Oletko saanut jossain aivan järkyttävän huonoa palvelua?

Ei mitään palvelua,jos et ole silmäätekevä.

Nainen ei saa rautakaupassa mitään palvelua tai jos saa, hyvin ylimielistä. Meillä on puuseppä kotona tekemässä terassia ja ruuvit loppuivat kesken. Ajoin K-Rautaan hakemaan niitä lisää, oli jopa mallikappale mukana. Onnisutin pyydystämään myyjän ja pyysin kyseistä ruuvia. Myyjä alkoi ivallisesti tivaamaan, että mihinkäs sinä meinaat noita laittaa ja tuomitsi täysin kaiken mitä sanoin. Hän ei oikeasti meinannut antaa minulle niitä ruuveja. Toisen kerran olin ostamassa K-Raudasta maalia. Taas myyjä ivaamaan, että mitäs sinä meinaat tällä maalata. Hän ei meinannut millään sekoittaa haluamaani sävyä.

Starkista emme meinanneet mieheni kanssa saada ostettua puuta, sulkemisaikaan oli tunti ja työntekijä oli sitä miletä, että ei kyllä enää ehdi ottaa trukkia ja nostaa niitä puita alas. Mies sanoi että anna se saamari trukki tänne, hän ottaa itse.

K-Raudasta olen kerran lähetnyt itkien ilman haluamaani tavara, en nyt muista mikä se oli mutta sitä ei minulle suostuttu antamaan.

Asioin kohtuullisen usein K-raudassa, koska huollan harrastusseuramme harjoituskenttää ja -esteitä. Kerran odotin vauva ja 2-vuotiaan kanssa puolisen tuntia, että joku tulisi leikkaamaan meille rullalta ohutta vesiputkea. Otin useamman kerran henkilökuntaan kontaktia, odotin palvelupisteen luona, mutta mikään ei auttanut. Lopulta marssin rullan kanssa kassalle ja lopulta kassatyttö sitten kävi leikkaamassa mulle putkesta tarvittavan määrän. Kerroin hänelle, että kertakaikkisesti en saanut palvelua :(

kun ilmoittaa viallisesta tuotteesta, tulee takaisin suoranaista v;ttuilua, en ole Nokiaa sen jalkeen ostanut, nyt on kaytossa tuote joka on kestanyt moninkertaisesti sen ajan jonka Nokia toimi (hieman alle takuuajan, viallinen akku rikkoi puhelimen, mutta Nokia ei tehnyt mitaan asian hyvaksi koska "akkua ei loytynyt viallisten akkujen listalta")

Muutaman kerran kävin kahvilla/kaljalla/teellä, mutta alkoi haitata liikaa se, että henkilökunta on jatkuvasti naama norsunveellä ja palvelua saa, kun heille ehkä mahdollisesti joskus sopii. Ankea meininki, vaikka paikka olisi ollut muuten ihan ok. Olen kuullut, että paikka on jopa tunnettu tympeästä palvelusta. Kai se on jotain turkulaista.

Kävimme mieheni kanssa kaljalla. En ollut ennen käynyt siellä ja piti vessaan päästä. Kysin kassalta että missä on vessa. Vastaus oli että alakerrassa. missään ei mitään kylttejä näkynyt ja vaikka rappuset olivatkin siinä tiskin vieressä, en uskaltanut suin päin niihin rappuihin lähteä, olishan ne saattanu viedä vaikka jonnekin varastoon tai henkilökunnan tiloihin. Kysyin sitten, että mistä sinne vessaan pääsee. Myyjä kirjaimellisesti naama norsunvitulla tiuskaisi minulle ivalliseen sävyyn että "rappusia pitkin" !! Harmittaa, että jäin sanattomaksi siinä tilanteessa. Oletin sitten että ne tiskin viereiset raput johtavat vessoille painelin alakertaan. Siellähän ne vessat olivat. Olis se tarjoilija vaan voinut vähän kauniimminkin neuvoa. Muutenkin siellä on palvelu aina tosi tympeetä, etenkin naisille. Mieheni sentään sai hymynkin.

kioskilla, taisi olla R-kioski. Siinä tilanteessa tiskillä oli toinen asiakas, ilmeisesti myyjän tuttu ja minä.



