Miksi niin harvat jakavat kuolinpesän kun jompikumpi vanhemmista kuolee`?
Tätä en ole koskaan tajunnut. Eli ajatellaan, että vanhempi, ikäää vaikka 70 vuotta kuolee. Ei ole keskinäistä testamenttia tai muutakaan vaan lain mukaan leski saa puolet ja lapset puolet omaisuudesta. Lapset maksavat perintöveron ja .....eivät saa senttiäkään kuolleen omaisuudesta, sillä...."eihän nyt voi vaatia vanhempien kovalla työllä ansaitsemasta omaisuudesta mitään". Näin siis kuulee lasten usein selittävän. Eli leski istuu rahojaen päällä, ei halua antaa lapsilleen HEILLE KUULUVAA OSUUTTA! Luultavasti lainaa ei ole ollut vuosiin, kun taas lapset elää ruuhkavuosia asuntolainoineen, pienine lapsineen jne ja tosiaan tarvitsisivat heille kuuluvat rahat. Eikö lapset koskaan ajattele, kuinka isekästä on leskeltä evätä heille kuuluva perintö. Ja nyt puhun silkasta rahasta, asuntoonhan on leskellä oikeus jäädä asumaan. Ei tajuu ei!
Kommentit (157)
Kun jäät leskeksi lapsesi ovat juuri saavuttaneet täysi-ikäisyyden. Heillä on ruuhkavuodet menossa: baarissa pitäisi käydä, vähän reissata ja polttaa kumia. Järjestää ehkä kalliit häätkin kuuman bikinibeibin kanssa (ikävä vaan että liitto oli karilla heti kun laskut saatiin maksettua).
Siinä sinä sitten ilolla annat puolisosi osan lapsille?
AV-mamma on vain iloinen voidessaan lahjoittaa S-tilille kertyneet matkarahat, kun rakas poikansa ja kaamea miniä sitä rohkenevat ehdottaa. Mitäpä sitä enää autollakaan, ja onhan se mukava maksella 1500 euron asumiskustannuksia 500 euron eläkkeellä. AV-mamma makasi tietysti vuosikymmeniä perse homeessa kotona, yhteiset rahat, yhteinen yritys ja silleen...
teidän kanssa, mun mielestä se Kari Tapion poika olis ollu oikeutettu suurempaan osuuteen kuin nyt sai.
Pitää sitä miestenkin kantaa vastuu siitä mihin spermaansa ruikkii.
ja hänellä on omia sijoituksia ja omaisuutta ja hyvä eläke. Sääli, että sinun äitisi ei ole viitsinyt opiskella vaan on viettänyt ikänsä työttömänä ja saa vain 500 euroa eläkettä.
Vanhempani ovat lahjoittaneet omaisuuttaan meille aika reilusti jo eläkeaikana. Mutta kuten totesin aiemmin, sääli, että äitisi ei ole viitsinyt töitä tehdä niin hänellä ei ole mitään annettavaa vaan on elänyt isäsi siivellä.
AV-mamma on vain iloinen voidessaan lahjoittaa S-tilille kertyneet matkarahat, kun rakas poikansa ja kaamea miniä sitä rohkenevat ehdottaa. Mitäpä sitä enää autollakaan, ja onhan se mukava maksella 1500 euron asumiskustannuksia 500 euron eläkkeellä. AV-mamma makasi tietysti vuosikymmeniä perse homeessa kotona, yhteiset rahat, yhteinen yritys ja silleen...
ei halua auttaa lapsiaan. Ap:n kanssa samoilla linjoilla tässä.
Ja eläke esim. 500 e/kk.
Et ole nyt oikein ymmärtänyt tätä koko juttua. Siis leskelleähän jää oma osuus eli PUOLET rahoista! Voi elämän kevät teidän kanssanne. Ei lapset "vie" kuin oman laillisen osuutensa!
ja hänellä on omia sijoituksia ja omaisuutta ja hyvä eläke. Sääli, että sinun äitisi ei ole viitsinyt opiskella vaan on viettänyt ikänsä työttömänä ja saa vain 500 euroa eläkettä.
Vanhempani ovat lahjoittaneet omaisuuttaan meille aika reilusti jo eläkeaikana. Mutta kuten totesin aiemmin, sääli, että äitisi ei ole viitsinyt töitä tehdä niin hänellä ei ole mitään annettavaa vaan on elänyt isäsi siivellä.
