Ärsyttää kun kaikki perheelliset kaverit lopettavat hauskanpidon aikuisseurassa.

ulkona kaupungilla käyminen = viinan kanssa läträämistä

perhe = vain rikkaruohojen nyppimistä tästä hautaan

hanki elämä = hommaa perhe

Tai isovanhemmat ja ne hoitavat ilmaiseksi.

kiinnostamasta juopottelu jo paljon ennen, kun aloitin tän lisääntymisprojektin. Siis on ihan kivaa käydä joskus harvoin baarissa tai istua muuten iltaa kavereiden kanssa alkoholin(kin) merkeissä, mutta ei kovin usein.

liikenteeseen vaan se että pääsee pakoon kakaroiden kitinää. Yleensä kun käyn ulkona ja bändiä katsomassa juon ehkä 3-4 enkä ota pohjia ollenkaan. ap

lapset mummolaan aina kun huvittaa ja sitten ihmettelemään, miksei kaverit, joilla ei ole samaa mahdollisuutta, lähde minnekään.

keskellä kökkiä. Ja miksi perheelliset eivät voi käydä erikseen omien ystäviensä kanssa viihteellä, toinen vuorollaan lapsenvahtina?

Oletteko niin epävarmoja kumppaneistanne, ettette sitä yksinään liikenteeseen päästä?

Aika aikaansa kutakin ja nyt on uudet kujeet. Toisaalta mun kaveripiiristä on tippuneet nuo bilehileet jo aikoja sitten.

omaa napanuoraa ei ole 4-kymppinen vielä katkaissut ja ehdottomasti menee itsekin aina lapsuudenkotiinsa yöksi jos lapsensakin.

Kaikkia se ei satu kiinnostamaan.

Nää on niin ihania nää raittiit, raikkaat sädekehillä varustetut äitylit... ja ei tietenkään, ei MEIDÄN MIES halua mennä kavereiden kanssa baariin... mitenköhän on...

Miksi miehen pitäisi alkaa baareissa kulkeminen sen jälkeen kun lapsia on tullut kun ei kulkenut ennen niitäkään? Hassua, nytkö saan kehän pääni päälle kun mieheni ei ole koskaan välittänyt alkoholista ja kun aloimme seurustella, sanoi heti alkuunsa, että ei sitten viihdy baareissa jos asia minua vaivaa. Ei vaivannut, koska en ole itsekään baareissa viihtynyt ikinä.

Joskus ihmettelen näitä mammoja täällä. Ajatteleekohan he koskaan, että ihan oikeasti suurin osa aikuisista ihmisistä käy ihan oikeasti aika vähän baareissa

vaikka mieheni siellä tapasinkin. Nyt lasten syntymän jälkeen ei kiinnosta sitäkään vähää, kerran kesässä menen siskoni kanssa terassille istumaan ja se riittää.

Ystävät ovat aina tervetulleita meille ja me kyläillään mielellään ystävien luona. Alkoholiakin käytetään mutta ei kännätäksemme.

Nää on niin ihania nää raittiit, raikkaat sädekehillä varustetut äitylit... ja ei tietenkään, ei MEIDÄN MIES halua mennä kavereiden kanssa baariin... mitenköhän on...

Miksi miehen pitäisi alkaa baareissa kulkeminen sen jälkeen kun lapsia on tullut kun ei kulkenut ennen niitäkään? Hassua, nytkö saan kehän pääni päälle kun mieheni ei ole koskaan välittänyt alkoholista ja kun aloimme seurustella, sanoi heti alkuunsa, että ei sitten viihdy baareissa jos asia minua vaivaa. Ei vaivannut, koska en ole itsekään baareissa viihtynyt ikinä.

Joskus ihmettelen näitä mammoja täällä. Ajatteleekohan he koskaan, että ihan oikeasti suurin osa aikuisista ihmisistä käy ihan oikeasti aika vähän baareissa

että KAIKKI miehet haluavat jatkuvasti laukata baarissa.

Sekä minä että mieheni käymme toisinaan baareissa, mutta ei täällä meidän paikkakunnalla edes ole baareja. Miehen kaverit asuu kaikki monen sadan kilometrin päässä, joten kauhean usein ei tule tilaisuutta baariin mennä kaverien kanssa.

Nyhjäävät vaan kotona ja nyppivät rikkaruohoja puutarhastaan. Edes kerran kesässä niitä ei saa houkuteltua ilman lapsia mihinkään aikuisten juttuun.

Kun meitä ei enää kiinnosta se tyhjänpäiväinen roikkuminen siellä baareissa jne. Siellä on meidän ikäpolvesta notkumassa enää keräilyerät.

