Oletko saanut jossain aivan järkyttävän huonoa palvelua?

meidät ohjasi pöytään kokki jolla oli kumihanskat kädessä kun ojensi listat. Sitten odotimme pitkän tovin että tilauksemme otetaan vastaan ja sen jälkeen pitkän tovin ruokia. noin.1h15min yhteensä näitä. Muut seurueestamme sai ruokansa paitsi yksi. Tämä yksi sai ruuan kun muut olivat jo syöneet aikoja sitten. Kun tuli maksun aika pyysimme laskua neljä eri kertaa kahdelta eri tarjoilijalta ja odotimme laskua 45 min ja huom ravintolassa ei ollut kuin muutama asiakas meidän lisäksi koko aikana. Kun laskua ei 45 minuutin jälkeen tullut kävelin baaritiskille ja selitin että olemme jo odottaneet todella kauan ja pyttäneet laskua useaan kertaan niin vastaukseksi saan tarjoilijan suusta "Kun meillä on kiire ja sitten kun kiire loppuu niin me juomme teetä ja unohdamme teidät" johon minä sen jälkeen että

selvä sitten minäkin unohdan maksaa laskun.

että usein se syy siihen "huonoon" palveluun löytyy ihan sieltä tiskin toiselta puolelta, eli asiakkaasta itsestään. Jos tullaan kauppaan sillä asenteella, että maailmassa on vika ja se on myyjän syytä, ei kauheasti kiinnosta hymyillä. Paitsi joskus tulee oltua aivan korostetun miellyttävä ja suupielet korvissa, jos huomaa, että asiakas on syönyt sitruunan ennen liikkeeseen tuloa.

ettet taida olla kummoinenkaan asiakaspalvelutyössäsi

.. harjottelee just kaupoilla itsenäisesti asioimista. jännittää aina ihan hirveesti "vierasta tätiä", mutta yllytän silti ostamaan itse, että itsetunto ja rohkeus kasvaa.



Oon huomannu, että monesti lapset saa aika huonoa palvelua tai justiisa sitä, että patistetaan "hakemaan äiti" mukaan ostoksille.

Mutta siihen on jo tottunut.

Siis kaksikielisiSSÄ paikoissa.

Mutta siihen on jo tottunut.

Kuopion Prismassa kävin alle parikymppisenä eräänä sunnuntaina. Aikaa on jo tosiaan kulunut useampi vuosi ja olisiko ollut joukukuu kun oli auki kyseinen kauppa. Kävin töissä silloin 6 päivänä viikossa enkä ehtinyt arkena ostoksille. Piti hankkia roskis uuteen kotiin ja hyllystä löysinkin haluamani. Se hiukan oli rikki, joten etsin lähimmän myyjän jolta kysyin olisiko tällaista mahdollisesti varastossa ehjää.. Myyjä katsoi vähän aikaa kuin halpaa makkaraa ja lähti kävelemään takahuonetta kohti. Tuumasi kovaan ääneen että olisi näin sunnuntaina muutakin tekemistä kuin etsiä roskiksia. No, ei löytynyt ehjää ja tokaisi, että siinä on ainoa - ota tai jätä. Hetken mietin, että taas viikko ehtii mennä ennen kuin kaupoille pääsen, joten jos ottaisin. Kysyin saisinko hinnassa kompensaatiota kun on hiukan rikkinäinen. Myyjä taas tuhahti minulle jotenkin halveksuvasti, huokaisi syvään ja laittoi -10%. (Kuulin jälkikäteen että olisi voinut hyvinkin laittaa enemmän, mallikappale ja vielä rikki.) Tökkäsi kyseisen tuotteen mulle käteen ja lähti kävelemään.

En lähes 10 vuoteen siihen kauppaan kävellyt, enkä koko s-ryhmään vaan vaihdoin kilpailevan ketjun asiakkaaksi. Nyt olen palannut s-ryhmään osittain mutta edelleen kummittelee tuo tapaus mielessä.