AV-mamma on vain iloinen voidessaan lahjoittaa S-tilille kertyneet matkarahat, kun rakas poikansa ja kaamea miniä sitä rohkenevat ehdottaa. Mitäpä sitä enää autollakaan, ja onhan se mukava maksella 1500 euron asumiskustannuksia 500 euron eläkkeellä. AV-mamma makasi tietysti vuosikymmeniä perse homeessa kotona, yhteiset rahat, yhteinen yritys ja silleen...
että on ollut kotona vailla ansiotyötö koko elämänsä eikä ole kyllä silloin ollut kartuttamassa sitä täälläkin kovin hehkutettua omaisuutta työllä ja hiellä ja kyynelillä =), ap
vaikka kuinka olisi laillinen oikeus, niin kyllä hienotunteisuuttakin pitäisi olla enemmän. Ahne olet enemminkin...
Siis jos itse ajattelisin, niin mitä ihmettä minä ikääntyvänä ihmisenä istuisin rahojen päälle, jos lapset tarvisivat osuutensa. Lapset ja lastenlapset on elämässä tärkein asia ja tottakai haluaisin antaa heille kaiken mahdollisen. Jos minä kuolisin, niin haluaisin, että lapset saisivat osuutensa, eikä mies kököttäisi rahojen päällä. Fakta kuitenkin on, että lapset on mulle tärkeämpiä kuin mies ja toisaalta mies pärjäisi omalla puolikallaan hyvin!
Mun vanhemmat on muuten puhuneet asiasta ja kuulemma on sovittu, että ilman muuta lapset tarvivat ruuhkavuosiinsa osuuden, jos jompi kumpi kuolisi. Ónneksi ovat hyväkuntoisia.
Sinänsä jokainen tekee rahoillaan, mitä haluaa, mutta... näin minä itse näen tilanteen ja toimisin niin. Samoin olettaisin, että mies tekisi saman, koska se olisi minun viimeinen tahto.
Mutta esimerkiksi minun äitini oli vielä sota-aikaan nuorta ikäpolvea, joka joutui jättämään opiskeluhaaveet ja jäämään kotiin hoitamaan tilaa ja tekemään metsätöitä. Kun hän tapasi isän ja he perustivat perheen, äiti oli kotona kun isä oli kolmivuorotyössä. 15 vuotta ennen eläkkeelle pääsyä hän kävi siivoomassa tehtaassa. Eipä siinä hirveästi eläkettä ehtinyt kertyä. Mutta säästeliäinä ihmisinä isä ja äiti saivat elämäntyönsä aikana säästettyä omakotitalon, mökin, auton ja muutaman satatonnia säästöjä. Eipä tullut mieleenkään vaatia äidiltä perintöosuuksia isän kuoltua. Hän tarvitsee kuitenkin elämiseen, asunnon ylläpitoon jne. varaa. Mutta hän itse päätti jakaa omaisuutta meille lapsille.
No minun av.mamman äiti on kulkenut hyväpalkkaisessa työssä ja hänellä on omia sijoituksia ja omaisuutta ja hyvä eläke. Sääli, että sinun äitisi ei ole viitsinyt opiskella vaan on viettänyt ikänsä työttömänä ja saa vain 500 euroa eläkettä.
Vanhempani ovat lahjoittaneet omaisuuttaan meille aika reilusti jo eläkeaikana. Mutta kuten totesin aiemmin, sääli, että äitisi ei ole viitsinyt töitä tehdä niin hänellä ei ole mitään annettavaa vaan on elänyt isäsi siivellä.
AV-mamma on vain iloinen voidessaan lahjoittaa S-tilille kertyneet matkarahat, kun rakas poikansa ja kaamea miniä sitä rohkenevat ehdottaa. Mitäpä sitä enää autollakaan, ja onhan se mukava maksella 1500 euron asumiskustannuksia 500 euron eläkkeellä. AV-mamma makasi tietysti vuosikymmeniä perse homeessa kotona, yhteiset rahat, yhteinen yritys ja silleen...
Ensinnäkin muistetaan se, että puolet YHTEISESTÄ omaisuudesta menee leskelle, eli siinä huomioidaan myös hänen oma omaisuutensa.
Harvemmin kuolinpesässä on rahaa jaettavaksi. Omaisuus pitäisi siis pilkkoa aika mitättömän pieniin osiin, joita ei ehkä voisi hyödyntää mitenkään, esim. 7 hehtaarin metsäpalsta, joka on puutonta eikä tonttimaata. Tarkoituksenmukaista on pitää koko pesä jakamatta varsinkin jos on maatilasta kyse, eli yksi osakas "maksaa muut ulos", ja ottaa sitä varten lainaa.
Yleensä perintövero maksetaan kuolinpesän varoista, eli käytännössä leski maksaa kaikki kuolinpesän kulut. Se ei olisi oikeudenmukaista, jos lapset joutuisivat maksamaan pelkän veron, mutta eivät saisi omaisuudestaan mitään hyötyä.
