Lue keskustelun säännöt.
Kuuleppas sinä pikkuvaimo, kahden pojan äiti.. T:miehesi ex-rakastajatar
05.07.2011 |
Millä oikeudella sinä alat skitsoilemaan minulle 3 vuotta sen jälkeen kun suhteemme on jo ohi?
Seuraavasta puhelusta ilmoitan poliisille. Se, että mustamaalaat minua ympäri kaupunkia tulee vielä kapsahtamaan omaan nilkkaasi. En ymmärrä miksi jaksat vihata minua, mutta olet antanut anteeksi miehellesi. Ja ihan tiedoksesi, minä en vihaa sinua, minä en vihaa miestäsi. Olette minulle aika yhdentekeviä nykyään sillä minulla on OMA perheeni ja oma elämäni. Miehesi onnellisuudesta tosin välitän vähän enemmän kuin sinun, sillä aidosti rakastin häntä. Ja siksi en tule teidän kotiovellenne riitelemään sinun kanssa. SIKSI en soita sinulle takaisin. Siksi en mustamaalaa sinua pitkin kaupunkia.
Mutta jos nyt kerran haluat kaivella vanhoja, niin tämän kerran.
Miehesi on kertonut sinulle ilmeisen siloitellun version suhteestamme. Se kesti kokonaisuudessaan 4 vuotta, ja saitte sinä aikana kaksi lasta. Onneksi olkoon. Pihtasit raskausaikana, ja siitä se sitten ilmeisesti lähti. Toisin kuin ilmeisesti kuvittelet, minä en koskaan ollut kiinnostunut varatusta miehestä, ja miehesi ei vaivautunut tästä pikku asiasta kertomaan minulle tavatessamme festareilla, jossa hän oli ystäviensä kanssa.
2 kuukauden tapailun jälkeen olin totaalisen rakastunut, kun sitten sain tietää Sinusta, maailmani hajosi. Halusin erota, halusin pitää miehen, halusin miehesi itselleni, halusin muuttaa menneisyyden niin etten olisi koskaan kohdannut miestäsi. Hän oli ensimmäinen mies johon oikeasti rakastuin, ihastuin. Ensimmäinen jolle uskalsin avata itseni sielua myöden. Oli vaikeaa päästää irti, joten en osannutkaan. Välillä ajoin hänet takaisin luoksesi, vannotin yrittämään, välillä itkin hänet takaisin luokseni. Ja sitten taas teeskentelin että tämä rinnakaissuhteena oleminen on minulle ihan ok, ja että näillä mennään. No niillä mentiin aikansa. Mutta sitten olin tulla hulluksi miehesi kanssa.
Hän ei todellakaan aikonut jättää sinua, mutta huomasin että hän ei myöskään tulisi koskaan jättämään minua. Sinä saisit olla siitä minulle kiitollinen, että lopulta sain itseni kasaan ja erottua miehestäsi. MINÄ hänet lopulta pakotin yrittämään saada teidän suhteenne kuntoon.
Tämän jälkeen olin yksin, kunnes kohtasin mieheni johon rakastuin. Nyt suunnittelemme häitä ja lapsia. Viimeinen asia mitä elämääni kaipaan on sinun kilari-puhelusi yön pimeinä tunteina. Minä annoin sinun pitää illuusiosi täydellisestä perheestänne. Minä annoin sinulle selkärangattoman miehesi ihan ikiomaksesi. Nyt minulla on oma elämäni, pysy siitä kaukana.
Ihan sama vaikka teidän menneisyytenne olisi räjähtänyt siellä kotona silmille, minä kieltäydyn ottamasta vastuuta siitä NYT, kun kaikki on ollut jo vuosia puoleltani ohi.
Tiedän että et kuuntele minua jos soitat, lyöt luurin korvaan jos yritän sanoa jotai huutosi väliin. Toivottavasti löydät tämän kirjoituksen ja tajuat.
Jos et, seuraavaksi voit puhua poliisin kanssa yöllisistä pikkupikku-puheluistasi. Ihan vaan tiedoksi että syrjähyppyyn osallistuminen ei ole rikos, mutta kotirauhan rikkominen on.
