Suurperheellisille ollaan kateellisia?

jos vanhemmat tuntevat voimavaransa suurperhe voi toimiakin, aina näin ei kuitenkaan ole!

Meillä oli kolme lasta, joka oli vanhemmilleni selkeästi liikaa. Meidän ollessa pieniä, molemmat vanhemmat olivat töissä, rakensivat taloa sekä kesämökkiä. Lapsille ei olluta aikaa - perusasioista juuri ja juuri huolehdittiin, mutta muuten sai selvitä kaikesta itse. Koskaan ei keskusteltu tms. Vanhempani olisivat olleet varmaan hyviä vanhempia yhdelle lapselle.



Myös se, että lapsi on erityinen, vaikka vain vaativa temperamentti, vaatii vanhemmilta paljon. Useat tuntuvat vain tekevän lapsia sen jonkun etukäteen suunnittelun määrän, pysähtymättä miettimään sitä, että onko minulla mahdollisuus tarjota lapselle hyvä lapsuus.

meille tuntuu luonnolliselta että lapsiluku kasvaa, ei siihen mitään muuta tunnetta ole ollut kuin se että tehdään lapsi kerrallaan niin kauan kuin siltä tuntuu. nyt on neljä.



moni ulkopuolinen miettii että onpa teillä monta lasta, ei se meistä siltä tunnu. joskus tietysti kun lapset leikkii keskenään jotain mistä ääntä lähtee niin kyllähän siinä eron huomaa kahden ja neljän välillä.



lapsia ne on jokainen meille, esikoisesta kuopukseen samalla tavalla. me kyllä myös hoidetaan lapsia kumpikin yhtä paljon, ollaan läheisiä ja mm. pelataan paljon lautapelejä yhdessä.