Jokainen osakas voi vaatia jakoa. Silloin se on jaettava, ja sillä selvä. Voidaan tehdä myös ositettu jako, jolloin yksi saa osuutensa pois ja muut jatkavat yhteisomistusta.
Se on sitten lasten oma valinta, jos eivät viitsi osuuttaan vaatia.
Kun äiti kuoli jaoimme kuolinpesän rahat, mutta isäni jäi asumaan (ja asuu yhä) vanhempieni yhteiseen asuntoon. Emme edes ajatelleet muuta ratkaisua. Ei kö tämä ole ihan yleinen käytäntö?
kuolinpesä jakamatta.
Olen samaa mieltä kuin muutama muukin täällä, tuo omaisuus on vanhempieni yhdessä ansaitsemaa - ja isäni kärsi äitini kuolemasta muutenkin jo tarpeeksi. En ole halunnut rasittaa häntä yhtään enempää vaatimalla pesän jakoa.
Ei ole vaatinut myöskään veljeni, vaikka hänellä on ollut elämässä tiukempaa neljän lapsen ykisnhuoltajana. Hulppeassa omakotitalossa hänkin silti asuu.
Nykyisin, isäni ollessa jo iäkkäämpi, olemme tehneet hänelle pnakin kanssa erilaisia ratkaisuja joilla hän saa enemmän käyttörahaa itselleen eläkkeensä lisäksi. Nämä tulevat maksettaviksi sitten kun kiinteistöjä myydään tai kun isästä aika jättää.
usein toimitaan siten, että kuolinpesästä irrotetaan ne veroihin menevät "valtavat" rahat. Ja lesken hallinnassa oleva omaisuus saa verohelpotusta, sitä enemmän mitä nuorempi leski on. Jos teidän tapauksessa "te" olette joutuneet maksamaan "valtavat" perintöverot ilman perinnön rippuakaan, niin miksi ihmeessä ette vaatineet kuolinpesän ositusta silloin aikanaan?
No meidän rahoissa 48 tuhannen perintövero oli paljon....Käytettiin säästöt pois ja vähän vielä haettiin pankista lainaa. Mieheni on nynnerö, eikä siksi halua vaatia ja appi taas pihi eikä halua antaa. Mutta anteeksi nyt tämä ruikutukseni, me vaan ollaan vuosikaudet säästetty omaa mökkiä varten, mutta ne rahat meni nyt "hukkaan". Tokihan joskus appikin kuolee ja sitten sitä rahaa tuleekin niin että voidaan ostaa mimmonen mökki halutaan. Vaikken toki apen kuolemaa toivokaan!!!!!
Tässä kuolinpesässä oli 3 henkeä, appi, mieheni ja hänen veljensä.
istua lasten omaisuuden päällä. Lapset perivät isänsä ja minusta raha kuuluu heille. Olisi todella kornia, että minä pidättelisin rahat ja omaisuudet tileillä odottamassa, että minä kuolen. Haluaisin auttaa lapsia silloin kun heillä on tiukkaa jos siis niin kävisi, että mieheni kuolisi kun lapsilla on lainat maksussa ja lapset pieniä.
Samoin toivon tapahtuvan toisin päin, ettei mieheni istuisi sijoitusten päällä pidättelemässä niitä.
Minusta jokaisen pitää ansaita oma elantonsa niin, että ei tarvitse viedä perintöä lapsiltaan.
Aika rankkaa, että niin moni palstamamma ajattelee, että voi elää toisen siivellä ja ei tarvitse itse huolehtia omasta elannosta ja omasta eläkkeestään vaan odottaa kieli pitkällä, että mies kuolee ja pääsee sitten tuhlaamaan yhteistä omaisuutta ja jättää lapset tyhjän päälle.
Hommatkaa kunnon ammatti, olkaa töissä ja hommatkaa oma eläke. Jos tulette saamaan vain 500 euroa eläkettä, ette ole montaa työpäivää elämässänne tehneet. Säälittävää todella.
Odota nyt vain kiltisti, että appi kuolee. He ovat oman omaisuutensa keränneet työllä ja tuskalla ja nyt poika ja miniä haluaisivat rahat itselleen.
Vittu, miten joku voi olla ahne. Menkää töihin.
usein toimitaan siten, että kuolinpesästä irrotetaan ne veroihin menevät "valtavat" rahat. Ja lesken hallinnassa oleva omaisuus saa verohelpotusta, sitä enemmän mitä nuorempi leski on. Jos teidän tapauksessa "te" olette joutuneet maksamaan "valtavat" perintöverot ilman perinnön rippuakaan, niin miksi ihmeessä ette vaatineet kuolinpesän ositusta silloin aikanaan?
