Olen umpiihastunut varattuun mieheen

Ja alkuhuuma kestää n. puoli vuotta, sitten voit tulla uudelleen palstalle kertomaan kestikö :D

Ja nyt lasketaan päiviä siihen, kun mun perhe lähtee mummolaan ja samaan aikaan miehen perhe lähtee lomamatkalle. Me jäädään kaupunkiin "töihin". Oi, viikko yhdessä! -ei-ap-

Mutta minä näen sen niin, että teillä ei ole se arki edes alkanut. Sitten, kun sivusuhde muuttuu normaaliksi kahden ihmisen parisuhteeksi, voit alkaa laskea päiviä siihen kuuteen kuukauteen.

varattu voi olla avoliitossakin.

kiltisti sanot miehelle, että ottaa uudelleen yhteyttä kun on vapaa.

Jos rakkaus valitsi teidät, niin voitte odottaa sen hetken, että mies on eronnut ja vapaa.

hormonit sekaisin, mutta on tässä niin monta kesää nähty, ettei tämä sitä ole. Olen pettämistä vastaan ja aina ollut, mutta nyt sitten kävi näin. Tämä on jotain ihan muuta kuin mitä kuvittelin miehen ja naisen välille. Hän on minua vanhempi, joten ei ole mikään säheltävä pikkupoika.

Eläimet voi mennä vaistojensa perässä, ihminen päättää aina tekemisistään. EI mitään vain käy! Jos tunteet on selvät niin moni onkin jo selvät sävelet sanonut: mies ottaa yhteyttä sinuun seuraavan kerran kun on eropaperit vaimostaan jättänyt ja pois muuttanut. Nämä asiat voi hoitaa oikein tai alkaa salasuhteeseen selän takana kun ei tunteistaan ole varma. Tuo että on vanhempi on oikeastaan huolestuttavampi seikka. miehllä ikäkriisi, todennäköisesti sinullakin ja ratkaisuksi salasuhde nuorempaan. Ainahan se arjen kotona voittaa, eri juttu kestättekö te arkea?

hormonit sekaisin, mutta on tässä niin monta kesää nähty, ettei tämä sitä ole. Olen pettämistä vastaan ja aina ollut, mutta nyt sitten kävi näin. Tämä on jotain ihan muuta kuin mitä kuvittelin miehen ja naisen välille. Hän on minua vanhempi, joten ei ole mikään säheltävä pikkupoika.

tekevät monista miehistä uudelleen (aikuiselta näyttäviä ja vaikuttavia) säheltäviä pikkupoikia :(

Sinun kannaltasi nähtynä asian hyväpuoli lienee se, että vanhempi mies tyytyy nuorempaa helpommin elämään tekemänsä virheen kanssa. Arjen iskettyä päin naamaa he huomaavat, että vaihtamalla ei parantunut, mutta jäävät suhteeseen ja tyytyvät kohtaloonsa, kun ikäkin alkaa jo painaa.

Ja alkuhuuma kestää n. puoli vuotta, sitten voit tulla uudelleen palstalle kertomaan kestikö :D

Ja nyt lasketaan päiviä siihen, kun mun perhe lähtee mummolaan ja samaan aikaan miehen perhe lähtee lomamatkalle. Me jäädään kaupunkiin "töihin". Oi, viikko yhdessä! -ei-ap-

Mutta minä näen sen niin, että teillä ei ole se arki edes alkanut. Sitten, kun sivusuhde muuttuu normaaliksi kahden ihmisen parisuhteeksi, voit alkaa laskea päiviä siihen kuuteen kuukauteen.

Mulla on kotona normaali parisuhde ja arkinen perhe-elämä. Mun rakastaja tuo mun elämään jännitystä ja iloa. Miksi mä haluaisin muuttaa sen jännittävän ja hauskan suhteen samaksi arkiseksi ja tylsäksi?

-14-

kiltisti sanot miehelle, että ottaa uudelleen yhteyttä kun on vapaa.

Jos rakkaus valitsi teidät, niin voitte odottaa sen hetken, että mies on eronnut ja vapaa.

Näin se tapahtuu, kun puhutaan rakkaudesta.