Olin jotain parikymppinen ja ostamassa tupakkaa ja annoin jo pankkikorttia, kun myyjä kysyi henkkareita. Otin nekin esille ja myyjä totesi että niin no olihan sulla tuo Visa-kortti, että olethan sinä jo täysi-ikäinen. Ja jatkoi perään sille toiselle asiakkaalle naureskellen, että paitsi jos olet varastanut sen pankkikortin.



En siitä kovin loukkaantunut, ehkä se oli jotain myyjän omaa huumoria. Lähinnä huvittaa, mutta mieleen tuo tapaus jäi, ei nyt ehkä parasta mahdollista asiakaspalvelua.

Olen normaalipainoinen, mutta aina ollut melko rintava. Olin vero modalla ja kokeilin paitapuseroa koossa L, kysyin myyjältä löytyykö isompaa kokoa, paita kun jäi vähän mielestäni liian naftiksi rinnan kohdalta. Myyjä katsoi minua ja vastasi, ivallisesti meillä ei myydä noita ISOJEN TYTTÖJEN kokoja ollenkaan. Hyvä asiakaspalvelija olisi ehkä vastannut; valitettavasti tämä on suurin kokomme. Myyjä oli itse ehkä 180cm ja 50kg...

Soneralta ja Sampo pankista.



Muutoin olen välttynyt huonolta asiakaspalvelulta niin Suomessa kuin muuallakin.



Olin expatinä 7 vuotta ja nyt perheenä palattu suomeen.

Verkko ei toiminut lainkaan, ja puhelinpalvelussa pompoteltiin ihmiseltä toiselle. Lopulta asiakaspalvelija nro 4 yhdisti minut Soneran tekniseen tukeen (huom. eri firma), joka ei siis ilmiselvästä syystä voinut auttaa. Tiesi tosin kuka voisi ja oli jopa ystävällinen ja tajusi ongelmani, ja yhdisti eteenpäin, mutta klo oli juuri mennyt yli kuuden, joten mitään palvelua ei sitten tullut tunnin puhelimessa roikkumisen jälkeenkään.

Kunhan tästä määräaikaisesta paskayhteydestä joskus päästään eroon, en edes pissi TeleFinlandiin päin.

Verkko ei toiminut lainkaan, ja puhelinpalvelussa pompoteltiin ihmiseltä toiselle. Lopulta asiakaspalvelija nro 4 yhdisti minut Soneran tekniseen tukeen (huom. eri firma), joka ei siis ilmiselvästä syystä voinut auttaa. Tiesi tosin kuka voisi ja oli jopa ystävällinen ja tajusi ongelmani, ja yhdisti eteenpäin, mutta klo oli juuri mennyt yli kuuden, joten mitään palvelua ei sitten tullut tunnin puhelimessa roikkumisen jälkeenkään.

Kunhan tästä määräaikaisesta paskayhteydestä joskus päästään eroon, en edes pissi TeleFinlandiin päin.

Mutta Tele Finland käyttää Soneran verkkoa. Eli jos vika selkeästi oli verkossa (eikä sun puhelimessa tai sim-kortissa) niin eikköhän se Soneran tekninen tuki ollu se oikea paikka.

vuosien varrella kertynyt juttu. Ja ihan aluksi haluan ilmoittaa kaikille "aspoille" jotka täällä ovat puolustelleet kurjaa käytöstään. Olen itsekin koko työurani ajan ollut aspa ja nähnyt kaikenlaisia asiakkaita ja asiakaspalvelijoita. Minua ette näe kassalla naama norsunvitulla, olin sitten kummalla puolella kassapöytää tahansa.

Olen kohtelias ja hienotunteinen sekä hymyilen paljon. Asiakkaana ongelmani ainoastaan taitaa olla että olen nainen ja olen hyvin nuorennäköinen.



Ensimmäinen mieleentuleva tilanne tapahtui pikkupaikkakunnan R-kioskilla. Kaikki tiesi että paikalliselle ärrälle meni vain kaikkein kiukkusimmat akat töihin :D Joka tapauksessa: olin 13v ja mukana oli veljeni 10v. Halusimme vuokrata elokuvan ja leffatilit ärrällä olivat nimellä ja isällämme oli tili. Olemme ennenkin vuokranneet leffoja isän tilille koko perhe ja piene paikkakunta jossa kaikki tuntee kaikki, tiedettiin yleensä myös perhekunnat :) No myyjä alkaa sitten vaatimaan minulta ja veljeltä henkkareita.. Lapsia kun oltiin, oltiin vaan hämillään ja leffaa ei sillä kertaa saatu, soitettiin äidille joka tuli hakemaan meidät ja vuokrasi leffan (ilman henkkareita).