Kommentit (144)
Ja mut pitää jättää rauhaan ihan siksi että ihmisillä on oikeus olla rauhassa ja ilman kotirauhan rikkomista jne.
elää perheelämäänsä ilman sinun häirintää?Olisit laittanut poikki heti kun kuulit siitä, että se on varattu...
OIkeasti se ei ole noin helppoa. Itsekin olen sitä vannonut että varattuihin en sotkeennu, mutta eivät ne miehet sitä vaimoaan mainosta jos seksiä haluavat.
Olin miltei samassa tilanteessa joskus. Tapasin miehen, ihanan, suojelevan, hyvännäköisen, minut huomiovan miehen. Ihastuin ja rakastuin nopeasti. Tiesin että hänellä on lapsia, vaimostaan sanoi eronneensa, että se on ollutta ja mennyttä. No sormuksen saa helposti pois. Enkä minä eropapereita kysellyt.
Hän kohteli minua niin hyvin. Hemmotteli, teki ruokaa ja huomioi minut tavoilla, miten minua ei aiemmin oltu huomioitu. Hän kuunteli kun valitin työpaikan paineista ja ymmärsi.
Kaksi vuotta sitä kesti ja sitten hän päätti olla rehellinen minulle. Ilmeisesti hän tajusi kuinka rakastunut häneen olin ja että normaali suhde olisi edennyt yhteenmuuttoon, kihlaukseen jne. Niinpä hän kertoi että hän ei ole eronnut, itse asiassa hääpäivä on tulossa pian.
Ensimmäisenä iskin häneltä silmän mustaksi.
Sen jälkeen työnsin hänet pihalle asunnostani. Yhtäaikaa huutaen itselleni että miehelle. Seuraavana päivänä hän tuli luokseni ja itkin eroamme sekä sitä että haluan hänet takaisin..
Enkä usko että tuo tunne eroaa mitenkään siitä "normaalista" erosta. Minulle tuo suhde oli normaali, miehelle syrjähyppy.
Oikeasti kaikki ne toiset naiset eivät tiedä olevansa toisia naisia. Itse masennuin tuon takia niin pahasti että yritin itsemurhaa. Niin huonona itseäni pidin. Arvottomana ja tyhmänä.
No tuon miehen vaimo ei minusta saanut tietää.
Tuon suhteen seurauksena pelkään koko ajan että nykyinen mieheni pettää. En kieltäydy seksistä, vaikka oikeasti ei tekisi mieli, otan vaikka suihin jos niikseen on..
En ihan kyttäämään asti ole alkanut. En halua tietää mitään hänen naispuoleisista kavereistaan, jos vaikka tuleekin selville että miehelläni on ollut "juttua" jonkun kanssa.
En ole suostunut tapaamaan mieheni kummilapsen vanhempia koska tuo kummilapsi on myös kummilapsi miehen exälle..
Tälläisiä pieniä juttuja.
Ei me kaikki "toiset naiset" olla manipuloivia hu**ia tai itsekeskeisiä l***ia..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vain yhdellä p-kirjaimella näin: "kuulepas".
tahdoin kommentoida että ap kirjoittaa hyvin! Siis teksti sopivasti kuvailevaa ja mukaansa tempaavaa! Sinulle saattaisi avautua työmahdollisuuksia kirjoittamalla.
Mut voisinhan mä jonkun "Älä tee sitä! ÄLÄ TODELLAKAAN TEE SITÄ!" -elämäntapaoppaan tehdä potentiaalisille toisille naisille, pimahtaneille pikkuvaimoille ja petollisille miehille.
Muista, että kirkot ovat yleisiä paikkoja..
Mielestäni kellään, ei kellään, ole oikeutta häiritä toisten kotirauhaa keskellä ytöä, vaikka olisi tullut kuinka verisesti loukatuksi. Etenkin kun muut ovat siirtyneet elämässä eteenpäin.
Mies tässä on huiputtanut molempia ja saanut rusinat pullasta kun ilmeisesti oma vaimokaan ei ole saanut lempatuksi ukkoa pihalle. En minä ainakaan saa mitään mielikuvaa että ap olisi jotenkin katkera munattoman äijän lemppaamisesta, hänellähän on asiat hyvin! (Toisin kuin ilmeisesti miehen häiriintyneellä vaimolla.)