TOinen juttu on terveyskeskuksen hoitaja, jolta varataan aika lääkärille. On niin leipääntyneen oloinen että liekö hiekkaa siellä minne päivä ei paista vai onko se jokin sääntö julkisella puolella, ettei ystävällinen tai edes asiallinen saa asiakkaalle olla?! Ihan ahdistaa kun joutuu sinne soittamaan silloin tällöin. Otin tosin lapsille vakuutukset jotta voidaan käyttää yksityisiäkin. Ja yksi syy juurikin tuollainen "palvelu".

että mitä pitemmät jonot on, niin sitä ikävämpi ihminen valitaan siihen portinvartijaksi tylyttämään sairaita ihmisiä, etteivät he vain ilmoittautuisi jonon perään tai haluaisi aikaa. Siitä kun saadaan osa ihmisistä lannistettua hakemasta apua, niin tilastotkin kaunistuvat.

Rotuaarin Marimekko, vaalea pitkä nainen. Todella huonoa palvelua. Olin ostamassa paitoja itselleni kesäksi ja kerroin kookseni 36. No mitä sain olivat kaikki kokoa 38. Sanoin että nämä ovat liian isoja, nainen totesi että hänen mielestään hieman löysät paidat näyttävät paremmalta. Tiedätte varmasti että marimekon paidat ovat muutenkin väljiä, ja kun sovitin niin näytin aivan naurettavalta. Olin pyytämässä myyjältä pienempiä, mutta hänpä olikin mennyt jutustelemaan työkavereidesa kanssa! No, jätin paidat sovituskoppiin ja lähdin pois, eipä sen niin väliä. Olen kuullut muiltakin paljon valituksia tästä samaisesta naisesta.



Toinen paikka on ehdottomasti Oulun Kosmetologikoulu! Sisareni tapaavat ostaa minulle ko. yritykseen lahjakortteja ja itse hoidot ovatkin hyviä ja asiallisia. Syyttävä sormi osoittaisi kuitenkin sen varsinaisen henkilökunnan puolelle! Kassalla istuvat henkilöt ovat pääsääntöisesti hyvin törkeitä! Aikaisemmin ollut nuori tyttö ei tervehtinyt eikä kiittänyt,ei osannut sanoa mitään mihinkään. Nykyinen nainen on pieni parannus mutta halveksuva asenne. Myöskään koulun johtaja ei oikein edusta..



Ja tottakai oulun stockmann.. Varsinkin valikoidun kosmetiikan puoli!

Timanttiset Kangasala: ostin hopeakorun joululahjaksi 12v kummitytölle. Ostaessani ei korurasiaa avattu ja myyjä paketoi sen liikkeessä. Joululahjat tytön suvun juhlissa avataan yksitellen ja kun tyttö otti korun rasiasta, oli ketju kahdesta kohtaa poikki. (Tätä tilannetta oli ollut todistamassa 9 aikuista + lapset) Vein korun takaisin liikkeeseen ja kerroin asian, jolloin myyjä syytti minua valehtelusta :/ , sanoi siis moneen kertaan isoon ääneen, että tuo tarina ei ole totta, meillä ei myydä rikkinäisiä tuotteita. Ja muut asiakkaat katsoo pitkään... Toinen myyjä tuli paikalle ja ensimmäinen myyjä pyysi hyvin ivallisesti kertomaan hänellekkin tarinani. Toinen myyjä sitten päätti, että vaihdetaan ketju uuteen, mutta mitään pahoitteluja tai anteeksipyyntöä en saanut. Jos olisin arvannut, että muutaman euron hopeaketjusta nousee liikkeessä tuollainen show, olisin käynyt ostamassa uuden ketjun muualta.

Toisessa tuosta liikkeestä ostetussa joululahjassa (jonka ostin eri henkilölle ja oli huomattavasti kalliimpi), oli ollut hintalappu pohjassa. Senkään kauniisti paperoitua pakettia ei tullut mieleen avata tarkistusmielessä kotona...enkä liikkeessäkään asiasta uskaltanut mainita, ties miksi sitten olisivat haukkuneet...