Sinällään ei myyjä tietenkään väärin tehnyt, olisihan voinut olla ettei hän voinut olla varma kenen lapsia oltiin mutta mitä henkkareita se oletti kahdella alakoululaisella olevan?



Seuraava juttu tapahtui Valintatalossa. Olin kaverini kanssa ostosreissulla kaupungissa ja mentiin Valintataloon hakemaan evästä. Ostettiin suklaapatukat mieheen ja kun mentiin hälyporteista niin alkoikin hurja piipatus. Pelästyttiin kumpikin hurjasti, aika herkkiä lapsia oltiin molemmat (n. 15 silloin) ja paikalle harppoo vanhempi naismyyjä todella naama väärällään. Nappaa ostoskassit kädestäni ja rupee penkomaan niitä (näinhän siis ei edes saisi tehdä, en tiennyt tietty silloin) Itkua tuhertaen yritämme selittää ettei olla viety mitään. Myyjä vaan mulkoilee meitä ja plärää kasseja. Työntää sitten kassit takaisin ja murahtaa että ei nyt tällä kertaa löytänyt mitään. Lähdettiin nolona pois kun kaikki asiakkaatkin tuijotti meitä. Anteeksipyyntöä ei kuulunut saati että olisi korjannut tilannette sanomalla ääneen myös sen että hälytys olikin väärä.. Niin ainahan ne teinit on syyllisiä. Varkaita kaikki.



Kolmas juttu joka mieleen tulee tapahtui kaksi vuotta sitten. Oltiin miehen kanssa menossa naimisiin (olin 24 silloin) ja maistraatti häät siis tulossa. Aika nopeasti kosinnasta varattiin aika toimitukselle ja olin sitten äitini ja siskoni kanssa etsimässä minulle mekkoa tilaisuuteen. En siis todellakaan etsinyt ns. perinteistä hääpukuä varsinkaan niin lyhyellä aikavälillä, vaan olisin halunnut edes jonkilaisen, tunnistan kun näen-tyyppisen mekon. Ainoa pieni toive oli että olisi valkoinen. Mentiin sitten hienompaan pukuliikkeeseen jossa siis myytin kaikenlaisia juhlamekkoja. Saatiin vanhempi naismyyjä avuksi. Ilmeisesti valkoinen ei ole kovin yleinen mekon väri (?) mutta paljon ei ollut vaihtoehtoja, myyjä esitteli joitain konfirmaatiomekkoja sun muita valkoisia mitä löysi. Olin kokeilemassa yhtä kun äitini sitten jutteli aspan kanssa kopin ulkopuolella. Äiti kertoi että häihin oli tarkoitus ja aika viimetingassa ollaan. Aspa siihen tuhisemaan että nykyajan nuorilla on niin kiire kaikessa, mennään vaan ja toohotetaan. Kutsukaa vaan herkkähipiäiseksi, mutta minä loukkaannuin. Vaihdoin omat vaatteet ja sanoin että mennään muualle katsomaan. En todellakaan pidä siitä että aspa koki vanhemman oikeudella puhua minusta alentavaan sävyyn äidilleni jonka varmaankin oletti olevan samalla aaltopituudella, kun ovat kerran vanhempia ja kokeneempia. En minä tarvinnut hänen mielipiteitään avioliitostani tai sen nopeudesta. Olisi edes puhunut hiljempaa, kun kerran olen ihan vieressä.



Viimeisin joka tulee mieleen kävi mammalleni. Se oli kyllä sellainen sammakko myyjältä etten oikein tiennyt nauraako vai loukkaantua, mamma loukkaantui. Mamma oli siis autokaupoilla, vaihtaa autoa uudenpaan yleensä noin 5 vuoden välein ja samasta liikkeestä. Oli sitten saanut tehtyä kaupat uudesta autosta niin nuori mies myyjä toteaa mammalle, että tämä onkin sitten varmaan viimeinen auto jonka meiltä ostat. Mamma oli hetken ollut hölmistynyt ja sitten sanonut että no siitä voit nyt olla varma :DD