Jaksamista, ei kannata pelätä ottaa yhteyttä poliisiin jos häiriköinti jatkuu. Miehen kautta lähestyminen ei varmaan ole hyvä idea kun siitä vaimo saisi vain lisää vettä myllyyn.
En muuten tajua miksei se vaimo nyt voi olla tyytyväinen, hänhän sai ukkonsa ihan itselleen. Ei ainakaan statustaan paranna lapsellisella räyhäämisellään, keskittyisi nykyisyyteen ja tulevaan menneen sijaan.
oikeasti paras keino tässä tilanteessa on vastata seuraavalla kerralla puheluun ja kuunnella hiljaa kaikki valitukset ja huudot. Sen jälkeen pyydä aidosti anteeksi ja kerro että olet itsekin hänen miehelleen vihainen. Mutta että ymmärrät että tätä naista on loukattu kaikista eniten. Sano että kadut tosi paljon asiaa. Tämän jälkeen hän todennäköisesti vielä huutaa ja valittaa, anna hänen tehdä se.
Jos hän soittaa vielä uudelleen, niin pyydä miestäsi vastaamaan puhelimeen ja kertomaan että susta ei ole enään mitään uhkaa koska olet jo uudessa vakiintuneessa suhteessa ja että olet pyytänyt anteeksi, muuta et voi tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muista, että kirkot ovat yleisiä paikkoja..
Mut eipä olla menossa kirkossa naimisiin.
Pakko kysyä, mut ihanko oikeasti teistä toisen naisen lynkkaajista ois ok yrittää tulla pilaamaan häät? Ja sekö jotenkin auttais sitä omaa suhdetta toipumaan? Haloo?
ap
Ja mut pitää jättää rauhaan ihan siksi että ihmisillä on oikeus olla rauhassa ja ilman kotirauhan rikkomista jne.
elää perheelämäänsä ilman sinun häirintää? Olisit laittanut poikki heti kun kuulit siitä, että se on varattu...
OIkeasti se ei ole noin helppoa. Itsekin olen sitä vannonut että varattuihin en sotkeennu, mutta eivät ne miehet sitä vaimoaan mainosta jos seksiä haluavat. Olin miltei samassa tilanteessa joskus. Tapasin miehen, ihanan, suojelevan, hyvännäköisen, minut huomiovan miehen. Ihastuin ja rakastuin nopeasti. Tiesin että hänellä on lapsia, vaimostaan sanoi eronneensa, että se on ollutta ja mennyttä. No sormuksen saa helposti pois. Enkä minä eropapereita kysellyt. Hän kohteli minua niin hyvin. Hemmotteli, teki ruokaa ja huomioi minut tavoilla, miten minua ei aiemmin oltu huomioitu. Hän kuunteli kun valitin työpaikan paineista ja ymmärsi. Kaksi vuotta sitä kesti ja sitten hän päätti olla rehellinen minulle. Ilmeisesti hän tajusi kuinka rakastunut häneen olin ja että normaali suhde olisi edennyt yhteenmuuttoon, kihlaukseen jne. Niinpä hän kertoi että hän ei ole eronnut, itse asiassa hääpäivä on tulossa pian. Ensimmäisenä iskin häneltä silmän mustaksi. Sen jälkeen työnsin hänet pihalle asunnostani. Yhtäaikaa huutaen itselleni että miehelle. Seuraavana päivänä hän tuli luokseni ja itkin eroamme sekä sitä että haluan hänet takaisin.. Enkä usko että tuo tunne eroaa mitenkään siitä "normaalista" erosta. Minulle tuo suhde oli normaali, miehelle syrjähyppy. Oikeasti kaikki ne toiset naiset eivät tiedä olevansa toisia naisia. Itse masennuin tuon takia niin pahasti että yritin itsemurhaa. Niin huonona itseäni pidin. Arvottomana ja tyhmänä. No tuon miehen vaimo ei minusta saanut tietää. Tuon suhteen seurauksena pelkään koko ajan että nykyinen mieheni pettää. En kieltäydy seksistä, vaikka oikeasti ei tekisi mieli, otan vaikka suihin jos niikseen on.. En ihan kyttäämään asti ole alkanut. En halua tietää mitään hänen naispuoleisista kavereistaan, jos vaikka tuleekin selville että miehelläni on ollut "juttua" jonkun kanssa. En ole suostunut tapaamaan mieheni kummilapsen vanhempia koska tuo kummilapsi on myös kummilapsi miehen exälle.. Tälläisiä pieniä juttuja. Ei me kaikki "toiset naiset" olla manipuloivia hu**ia tai itsekeskeisiä l***ia..