Ja ylipäätään se sosiaalinen ajanviete oli siihen pariutumiseen tähtäävää. On todella tylsää roikkua jossain baarissa, juoda väkisin alkoholia ja yrittää teeskennellä että sen ikisinkun ystävän teinimäiset ihmissuhdeongelmat kiinnostaa vielä 10 vuoden jälkeenkin.

Että sorry vaan, mut mulle ainakin miehen ja lapsen seura kotona on just nyt kaikkein ihaninta. Siinä on kaikki mitä tarvitsen.

Kato kun aikuisilla voi olla muutakin tekemistä kuin olla lapsien kanssa tai baarissa. Aika paljon muutakin mahtuu tuohon väliin. Ootko vähän yksinkertainen?

Miksi "aikuisten tekeminen" tarkoittaa teille automaattisesti baarissa notkumista ja viinan kanssa läträämistä? Mua ainakin huvittaa muun(kin)laiset aikuisten jutut, kuten vaikka puistopiknikit, päivävaellukset, melontareissu, jalkapallo- tai koripallomatsi, alennusmyynneissä/kirppareilla kiertely, mökkeily, grillaaminen, elokuvissa tai keikalla käynti, museokierros tai ihan vaan parin tunnin kahvittelu terassilla. Mihinkään yllä olevista ei tarvitse alkoholia, eikä myöskään lapsia.



Kummat arvot teillä, jos kaikki ilman lapsia tekeminen on vaan viinalla läträämistä ja baareissa juoksemista..?!

pääse, kukaan ei suostu hoitamaan riiviöitä edes rahasta.

jos mielestänne ainoa hauskanpito on känni ja baari.

Kyllä meidän kaveripiirissä tehdään muutakin (joo ja meilläkin on suurella osalla lapsia).Tässä nyt vaikka muutama esimerkki mitä on hauska tehdä ilman lapsia.

-Elokuviin

-Leffailta jonkun luona-hyvää ruokaa

-Ulos syömään

-Keilaamaan

-Yöuinti

-ilta/yökahville



Me olemme myös keskellä yötä pelanneet jalkapalloa ja nauraneet toisillemme aivan kippurassa..



Kyllä me baarissakin käydään..Ja muuten sielläkin voi käydä alkottomana tai muutamalla..

Mä olen niin monen monet krapulat ja morkkikset kokenut, että se elämä on vähän niin kuin taakse jäänyttä. En toki sano, ettei enää koskaan tulisi käytyä.

mitä lapsille tehdään, kun lähdemme miehen kanssa yhdessä jonnekin? Voinko jättää 2v lapsen mielestäsi kotiin?!?

Aivot matkaan, kun näitä juttuja kirjoittelet, ei kaikilla ole sukulaisia lähellä eikä sellaisia kavereita, jotka voivat ottaa toisten lapsia hoitoon.

Heti lähdettäisin miehen kanssa viettämään kavereiden kanssa päivää tai vaikka grilli- ja saunailtaa, mutta ei vain onnistu.

mekin mentäis enemmän jos sais lapsenvahtia eikä olis niin paljon muuta hommaa aina. Ehkä joku 5-10 kertaa vuodessa käydään jossian keikoilla tai baarissa/ravintolassa..

saavat olla mukana sen toisen perheen lasten kanssa samalla kun aikuiset vaihtavat ajatuksia aikuisporukassa.

hyvän ruoan, juoman, saunomisen, uimisen yms. merkeissä. En tosin osaa edes kuvitella sellaista tilannetta, että mentäisiin vain aikuisporukassa, sillä meillä on aina jollakin ollut pieniä lapsia jo 20 vuoden ajan. Lapset on sujuvasti kulkeneet siinä mukana erilaisilla kylä-ja juhlareissuilla. Ei näistä olisi tullut yhtään mitään, jos oltaisiin jääty odottelemaan aikaa jolloin kaikki pääsevät ilman lapsia lähtemään. Se aika alkaa pian olla jo edessäpäin, kun lapset kasvavat. Aikansa kutakin, mielestäni.

Käsitin, että ap toivoi jonkun kaverinsa pääsevän hänelle seuraksi kaupungille. Eikö tämä normaalisti onnistu niin, että lasten isä hoitaa lapsia (eri asia tietenkin yksinhuoltajat ja ne, joilla vauva on vielä rinnassa kiinni)?



Itse käyn mielelläni ns. viihteellä, kun lapset ovat kotona mieheni kanssa, ehkä joka toinen kuukausi. Ikinä en mitään "lärvejä" vedä eikä yleensä kaverinikaan. Mutta on vain kiva laittautua ja mennä johonkin ihmisten ilmoille vaihtamaan kuulumisia ja ajatuksia kavereiden kanssa. Joskus myös isovanhemmat tarjoutuvat lapsia hoitamaan (itse en halua keltään sellaista pyytää), ja silloin tehdään miehen kanssa jotain yhdessä tai kaveriporukan kanssa.