No meidän rahoissa 48 tuhannen perintövero oli paljon....Käytettiin säästöt pois ja vähän vielä haettiin pankista lainaa. Mieheni on nynnerö, eikä siksi halua vaatia ja appi taas pihi eikä halua antaa. Mutta anteeksi nyt tämä ruikutukseni, me vaan ollaan vuosikaudet säästetty omaa mökkiä varten, mutta ne rahat meni nyt "hukkaan". Tokihan joskus appikin kuolee ja sitten sitä rahaa tuleekin niin että voidaan ostaa mimmonen mökki halutaan. Vaikken toki apen kuolemaa toivokaan!!!!!
Tässä kuolinpesässä oli 3 henkeä, appi, mieheni ja hänen veljensä.
Mitä väliä sillä oikeasti on, jaetaanko se silloin vai myöhemmin? Mun vanhemmilla ei ole mitään muuta omaisuutta, kuin asunto, josta on vielä velkaa. Jos jompi kumpi heistä kuolisi ja haluaisimme veljeni kanssa jakaa pesän, pitäisi kuolinpesä hakea konkurssiin, koska lainaa on niin paljon ja näin ollen eloon jäävä vanhempamme joutuisi muuttamaan vuokralle. Ja se on asia, josta he ovat pyristelleet irti koko lamanjälkeisen ajan. Olisi multa ja broidilta melko vittumainen teko.
Molempien isovanhempieni kanssa on tehty niin, että pesä on jätetty jakamattomaksi ja leski on maksanut kaikkien perintöveron. Perintö on jaettu, kun leskikin on kuollut. Minusta ihan pätevä systeemi. Silloin minusta jokainen saa maksimaalisesti sen, mitä ansaitsee. Paitsi se, joka kuoli tietysti.
Jos mieheni kuolee ennen minua, ei tulisi mieleenikään istua lasten omaisuuden päällä. Lapset perivät isänsä ja minusta raha kuuluu heille. Olisi todella kornia, että minä pidättelisin rahat ja omaisuudet tileillä odottamassa, että minä kuolen. Haluaisin auttaa lapsia silloin kun heillä on tiukkaa jos siis niin kävisi, että mieheni kuolisi kun lapsilla on lainat maksussa ja lapset pieniä.
Samoin toivon tapahtuvan toisin päin, ettei mieheni istuisi sijoitusten päällä pidättelemässä niitä.
Minusta jokaisen pitää ansaita oma elantonsa niin, että ei tarvitse viedä perintöä lapsiltaan.
Aika rankkaa, että niin moni palstamamma ajattelee, että voi elää toisen siivellä ja ei tarvitse itse huolehtia omasta elannosta ja omasta eläkkeestään vaan odottaa kieli pitkällä, että mies kuolee ja pääsee sitten tuhlaamaan yhteistä omaisuutta ja jättää lapset tyhjän päälle.
Hommatkaa kunnon ammatti, olkaa töissä ja hommatkaa oma eläke. Jos tulette saamaan vain 500 euroa eläkettä, ette ole montaa työpäivää elämässänne tehneet. Säälittävää todella.
Samaa mieltä siitä, että jokaisen pitäisi pystyä elämään omalla työllään niin, ettei tarvitsisi viedä perintöä yhtään keneltäkään. Miksi niin lapsilla pitäisi olla joku erityisoikeus kyniä vanhempansa - ja etenkin se leskeytynyt vanhempansa? Se on huonoa käytöstä.
Toisaalta hyvissä väleissä kun ollaan, niin hyvätuloinen ja varakas vanhempi aivan varmasti mielellään jakaa ylimääräistä varallisuutta lapsilleen.
Kuinka monessa perintöriidassa on takana se, että lapsen puoliso kokee oman perheensä jääneen vähemmälle osalle ja puskee puolisoaan "pitämään puolensa"?
mieheni äiti oli kuollut, mieheni oli vielä alaikäinen, isä meni uusiin naimisiin naisen kanssa, jolla oli lapsi. Kun mieheni oli 18v kotitalo myytiin, harva 18v epäilee kun isänsä pyysi nimen johonkin paperiin, siinä meni äidin äidin perintö.
Miehen isän kuoltua ei rahaa tai omaisuutta ollut yhtään, kuitenkin mies oli tehnyt yrittäjänä työtä 14vuotiaasta ja elämän tyyli oli aika leveää. Hassua kyllä asuivat uuden vaimon tyttären omistamassa komeassa talossa.
Ja eläke esim. 500 e/kk.