Miten et huomannu asiaa? Miten se nainen ei huomannut asiaa? Tarkotan että jos ootte kaks vuotta yhdessä, niin kai sen miehen nyt suunnilleen joka yö pitäs nukkuu sun kanssa jo. Ja jos ei nukkuis joinain öinä, niin etteks illal soittelleet toisillenne ja toivottaneet hyvää yötä tms. Kyllähän sen ensimmäisen naisen olisi pitäny jo huomata että joku nainen soittelee sille. Tai sun huomata jos se teillä, että joku nainen soittelee sille.
Ymmärrän että tollasen voi salata hyvin, jos toinen nainen tietää toisesta, eikä siis soita esim illalla tai usein. Mut jos kumpakaan ei tiedä toisistaan on se jo kahden vuoden aikana tosi ihme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kirjoitettu. Minua ainakin kiinnosti lukea ap:n kirjoitus. Olet selvästi toipunut suhteesta. Hyvä. Samaa mieltä olen, että vaimolta turha tulla sinulle kiukuttelemaan. Olet toiminut viisaasti, kun olet ymmärtänyt jättää tämän petollisen miehen.
Miten tuo nainen selvitti sinun osoitteesi ja nimesi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
oikeasti paras keino tässä tilanteessa on vastata seuraavalla kerralla puheluun ja kuunnella hiljaa kaikki valitukset ja huudot. Sen jälkeen pyydä aidosti anteeksi ja kerro että olet itsekin hänen miehelleen vihainen. Mutta että ymmärrät että tätä naista on loukattu kaikista eniten. Sano että kadut tosi paljon asiaa. Tämän jälkeen hän todennäköisesti vielä huutaa ja valittaa, anna hänen tehdä se.
Jos hän soittaa vielä uudelleen, niin pyydä miestäsi vastaamaan puhelimeen ja kertomaan että susta ei ole enään mitään uhkaa koska olet jo uudessa vakiintuneessa suhteessa ja että olet pyytänyt anteeksi, muuta et voi tehdä.
Vaikka tilanne olisi sinulle ollut ohi jo aikoja sitten voi asia vasta olla selvinnyt vaimolle ja hänelle tilanne on siten tuore. Mies ilman muuta on vastuussa teostaan ja vastaa syyllisyydestään, mutta et sinäkään tilanteessa viaton ulkopuolinen ole ollut! Sinulla sentään on tilanteessa ollut mahdollisuus valita, vaimolla ei. Niinpä kuuntele kiltisti vaan se mitä olet ansainnut, ehkä vaimokin sitten voi päästä eteenpäin. Miehellesi suosittelen kertomaan kaiken, koska tuolla meiningillä hän ilman muuta tulee sen selville saamaan. Itsekin petettynä ymmärrän vaimon halua tuhota myös tuon toisen onni kuten itse olet osallisena ollut tuhoamassa hänen onneaan. Edlleen, mies on päävastuussa suhteestaan, mutta mitään suhdetta ei olisi ollut ilman sinunkin osallistumistasi.
Sitten hyvä pointti tuo että muista aina antaa uudelle miehellesi vaikka ei mieli tekisikään. Viis siitä jos raskausaikana oksennat taukoamatta tai vihlonnat tai supistukset tekevät seksistä tuskaa tai jopa riskin raskuaden jatkumiselle. Sinähän sen tiedät mihin mies on tuolloin oikeutettu ja kantasi asiaan tulee varmasti myös uusikin miehesi tietämään. Muutenkin miehelläsi on oikeus tietää millaisen ihmisen kanssa on tekemisissä, tuskin mielellän asiata muualta kuulee.
