, että mummon on oikeus hoitaa sinun lapsiasi mutta ei sitten taas kälysi lapsia? Onko kyseessä kilpailu, jolla mummoa mielistellään ja lahjotaan, jotta saadaan mummosta suurin hyöty? Minusta isovanhemmuus on oikeus. Jos ei halua olla isovanhempi, sekin on ok, mutta silloin käyttäydytään tasapuolisesti kaikkia lastenlapsia kohtaan. Ei isovanhemmuus ole suosikkikilpailu, jossa mielistelevin lapsenlapsi voittaa. En jaksa ymmärtää tällaisen kirjoittelijan pointtia. En edelleenkään hyväksy epäreilua käytöstä ja sekä vanhemmuus että isovanhemmuus tuo mukanaan oikeuksien lisäksi velvollisuuksia. Se tärkein velvollisuus on oikeudenmukaisuus. Toivottavasti olet niin ihana miniä, että hoidat mummon sitten siellä vanhainkodissakin.
Ei, en hoitanut mummoa vanhainkodissa vaan kotona. Ei tarvinnut anopin lähteä muiden hoidettavaksi vaan sai viettää viimeiset päivänsä siellä, missä halusi. Mummolla oli (ja jokaisella mummolla on) oikeus valita, hoitaako lastenlapsia vai ei ja kenen lapsensa lapsia hoitaa vai hoitaako vain yhtä tiettyä lapsenlasta. Siihen ei ole muilla mitään sanomista! Ihan samalla tavalla voitaisiin vaatia, että jos äiti on esikoisen kanssa kotona vuoden verran, on kuopuksen kanssa oltava tismalleen yhtä pitkään eikä esimerkiksi jää hoitovapaalle, vaikka esikoinen menisi kouluun ja se olisi kätevää. Ei, reiluuden ja tasapuolisuuden vuoksi lapsia pitää kohdella jo pienenä täsmällisen tasapuolisesti (kuka äiti tähän kykenee?). Isovanhemmuus ei tuo mukanaan mitään velvollisuuksia! Nykypäivän äidit ovat keksineet tällaisen mantran, koska eivät itse halua velvollisuuksia täyttää vaan hokevat pelkästään oikeuksiaan. Myös äidin tärkeimmäksi velvollisuudeksi voisi ottaa oikeudenmukaisuuden eli ymmärryksen siitä, että isoäidit ovat aikoja sitten velvollisuutensa tehneet ja nyt on äitien itsensä vuoro. Enkä ymmärrä sitä, että jos mies ei tee osuuttaan, pitää miehen äidin tulla se tekemään.
Eli voisiko kyse olla kommunikaatio-ongelmasta eli että mummo soittaa teille kun toiset lapset on hoidossa, jos teidänkin lapset haluaisivat tulla? Koska kuulostaa siltä ettei niitä toisiakaan varsinaisesti kutsuta, vaan he tulevat kun ilmoitetaan että nyt olisi serkut leikkimässä täällä. Voisiko kyse olla tästä??
Jos ei kertakaikkiaan voi olla, niin entä jos LEIKKISIT seuraavan kerran että niin on - eli kun mummo soittaa että xxx:n lapset ovat nyt mummolassa, niin sanot että ai kun loistava ajoitus, sopiiko että heitetään Ville ja Pinja teille nyt, kun viimeksi lapset niin tykkäsivät leikkiseurasta...
Onko anoppi siis KIELTÄYTYNYT hoitamasta lapsia, vai onko tilanne lähinnä se, että toinen veli tai vaimonsa yksinkertaisesti PYYTÄÄ hoitoapua useammin?
Mielestäni ap:n kannattaisi vielä jättää katkeruuden tunteet sivuun, koska kuulostaa siltä että tarvitsette kaiken avun minkä voitte saada ja PUHUA asiasta ihan avoimesti. Sanoit että sinun on vaikea sanoa asioita suoraan. Sellainen on raskasta, kun toisella ei välttämättä ole hajuakaan tuntemuksestasi, joka kalvaa sinua kovasti.
Voimia erittäin raskaaseen tilanteeseenne ja avoimuutta kommunikointiin!
Eli että kyse olisi kommunikaatio-ongelmista. Jospa mummo tosiaan soittaa serkkujen ollessa kylässä "iloisena", jotta teille tulisi olo, että mummo hoitaa lapsenlapsiaan mielellään. Myös teidän. Voimia!
Isovanhemmuus ei tuo mukanaan mitään velvollisuuksia! Nykypäivän äidit ovat keksineet tällaisen mantran, koska eivät itse halua velvollisuuksia täyttää vaan hokevat pelkästään oikeuksiaan. Myös äidin tärkeimmäksi velvollisuudeksi voisi ottaa oikeudenmukaisuuden eli ymmärryksen siitä, että isoäidit ovat aikoja sitten velvollisuutensa tehneet ja nyt on äitien itsensä vuoro.
lastasi, jonka oma lapsi on sairastunut syöpään? Voisitko hyvällä omallatunnolla auttaa toisen lapsesi perhettä enemmän? t. 75
Sitä saa, mitä tilaa. Voisin hyvällä omallatunnolla auttaa sitä lasta, joka arvostaa minua muunakin kuin komennettavana hoitoautomaattina. Ei kukaan, ei edes isoäiti, halua olla kynnysmatto!
Ehkä se mummo soittaa sille toisenkin lapsensa perheelle että nyt täällä on sinun hellantelttunsa leikkimässä, ja silloin nämä vievät omat lapsensa mummolaan leikkimään serkkujen kesken.
Ehkä se mummo ei soita sulle kerskuakseen että ne toiset lapset on siellä, vaan yhtä lailla infotakseen, että sinäkin voisit tuoda omat lapsesi kylään.
Puhukaa asioista suoraan. Ethän sä voi vaatia että mummolassa pitäisi olla vain sun lapsesi yksin mummon hoidettavana.
Jos on pieni laps ja vanha mummo, niin pari tuntia on jo pitkä aika.
...kutsuakseen ap:n lapsen kylään!!
Miten paljon rautalankaa tähän oikein tarvitaan? Tietenkään koskaan ei voi olla täysin tasapuolinen, ei yhtään missään. MUTTA. Ap:n lapsella on SYÖPÄ. Heidän tilanteessaan kaikki apu on enemmän kuin tervetullutta. Totta helvetissä herne menee nenään ja syvälle, jos mummo silti mielummin valitsee toiset lapsenlapsensa. NORMAALI aikuinen osaa käyttäytyä tässä tilanteessa reilusti ja auttaa eniten tarvitsevaa, kun kuitenkin sitä apuaan on jakamassa joka tapauksessa. Ei siihen mitään velvollisuutta kenelläkään TIETENKÄÄN ole, ihan normaalijärjellä varustettu henkilö kyllä ymmärtää auttaa hätää kärsivää lähimmäistään. Sitä kutsutaan moraaliksi. Tämähän on aivan itsestään selvää, ihan perusempatiaa. Surullista ja järkyttävää, jos joku ei tätä ymmärrä.
Hätää kärsivä lähimmäinen ap haluaa miehen kanssa parisuhdelomalle, vaikka lapsi on vakavasti sairas.
Siinä sinulle sitä kaipaamaasi moraalia!
Ja ehkä myös syy siihen, miksi anoppi hoitaa mieluummin muiden lapsia. Ehkä hän priorisoi asiat toisin kuin ap.
Juuri tätä hain..
Sinulla oli muutenkin erittäin osuva kirjoitus, osuit asian ytimeen!!! Ja niin teen, laitan pisteen tälle käytökselle, heti huomenna. Kiitos kaikille!