Vierailija kirjoitti:

Timanttiset Kangasala: ostin hopeakorun joululahjaksi 12v kummitytölle. Ostaessani ei korurasiaa avattu ja myyjä paketoi sen liikkeessä. Joululahjat tytön suvun juhlissa avataan yksitellen ja kun tyttö otti korun rasiasta, oli ketju kahdesta kohtaa poikki. (Tätä tilannetta oli ollut todistamassa 9 aikuista + lapset) Vein korun takaisin liikkeeseen ja kerroin asian, jolloin myyjä syytti minua valehtelusta :/ , sanoi siis moneen kertaan isoon ääneen, että tuo tarina ei ole totta, meillä ei myydä rikkinäisiä tuotteita. Ja muut asiakkaat katsoo pitkään... Toinen myyjä tuli paikalle ja ensimmäinen myyjä pyysi hyvin ivallisesti kertomaan hänellekkin tarinani. Toinen myyjä sitten päätti, että vaihdetaan ketju uuteen, mutta mitään pahoitteluja tai anteeksipyyntöä en saanut. Jos olisin arvannut, että muutaman euron hopeaketjusta nousee liikkeessä tuollainen show, olisin käynyt ostamassa uuden ketjun muualta.

Toisessa tuosta liikkeestä ostetussa joululahjassa (jonka ostin eri henkilölle ja oli huomattavasti kalliimpi), oli ollut hintalappu pohjassa. Senkään kauniisti paperoitua pakettia ei tullut mieleen avata tarkistusmielessä kotona...enkä liikkeessäkään asiasta uskaltanut mainita, ties miksi sitten olisivat haukkuneet...

Aikoja sitten optikkoliikkeessä: Olin hankkimassa piilolinssejä ja siihen aikaan ne yleensä tilattiin erikseen. Kävin sovitustarkastuksessa ja kysyin optikolta, että onko heillä käytössä sovitusmaksu (ennen maksu meni sillä nimellä oli yleensä n. 100 mk ja jotkut liikkeet perivät, toiset eivät). Optikko sanoi tähän, että eihän meillä mitään sellaisia peritä, ei todellakaan. Noin viikon päästä menin hakemaan linssejäni ja kun maksun aika tuli, sovitusmaksu oli kuin olikin laskulla. Kysyin, että mites tässä näin, viimeksi sanottiin ettei tällaisia maksuja peritä. Liikkeen omistaja alkoi huutamaan minulle, että miksi minä valehtelen! Olin silloin nuori enkä tajunnut sanoa, että optikko T.K. sanoi näin (muistan kyseisen henkilön nimen vieläkin!). Enpä mennyt toiste.

Seuraavalla kerralla sitten seuraavaan liikeeseen samassa kaupungissa. Tälla kertaa ei sovitusmaksua peritty, mutta kun noudin linssini, pakkaukset sujahtivat pussiin jotenkin turhankin nopeasti. Otin tiskillä yhden pakkauksista esille ja kysyin että mitä tämä teksti tarkoittaa? Olivat ilmaisia sovituslinssejä liikeen omaan käyttöön ("Free trial lenses, not for sale" luki punaisella pakettien päällä). Mutisten sain sitten "oikeat" linssit. Eipä tarvinnut sielläkään käydä sen enempää.

en sano nyt kaupunkia, mutta olin aikoinaan soskun lapulla ostamassa ruokaa Prismasta. naismyyjä kysyi jotenkin inhottavasti hymyillen "on varmaan kurjaa että tällä ei saa alkoholia" . kun kysyin tyrmistyneenä että mitä, jatkoi vain ostosten läpi vetämistä kunnes nosti karkkipussin ilmaan ja sanoi TOOODELLA vittumainen hymy kasvoillaan " eivät taida nämäkään kuulua tuohon".