Ja mut pitää jättää rauhaan ihan siksi että ihmisillä on oikeus olla rauhassa ja ilman kotirauhan rikkomista jne.
elää perheelämäänsä ilman sinun häirintää? Olisit laittanut poikki heti kun kuulit siitä, että se on varattu...
OIkeasti se ei ole noin helppoa. Itsekin olen sitä vannonut että varattuihin en sotkeennu, mutta eivät ne miehet sitä vaimoaan mainosta jos seksiä haluavat. Olin miltei samassa tilanteessa joskus. Tapasin miehen, ihanan, suojelevan, hyvännäköisen, minut huomiovan miehen. Ihastuin ja rakastuin nopeasti. Tiesin että hänellä on lapsia, vaimostaan sanoi eronneensa, että se on ollutta ja mennyttä. No sormuksen saa helposti pois. Enkä minä eropapereita kysellyt. Hän kohteli minua niin hyvin. Hemmotteli, teki ruokaa ja huomioi minut tavoilla, miten minua ei aiemmin oltu huomioitu. Hän kuunteli kun valitin työpaikan paineista ja ymmärsi. Kaksi vuotta sitä kesti ja sitten hän päätti olla rehellinen minulle. Ilmeisesti hän tajusi kuinka rakastunut häneen olin ja että normaali suhde olisi edennyt yhteenmuuttoon, kihlaukseen jne. Niinpä hän kertoi että hän ei ole eronnut, itse asiassa hääpäivä on tulossa pian. Ensimmäisenä iskin häneltä silmän mustaksi. Sen jälkeen työnsin hänet pihalle asunnostani. Yhtäaikaa huutaen itselleni että miehelle. Seuraavana päivänä hän tuli luokseni ja itkin eroamme sekä sitä että haluan hänet takaisin.. Enkä usko että tuo tunne eroaa mitenkään siitä "normaalista" erosta. Minulle tuo suhde oli normaali, miehelle syrjähyppy. Oikeasti kaikki ne toiset naiset eivät tiedä olevansa toisia naisia. Itse masennuin tuon takia niin pahasti että yritin itsemurhaa. Niin huonona itseäni pidin. Arvottomana ja tyhmänä. No tuon miehen vaimo ei minusta saanut tietää. Tuon suhteen seurauksena pelkään koko ajan että nykyinen mieheni pettää. En kieltäydy seksistä, vaikka oikeasti ei tekisi mieli, otan vaikka suihin jos niikseen on.. En ihan kyttäämään asti ole alkanut. En halua tietää mitään hänen naispuoleisista kavereistaan, jos vaikka tuleekin selville että miehelläni on ollut "juttua" jonkun kanssa. En ole suostunut tapaamaan mieheni kummilapsen vanhempia koska tuo kummilapsi on myös kummilapsi miehen exälle.. Tälläisiä pieniä juttuja. Ei me kaikki "toiset naiset" olla manipuloivia hu**ia tai itsekeskeisiä l***ia..
Miten et huomannu asiaa? Miten se nainen ei huomannut asiaa? Tarkotan että jos ootte kaks vuotta yhdessä, niin kai sen miehen nyt suunnilleen joka yö pitäs nukkuu sun kanssa jo. Ja jos ei nukkuis joinain öinä, niin etteks illal soittelleet toisillenne ja toivottaneet hyvää yötä tms. Kyllähän sen ensimmäisen naisen olisi pitäny jo huomata että joku nainen soittelee sille. Tai sun huomata jos se teillä, että joku nainen soittelee sille.
Ymmärrän että tollasen voi salata hyvin, jos toinen nainen tietää toisesta, eikä siis soita esim illalla tai usein. Mut jos kumpakaan ei tiedä toisistaan on se jo kahden vuoden aikana tosi ihme.
Ja kyllä mies oli öitä luonani, kai se vaimo sitten oli sellaisissa töissä että teki iltaa/yötä, matkusteli työntakia tms. En tosiaankaan jäänyt kyselemään.
Itsekin olin kolmivuorotyössä tuolloin, joten tapaamisien ajankohdat olivat epäsäännöllisen säännöllisiä.