Tuokin on hirveän yleistä että jos menen miehen kanssa ostoksille esim huonekaluliikkeeseen, myyjä puhuu aina hänelle. Täysin riippumati siitä kysynkö minä kaikki kysymykset ja lopulta teen päätökset ja maksan. Kerran kun miehelle joka seisoi vaan mun takana, selitettiin innokkaasti tuolin kokoamisohjeita, teki mieli rääkäistä että, mitä vattua sä sille kerrot, minä nää aina kokoon ku se on ihan käsi näissä hommissa :D

Menimme miehen kanssa sisään ja kysyimme kassan takan olevalta mieheltä, onko heillä ruokalistaa (emme siis tienneet, onko pöytiin tarjoilu) johon mies vastasi "On. Ruoassa menee ainakin puoli tuntia." Ja tyyppi näytti todella elämäänsä kyllästyneeltä, jätti meidät siihen seisomaan ja lähti pöytään. Poistuimme paikalta ja menimme ravintolaan, jossa oli tarjoilijalla parempi asenne.

kerran yksin rautakauppaan, tehtiin silloin remonttia asuntoomme. Odottelin pitkään, myyjiä kyllä viuhahti ohi mutta kukaan ei tullu palvelemaan. Kävin myyjän luona sanomassa että voitko tulla tuohon seuraavaan hyllyväliin kun olet tämän asiakkaan palvellut, odotan sua siellä. Ja taas odotin, ketään ei tullut. Lähdin pois tunnin odotuksen jälkeen, siellä ne myyjät kassalla porukalla jutustelivat kun muita asiakkaita ei näkynyt.



Seuraavana päivänä menin takaisin veljeni kanssa samaan rautakauppaan. Johan singahti edellisenä päivänä hihasta nykäisemäni myyjä paikalle, vaikka paikalla oli meitä ennen saapuneita asiakkaita (yksin liikkeellä olevia naisihmisiä). Haetutettiin myyjällä vaikka mitä ja keskusteltiin ja katseltiin ja neuvoteltiin hinnoista jne. Vietiin n tunti hänen aikaansa. Kun homma oli maksua vaille selvä, totesin että enpä ostakaan, tavarat jää tähän ja oli muuten viimeinen kerta kun tähän liikkeeseen astuin. Muistutin vielä edellisenä päivänä saamastani "palvelusta". Myyjän ilme oli näkemisen arvoinen.

Kun homma oli maksua vaille selvä, totesin että enpä ostakaan, tavarat jää tähän ja oli muuten viimeinen kerta kun tähän liikkeeseen astuin. Muistutin vielä edellisenä päivänä saamastani "palvelusta". Myyjän ilme oli näkemisen arvoinen.

Ystäväni oli katsomassa hääpukuja ja olisi halunnut sovittaa niitä. Myyjä katsoi ystävääni ja sanoi "ei sun ehkä kannata vielä sovittaa, kun kuitenkin pitää laihduttaa vielä häitä varten". Ok, ystävälläni on muutama ylikilo, mutta ei missään nimessä mitään 20kg ylipainoa. Ja vaikka olisi 40kg ylimääräistä, niin ei liene myyjän asia käydä huomauttelemaan siitä, että pitäisi laihduttaa ennen häitä. Noh, mentiin toisaalle ostamaan puku.

ei näköjään moni muukaan naisihminen saa palvelua,en ole minäkään saanut meidän pikkukylän ainoassa sellaisessa.Viimeisin kerta kun siellä kävin oli niin tyly,etten sinne jalallani enään astu.



Kysyin myyjältä(omistaja) joka rupatteli jonkun miehen kanssa kahvia juoden että "missä teillä on kanaverkkoa?" Myyjä kysyi ylimieliseen sävyyn,että "mihis tarkoitukseen tarttisit?" Vastasin että "kanoille".Myyjä meni sanattomaksi ja vaikeaksi,ja katsoi mua kummeksuen:"aijaa....sitä kun moni käyttää ihan muihin tarkoituksiin.."ja jatkoi kahvin ryystämistä.Jäin seisomaan ja odottelin että myyjä tulisi näyttämään missä sitä verkkoa olisi,mutta sen kahvittelu kaveri nousikin siitä ja lähti pinkomaan käytävälle.Huusin miehen perään että "lähditkö näyttämään sitä verkkoa?" kun en tiennyt oliko mies myyjä,vai asiakas.Mies sanoi ettei ole myyjä mutta voi näyttää missä sitä verkkoa on.

