Mihin on kadonnut lapsiperheiden moraali?

Monet tuntuvat ajattelevan, että jos jokin tavara on hetkeksikin unohdettu vahtimatta, tai unohdettu johonkin, niin sen saa korjata omaan talteen...! Eli ajatellaan ilmeisesti ettei omistaja ansaitse tavara jonka on unohtanut, tiputtanut jne, ilmeisesti ihminen kokee että minulla on oikeus ottaa tämä kun se on jätetty huolimattomasti heitteille.(vaikkei oliskaan)

Leikkipuistossa mekin leikimme ihan kysymättäkin vierailla leluilla, koska en jaksa kysellä joka kerta mitkä näistä leluista nyt on puiston leluja ja mitä jonkun omia, ja taaperomme tosiaan nappaa niin nopeasti leluihin kiinni, ettei sitä välttämättä pysty estämään, ellei pidä lasta koko ajan kädestä kiinni! Toki lelun ulkonäöstäkin huomaa, onko puiston lelu,

nekun ovat yleensä aika kuluneita...

Mutta joka tapauksessa, en ottais puistostakaan sinne jääneitä leluja, koska joku lapsi voi sitä sitten kaivata.

Jos löydän 20e yleisltä paikalta, missä liikkuu paljon ihmisiä, niin voin hetken katsella ympärilleni josko omistaja tulee kyselemään, mutta muuten sen saa kyllä ihan löytäjä pitää. isommat summat on eri asia!

Ehkä tämä voi olla hämäävää taaperolle. Eli lähes kaikki lelut yhteisiä ja yhtäkkiä jollakin on oma lelu mukanaan. Ei pieni ole välttämättä tarpeeksi harjaantunut erottamaan nyanssit tällaisessa tilanteessa.



Sen sijaan on vanhempien vastuulla valvoa lastensa tekemisiä, etenkin jos lapsi lähestyy toiselle perheelle kuuluvia rattaita/vaunuja.



Meillä 2-vuotias kerran kuljetti kirjastosta pienen pehmolelun kotiin. Innoissaan näytti sitä eteisessä ja oli alkaa leikkiä. Äitinä tuntui kamalalta ja teki mieli itkeä. No, menimme takaisin kirjastoon, lelu annettiin virkailijalle ja lapsen piti pyytää anteeksi.