Ja me laiteltiin toisillemme viestejä aika paljon, juurikin tuon oman vuorotyöni takia. Emmekä me nyt niin paljoa öitä viettäneet yhdessä, ajattelin kai että hänellä on yhteishuoltajuus ja lapset tyyliin viikko-viikko systeemillä hänellä.
Enkä ihmetellyt sitäkään ettei hän halunnut esitellä minua lapsilleen. Kun lapsista sain kuulla, sanoin ettei siinä suhteessa ole mitään kiirettä, olen itse avioeroperheestä ja sain tutustua isäni uuteen naiseen vasta kun he suunnitelivat yhteenmuuttoa eli kun olivat olleet yhdessä noin kolme vuotta.
Ihan oikeasti en tiedä vastauksia noihin kysymyksiin. Olin todella sinisilmäinen ja umpirakastunut. En osannut epäillä yhtään mitään..
(kohta kaikki haukkuvat todella typeräksi, mutta edelleen kuvittelin olevani normaalissa parisuhteessa, enkä ajatellut mitään pahaa tuosta miehestä)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ehkä mies on sitten sanonut nimeni, tai vaimo nuuskinut. En tiedä. Eikä minua oikeastaan edes kiinnosta. Puhelinnumeroni on julkinen työn takia.
Siis, olen jo kahtena yönä kuunnellut sellaista itkun ja huudon sekalaista syytösten tulvaa. Ja joka kerta kun olen yrittänyt sanoa että "Olen pahoillani puolestasi, suhde on ollut jo kauan ohi" saan luurin korvaan O-tavun kohdalla. Melko mahdotonta saada viestiä perille. Enkä totisesti itse halua ottaa häneen yhteyttä. Mielestäni tämä soppa on oikeasti miehen ja hänen välinen, koska heidän suhteensa jatko siitä taitaa olla kiinni. En myöskään aio ottaa yhteyttä tähän mieheen, koska se olisi mielestäni väärin omaa, nykyistä kumppaniani kohtaan. Sanoin erotessamme että tämä oli tässä, enkä koskaan halua kuulla hänestä mitään. Joten minä aion pitää asiat niin.
Täytyy varmaan vaan toivoa että raivostunut pikkuvaimo rauhoittuu, tai sitten otan vaan yhteyttä virkavaltaan.
Tuli muuten vaan mieleen...Mistäs minä tietäisin vaikka sillä miehellä olisi minun jälkeeni ollut joku muu sivusuhde? Ehkä saankin niskaani raivon joka kuuluisi ihan jollekin toiselle. Olen nimittäin vuosien varrella kuullut muutaman huhun, mutta asia ei minulle kyllä kuulu.
ap
sua,niin opit miltä sekin tuntuu vaimosta!
miks ihmeessä sut pitäis jättää rauhaan kun sä oot nyt varattu??kun se varattu mies kelpasi sulle 4v. Mä oikeesti halveksin pettäjiä,mikä säkin olet, vaikka et ollutkaan varattu tuolloin.Tottakai vastuu kuuluu myös sulle kun olit tietoinen toisen perheestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mielestäni sun ei tartte pahotella yhtään mitään, koska alun perinkin kaikki ongelma on kyllä ollut heidän parisuhteessaan, eikä sinussa.
Laita viesti tyyliin: "Hei! En ole tavannut miestäsi muutamaan vuoteen, enkä halua myöskään sinun soittelevan öisin tai muulloin. Mikäli häirintä jatkuu, ilmoitan asiasta poliisille. Terveisin, XX"
On niitä kaikkia kilahtaneita. Paras, mitä tiedän, on se, että eräs työkaverini oli miehensä kanssa miehen firman pikkujouluissa, ja samaan paikkaan tuli toinen työkaverimme (miespuolinen). Työkaverini tervehti asiaankuuluvasti, niin tämän miespuolisen työkaverin muija kävi repimään hiuksista ja kirkumaan ihan kahelina. Parin äijän piti käydä irrottamassa akka toisen tukasta. Oli sitten tämän ensin mainitun seurueen jäsenet olleet vähän öönä... kuten kaikki muutkin.