Lopulta monen mutkan jälkeen toinen myyjä sen verkon näytti(palveli muita asiakkaita välissä kylläkin)niin sanoi vielä mulle että"kyllä sä tästä ympyrän saat on tätä niin paljon" Vastasin miehelle,etten mitään ympyrää meinaa tehdä,vaan mulla on runko mihin verkon niittaan.

Luuli kait että olen jonkin sortin tumpula,nainen kun olen.



Ikinä sieltä ei palvelua saa,mutta tää veti jo pohjat!

Kun homma oli maksua vaille selvä, totesin että enpä ostakaan, tavarat jää tähän ja oli muuten viimeinen kerta kun tähän liikkeeseen astuin. Muistutin vielä edellisenä päivänä saamastani "palvelusta". Myyjän ilme oli näkemisen arvoinen.

Hyvä veto :)

Mutta ärsytti paljon edellisenä päivänä turhaan siellä vietetty tunti. Menin viereiseen liikkeeseen jossa on ymmärretty että suuri osa liikkeen myynnistä (tapetit, laatat, parketit, tiilet ja muut sisustusjutut) on niitä mitä perheen nainen päättää. Ja siinä liikkeessä naisia palvellaan aina, silloinkin kun piti mennä porakonetta ostamaan rikki menneen tilalle, josta en itse tajunnut yhtään mitään.

Alkossa, vaikka olen ollut kassalla alaikäisen tyttäreni kanssa. En ole kuullut, että keneltäkään perheelliseltä olisi otettu vaikka Prisman kassalla saunakaljat pois, kun on perheen teinien kanssa ostoksilla.

Alkokin noudattaa sitä. Kaikkien ostotapahtumassa mukana olevien tulee olla yli 18-v.

olen omien lapsien kera käynyt alkossa parikin kertaa ja teininä ollut isäni kanssa käymässä. Kun olen sattunut olemaan mukana kauppareissulla, jossa samalla kävi alkossa. Että kyllä tuolla ärrällä on jotain vikaan mennyt. Sitäpaitsi, asiakasta EI NOLATA, eli asia pitää esittää sopivasti pahoitellen niin, ettei asiakas tunne oloaan noloksi vaikka vahingossa rikkoisikin jotain "sääntöä".

Oletko jotenkin valittaja-tyyppiä? En edes jaksanut lukea...huh-huh tuota urputuksen määrää.

Olimme nuoria ja meillä oli lehdessä ilmoitus, että haluamme vuokrata asunnon. Myös tämä pankinjohtaja otti yhteyttä. Saimme avaimet käydäksemme katsomassa asuntoa. Minä menin palauttamaan yksin avaimia ja sovittiin, että jos otamme asunnon, seuraavana päivänä allekirjoitetaan vuokrasopimus. Kysyin, että pitääkö meidän molempien olla paikalla. Ukko vastasi, että ei, riittää kun miehenne tulee.

Ei otettu sitten sitä asuntoa kun oli vara valita.

Naiselle sanottiin että riittää kun mies on paikalla allekirjoittamassa. oikeasti kumpi vain tai molemmat yhdessä kävisi, vaan pankinjohtaja jostain syystä halusi miehen paikalle. Oli siis olettama että mies hoitaa perheen asiat tms. Ei kai semmonen naista voi ilahduttaakaan!

Olimme nuoria ja meillä oli lehdessä ilmoitus, että haluamme vuokrata asunnon. Myös tämä pankinjohtaja otti yhteyttä. Saimme avaimet käydäksemme katsomassa asuntoa. Minä menin palauttamaan yksin avaimia ja sovittiin, että jos otamme asunnon, seuraavana päivänä allekirjoitetaan vuokrasopimus. Kysyin, että pitääkö meidän molempien olla paikalla. Ukko vastasi, että ei, riittää kun miehenne tulee.

Ei otettu sitten sitä asuntoa kun oli vara valita.

etten minä kelvannut yksin allekirjoittamaan vuokrasopimusta vaan piti olla MIES, joka olisi sitten kelvannut yksinkin.

vaan sitä, että se luuli, ettet sä pääse ja sanoi, että mieskin riittää.

Ainakin kirjoitusmuotosi "riittää kun miehenne tulee" viittaisi siihen, että se arveli sun olevan estynyt tulemasta paikalle koska asiaa rupesit kyselemään.

Eikä luullut. Jos noin olisi luullut, hän olisi sanonut että kumpi vain tai molemmat yhdessä on ok, asialla ei ole juurikaan merkitystä. Kyllä se halusi miehen paikalle mieluummin.

sun pitkistä viesteistä.