Miksei voi odottaa, että mies on vapaa?? Paljon helpompaa lapsille.

kuin nykyinen avovaimo, mitäs siihen sanotte??

hormonit sekaisin, mutta on tässä niin monta kesää nähty, ettei tämä sitä ole. Olen pettämistä vastaan ja aina ollut, mutta nyt sitten kävi näin. Tämä on jotain ihan muuta kuin mitä kuvittelin miehen ja naisen välille. Hän on minua vanhempi, joten ei ole mikään säheltävä pikkupoika.

Onko vaimo tietoinen tilanteesta?

vain voimakkaasti ihastuneet. Tässä iässä ei enää juosta pelkän seksin perässä.



ap

Kun ei fyysistä ole vielä tehty, on hyvä hetki laittaa homma holdiin siihen asti, kunnes aiempi vaihe (se nykyliitto) on viety päätökseen.

Se, että olet vanhempi kuin nykyinen, ei varmaan ole tässä olennaista. Tosirakkaushan ei ikää katso.

Kehottaisin vielä kerran (ja olen iloinen siitä, että moni on kanssani samoilla linjoilla) laittamaan nyt hanat kiinni, odottamaan, että mies hoitaa hommansa säädyllisesti loppuun, ja jatkamaan sitten vasta eteenpäin.

Ystävällisesti nro 4

... vain voimakkaasti ihastuneet. Tässä iässä ei enää juosta pelkän seksin perässä.

ap

Jos ajatellaan tosielämää, niin eipä ne räikeimmät syrjähypytkään ihan harvinaisia ole kuten eivät pidemmät sivusuhteetkaan. Ja jos erotaan, niin hyvin usein toisella tai molemmilla on jo olemassa uudet kumppanit.



mä näkisin tuon nyt kyllä vahvasti niin että et ole vastuussa miehen moraalista vaan omastasi. Eli jos mies alkaa empiä tai yhtään jarrutella, niin sun pitää sitä kunnioittaa, eikä vietellä, innostaa ja kannustaa sun kanssa, vaan kannustaa selvittämään mitä hän itse tilanteestaan ajattelee.



Pidät tietysti aikuisena naisena mielessäsi että aika moni mies saattaa tuossa tilanteessa ajatella että pitää molemmat, jolloin jäät miehen rakastajattareksi. Sekin on ok jos se on sinulle ok. Jos taas mies vaan jättää sut langalle roikkumaan "eroan kyllä ihan pian tai ehkä joskus"-tyyppisesti, niin kantsii miettiä että jaksaako sitä tuossa iässä olla enää niin höynäytettävissä kakkosnaiseksi, ellei sitten juuri sellaista "ei-sitouttavaa"-suhdetta ole hakemassa.



On tuo kyllä niin pyhimysmäistä hymistelyä tuo kommentointi että nyt vaadit että ottaa eron ja tehdään asiat "oikeassa järjestyksessä". Kyllä, niin se olisi reilua ja moni niinkin toimii. Ei se kuitenkaan ole sun vastuulla alkaa sanelemaan miten mies asiassa etenee tai mihin päätyy. Jutella tietysti voi asiasta ja kertoa mitä itse olet mieltä. Ja vaikka täällä moni paheksuu, niin kyllä niitä toisiakin naisia ja sellaiseksi haluavia on ollut kautta maailman sivu ja moni mies sellaista pitää. Onko täällä palstamammoilla joku pelko että oma mies pian ottaa jonkun vastaavan sivuhoidon jollei kaikki siskot tiivistä rivejä ja tarjoile toosaa vain ja ainoastaan vapaille miehille? Eika liikkis ajatus sinänsä, että kun me naiset ollaan kilttejä ja tiukkoja moraalinvartijoita niin kyllä pysyy miehet ruodussa. Hah.

Meillä ei ole ollut vielä fyysistä kanssakäymistä, mutta tänään hän ensi kertaa tunnusti rakastavansa minua. Ei tässä kukaan ole kenenkään perässä juossut ja vikitellyt, me vaan yksinkertaisesti rakastuimme. Hän ei ole naimisissa vaan avoliitossa. Se on minun mielestäni kyllä ihan sama asia, mutta on eroaminen ainakin ilman byrokratiaa helpompaa. Tosin olemme niin alussa, etten aio vaatia vielä mitään. Tämä rakkaus on kuitenkin jotain, mitä olen odottanut koko elämäni. Yhteys on niin vahva, että ilman fyysistä suhdettakin tiedämme, että rakastamme toisiamme....tässä nykymaailmassa, jossa kaikki hyppäävät heti petiin, olemme harvinainen poikkeus.