olin silloin masentunut ja ylipainoinen, itkin koko kotimatkan ja tunsin oloni läskiksi juopoksi :(

Kävin Itiksen Dressmannissa maaliskuun lopulla. Menin katselemaan farkkuja. Myyjä tulee kysymään, etsinkö jotain tiettyä. Sanon, että vain katselen. Hetken katseltuani toinen myyjä tulee kysymään samaa. Vastaan myös hänelle, että katselen. Tämän jälkeen vartija tulee kysymään minulta jotain ihan outoja kysymyksiä: miten menee ja jotain vastaavaa. Ja minua pyydetään poistumaan... Että mitähän vittua? Eikö enää saa katsella tuotteita?!?

En enää mene uudestaan vähään aikaan.

Huhtikuussa kävin Kampin Dressmannissa ja siellä toistua sama kaava... Kampissa sentään vartija sanoi, etten ole tehnyt mitään väärää, mutta pyysi minua kuitenkin poiustumaan hetken katseltuani vaatteita.

Onko katselu nykyään rikos ja kiellettyä?!? Onko liikkeestä muka pakko ostaa aina kun käy??

Mitä näitä asiakaspalvelijoita Dressmanneissa oikein vaivaa!?!? Hetken katselee ja vartija tulee häätämään... Taitaa pitää muuttaa vaatekauppaa, kun Dressmanneissa tällainen meininki...

Multa katosi mukanani ollut kaverini lapsi joensuulaiselle kirpparille ja kävin toivomassa, että kuuluttaisivatko he lasta. En ole tottunut karkaileviin lapsiin, tuli kieltämättä yllärinä niiden vikkelyys.

Ilmeetön nuori neiti infotiskin takana tuhahti, että ei meillä kuuluteta. Sanoin, että anteeksi, olen kiertänyt kirpparin pariin kertaan enkä löydä lasta. Vastaus oli: Vanhemmat voivat vapaasti kierrellä etsimässä lastaan enkä minä ainakaan kuuluta.

Vaikka samaan aikaan oli lievä hätä siitä että lapsi on mennyt ovista ulos parkkialueelle autojen sekaan, samaan aikaan nauratti, epäuskoinen olo tuli. Uskomatonta. Prismassa kuuluttavat vähän väliä ja tälläkin kirpparilla tosiaan on kuulutuskalusteet koska ilmoittavat sulkemisajasta.

Nautin suunnattomasti tilanteesta, kun todella surkea asiakaspalvelu eräässä itä-suomalaisessa Amarillossa päättyi teräväkielisen ystävättäreni näpäytykseen.

Olimme varanneet synttäreilleni pöydän etukäteen ja saatiin varmasti paikan surkein pöytä, vaikka lähes kaikkialla oli tyhjää. Menimme istumaan ja odoteltiin 10 minuuttia tarjoilijoita, jotka siinä alle 3m päässä tiskillä juorusivat omiaan. Yritin toki vinkata ja kerran kysyin. "Kohta".

Ei kiirettä mihinkään,eivät tulleet ottamaa tilausta vaan kävelivät ohi ja tosiaan,ei siellä ollut kuin kahdessa pöydässä asiakkaita joiden luona nämä eivät todellakaan käyneet. Kaverini tuli myöhässä ja ihmetteli, että miksi meillä ei ole edes juomia. Kerrottiin, että tässä sitä odotellaan, että nuo tarjoilijat ehtivät. Epäsuomalaisesti käyttäytyvä kaverini meni tarjoilijaryhmittymän luo ja tivasi, miksi synttärisankarin pöydässä ei ole edes vettä. Meidän pöydän vastaava intti vastaan, että voi kun heillä on muitakin asiakkaita kun me. Kaverini keskeytti tarjoilijan:Kuule ei kiinnosta v***akaan,ala tehä töitä.