Joo, ja todellakaan näillä tyypeillä ei ole IKINÄ ollut mitään säätöä... Hulluja vaan on aina...
sua,niin opit miltä sekin tuntuu vaimosta!
miks ihmeessä sut pitäis jättää rauhaan kun sä oot nyt varattu??kun se varattu mies kelpasi sulle 4v. Mä oikeesti halveksin pettäjiä,mikä säkin olet, vaikka et ollutkaan varattu tuolloin.Tottakai vastuu kuuluu myös sulle kun olit tietoinen toisen perheestä.
Ei millään pahalla, mutta juuri sinä olet potentiaalinen petetyksi tulija. Mustavalkoiset ihmiset yleensä joutuvat törmäämään elämässä niihin jyrkkiin laitoihin, kun eivät välimuotoja ymmärrä, eivätkä haluakaan. Enkä kyllä käsitä sitäkään, että jotkut eivät ymmärrä lakeja. Tässäkin keississä ainoa lain mukaan väärin tekevä on sen ukon vaimo. Ja piste. Näin se nyt vaan on.
Minusta naurettavimpia ovat olleet aina ne akat, että "ei meidän Pena kyllä pettäis muuten, mutta kun muijat soittelee kotiin ja pyytää sitä" tai "Pena kun ottaa viinaa, niin akat käyttää tilaisuutta hyväks ja heti on sänkyyn hyppäämässä". Kun ei meidän Pena muuten. Pena ei ole vastuussa itsestään ja parisuhteestaan, vaan kaikki muut ovat.
Nyt sä vaan joudut maksamaan noista menneusyytesi tekosista, ja se on ihan oikein.
Vaikka mies se on ollut pettäjä, sinä olet tiennyt missä olet ollut mukana, ja näin ollen sinunkin on vastuu.
Muutenkin älytöntä edes vaatia, että kun SINULLA nyt menee nini mukavasti, tuo vaimo ei saa sinua piinata. Totta kai saa, jos hänellä on nyt asia akuutti. Toivottavasti jaksaa jatkaa pitkän j hartaasti ja keksii mitä monimuotoisempia keinoja kiusaamisensa toteuttamiseen.
Ja voin kertoa, että erittäin vaikeaa on saada tuollaista henkilöä vastuuseen, ja silloinkin tuomio on jotain sakkoja tai jotain. Eli aika heikoilla olet tällä hetkellä.
NO, mutta itsepähän nuo valinnat jokainen toinen nainen tekee. JOskus pitää valinnoistaan maksaakin.
Niistä voi laittaa mitä tahansa kenelle vaan, eikä tosiaan jää kiinni.
Että ihan turha millään poliisilla uhkailla.
Nimim. keinot käsissä.
tulee olemaan sinä joka tulee pettämään,kun vain sopiva aidanrako löytyy!
Tuo jotenkin särähtää. Jos sun asenteesi on sama sille vaimolle, niin kyllähän tuollainen alentuva asenne kiehuttaa kenet hyvänsä. Ehkä sä et olekaan täysin irti siitä suhteesta? Ehkä sulla on jotain hampaankolossa?
Itse tapahtumaan en ota kantaa, kun en kaikkien osapuolten kertomusta ole kuullut. Tässä on sinun näkemyksesi, jossa sährähtää tosiaan korvaan tuo "pikkuvaimottelu" ja itsesi ylentäminen.
En oikein tiedä kuinka kertoisin nykyiselle miehelleni "tarpeeksi" tästä episodista elämässäni, sillä en todellakaan ole ylpeä itsestäni.
Olen toki maininnut hänelle että olen ollut ns. toinen nainen yhdessä suhteessani, (jo ennen näitä puheluita, huh!) mutta en sitä kuinka kauan tuo suhde kesti. Tunnen itseni niin tyhmäksi että se suhde kesti vuosia, eikä vain päiviä tai kuukausia.
Ja siis, emme hirveästi puhu menneistä suhteistamme muutenkaan. Mies ihmettelee että kuinka joku nainen voi vielä vuosienkin jälkeen hermostua jostain miehensä ex-suhteesta. Selitäppäs siinä sitten jotain kun en itsekään ymmärrä tätä naista.
ap