Välittyy sitä tunnetta paremmin, vaikka ainahan sen asian voi lyhyestikin sanoa. Mut miltä tuo sun pitkä teksti sit oikein kuulostais jos sä oisit kirjottanu vaan että:

"Ärsytti ku hieroja antoi typeriä ojeita".

Anna palaa! Ei tää muuten niin hauskaa ois:)

Arska Vaan

Tää oli aika hassu tapaus. Olin sellaisella naishierojalla joskus. Hyvin osasi hieroa, mutta olisikin ehkä kannattanut pysyä siinä minkä osaa. Hieromisen lisäksi puhui ja tenttasi ja neuvoi ihan tauotta, mm. kyseli lääkitykseni ja viisasteli niistä (allergialääkitys). Ei mun kuulemma pitäisi niitä käyttää ("keuhkojen kuuluu puhdistua!" -joo en edes käyttänyt keuhkolääkkeitä).

Huomasin ettei henkilöllä ole alkeellisintakaan käsitystä lääkkeistä, mutta oli vaan sitä mieltä että ne on aina pahasta. Puhui ihan eri lääkeryhmästäkin kuin minä (vaikka olin kertonut mitä lääkkeitä käytän). Kun lopulta sain taottua hierojan päähän, että kyllä mulla nyt vaan tarve noille lääkkeille on, niin hän sanoi, että "no ainakin sun kyllä pitäis lääkärin kans noista puhua!". Juu, reseptilääkkeistähän en ole lääkärin kanssa puhunutkaan koskaan ennen, kiitos vaan oivalluksesta :D Tuo lääkehomma meni kyllä ihan puoskaroinnin puolelle, jos miettii että joku vähemmän kriittinen vielä uskoisi mitä tämä täti itsevarmana sepittää.

Tämä ei ollut ainut juttu vaan näitä vilisi koko sen hieronnan ajan. Yleisesti hän kyseli kaikkea ja alkoi "terapoimaan". Latelemaan neuvot (jotka kuulostivat käskyiltä) pöytään että sun pitää vaan nyt tehdä näin ja näin ja näin. Hän teki IHAN koko ajan käsittämättömiä päätelmiä ja oletuksia musta, ja aina oli lähtökohtana että mä olen ihan avuton, hukassa, pihalla ja tietämätön kaikesta ja hän minut parantaa. Hän siis tavallaan itse oletti mulle ongelmia ja sitten kertoi miten mun tulee toimia päästäkseni niistä. Mä koko ajan korjailin sitten näitä outoja oletuksia, mutta ei se oikeastaan vaikuttanut kun hän löysi aina uuden "ongelman" musta :D

Esim. mulla on polvissa arvet teiniaikojen mopoilusta. Ei ne ole mua häirinneet, elämässä on vähän isompiakin juttuja kuin melko huomaamattomat arvet polvissa. Ei ole tullut mieleen etteikö voisi esim. hametta käyttää ihan vapaasti. No kun tämä hieroja näki ne arvet, niin hän päivitteli niitä ja alkoi latoa oletuksiaan siitä miten mulla on varmasti vaikeaa kun on ne arvet ja voi olla aika paha juttu jos haluaisi vaikka pitää hametta kesällä jne :D Ei vaikuttanut vaikka sanoin, että no eipä nuo ole mua mitenkään häirinneet. Hän oli jo päättänyt, että mulla on ongelma niiden arpien kanssa ja keittiöpsykologisoi, miten mun tulee muuttaa ajatteluani, hyväksyä ne arvet elämän jäljiksi, osaksi elämääni jne :D

Joo mutta kumminkin, tuossa vähän tuollainen epätavallisempi "huono palvelu", kun oli itse palvelun osalta oikein hyvää, mutta sitten tuo muu tunkeilu ja puoskarointi ehkä kiristi vähän hermoja :D Jotenkin absurdi tilanne, kun en mä mihinkään yhdistettyyn terapia-lääkitysneuvonta-väittelykerhoon tullut vaan hierottavaksi… Varmasti ihan hyvää tarkoitti mutta itsekritiikki voisi olla paikallaan ettei esiinny joka alan asiantuntijana jos ei sitä todellakaan ole...

En nyt kirjoita pidempään ettei kukaan menetä yöuniaan ;) Tämäkin oli jo varmaan liikaa...