Tuon keissin jälkeen olen rohkaistunut ja vaadin palvelua, ja nostan itsekin metelin jos en sitä saa. Sitä saa mitä tilaa, nimittäin ravintolahenkilökunta. Ketjuravintoloissa palkka juoksee tarjoilijoilla ja asiakasviihtyvyys on täysin toissijaista, ne muutamat hyvät tyypit eivät pelasta mätää työyhteisöä.

Kävin kysymässä taloyhtiömme pihalla operoivalta puutarhanhoitofirma Potentiel Oyn edustajalta vastuuhenkilön nimeä. Lapseni olivat kertoneet puutarhatyöntekijöiden tuijottavan vihaisesti heitä kun pihalle leikkivät.

Vastaukseksi sain naureskelua, kehotettiin liittymään kuntosalille, ja haukuttiin lihavaksi. Yököttävä firma, ilmeisesti ovat vielä sukulaisia keskenään joka selittääkin tympeän asiakaspalvelun ja lasten uhkailun väkivallalla.

Hallituksen jäsen joka on firmasta vastuussa on omistajan vanha tuttava, joka selittää palkkauksen. Haravointia osaavat suorittaa, kaikki muu kestää ja kestää. Ei asiakaspalvelusta tietoakaan eikä operoinnista taloyhtiöissä joissa lapsia pihalla. VÄLTTÄKÄÄ!

Mulla on lapsesta asti ollut rakas äitini vanha korvakoru, jonka parin hän on aikoinaan jo hukannut. Olen käyttänyt tuota sitten yksistään ja vuosia sitten parikymppisenä kävin tamperelaisessa kultasepänliikkeessä kysymässä, mitä mahtaisi maksaa sille parin teettäminen noin suunnilleen tai vaikka kokonaan uusi pari. Minulle olisi riittänyt ihan epätarkkakin tieto, että puhutaanko alle 500 eurosta, 500-1000 eurosta vai yli tuhannesta. Mies tiskin takana ei kuitenkaan suostunut kertomaan mitään, totesi vain, että "se maksaa paljon". Kun utelin, miten paljon siis mahtaisi olla paljon, niin "paljon".

Olisin voinut investoidakin siihen sen "paljon", mutta oli niin nuiva setä, että en asioinut liikkeessä enää toiste...

McDonaldsista kerran mies tilasi useita wrappejä mukaan, kun oltiin molemmat kuumeessa. Kotona huomattiin niiden olevankin juustohampurilaisia, joita inhoamme. Ei jaksettu mennä ostaan uusia ja tehtiin netissä reklamaatio.

Saatiin tilalle ilmaiskuponkeja, joilla olisi saanut lisää niitä herkkuhampurilaisia... :-D

K-Raudassa. Etsin hiirenloukkuja ja myrkkyjä ja kun en löytänyt niitä itse, kysyin neuvoa kahdelta miesmyyjältä, jotka turisivat keskenään kuulumisia. Toinen vilkaisi laiskasti, huitaisi kädellään johonkin suuntaan ja JATKOI  juoruamista. Ei siis sanonut sanaakaan. Toinen ei ollut näkevinäänkään, vaikka seisoin vieressä.

Ymmärrän, etten ollut yhtä hyvä asiakas kuin miljoonan euron puimurin ostaja. Silti ihan uskomatonta. Kävelin ovesta ulos, enkä ole kyseiseen kauppaan sen jälkeen jalallani astunut.

Tästä on aikaa, tapahtui 90-luvun alkupuolella. Äitini lähetti mut kauppaan ostoslistan ja rahan kanssa. Myyjä päätti, että ei muu "kalliita erikoistuotteita" (tällaisia oli mm. kokonainen ananas) minulle, koska "ei lapsi sellaisia mihinkään tarvitse". Yritin selittää, että äiti lähetti kauppaan listan kanssa ja että hänelle olen viemässä. Ei onnistunut. Pystyin ostamaan tuotteista ehkä noin puolet, jotka myyjä suostui myymään. 

Up