Kävisitkö töissä, jos sinun ei taloudellisesti tarvitsisi?

Jos olisi rahaa niin jäisin kotiin ja miettisin mitä muuta mielekkäämpää työtä tekisin. Ihan laakereilla lepäämään en haluaisi jäädä.

Saattaisin ehkä jopa puhua suuni puhtaaksi, kun sanoisin itseni irti. Voi kuinka tyydyttävä ajatuskin...

Olisin lasten kanssa kotona ehkä jonkun aikaa ja saattaisin alkaa, iltaopintoina tms., jatkamaan opiskeluja.

Perustaisin ehkä oman yrityksen, jonka puitteissa voisin tehdä vähän töitä, kun ei tarvitsisi ottaa palkan nostamisesta paineita.

töitä, vaikka ei taloudellisesti olisi mitään tarvetta.

että jos lottovoitto tulisi, niin kävisin silti töissä. Uskoin siihen silloin itsekin. Tänään voin rehellisesti sanoa, että en todellakaan menisi töihin! Voisin vaikka huvikseni opiskella ja hankkia kivoja harrastuksia.

ainakaan mitään täyspäivästä...ehkä vähä ja hyvin mielekästä :)

Myöhemmin, kun olen saavuttanut ammatillisesti kaiken haluamani saatan jäädä osa-aikaiseksi. Rakastan työn tekoa. Toisaalta se, että molemmat puolisoni kanssa pidämme työn teosta on vakavaraisuutemme perusta.

vanhakantaiseksi tehdas- tai toimistotyön kaltaiseksi hommaksi. Ajatellaanpa vaikka ammattikirjoittajan, -taitelijan tai -säveltäjän työtä. Käyvätkö he töissä tarkoittamallanne tavalla?



Hehän kuitenkin tekevät töitä, mutta useimmin kotona silloin kun hyvältä tuntuu.



Itselläni ei ole taloudellista tarvetta käydä töissä, ja olen kotona kun siltä tuntuu, ja kun ei tunnu, teen jotain jota kutsun "työksi".



Eniten on ikävä työn sosiaalista ulottuvuutta.

Käyttäisin enemmän aikaa harrastukseni parissa.