Mieheni on tyhmä :( Kauhea tosiasia alkanut

Lapset, rahat, kerran annetut lupaukset, lojaalius... no tämä on nyt ollut jonkun vuoden kipuilua sen suhteen että hyväksynkö tätä lopun elämääni vaiko enkö.

Vierailija kirjoitti:

Päivittäin, useita kertoja jopa, hän ei ymmärrä jotain käyttämääni ilmaisua tai sanaa, vaan pitää alkaa toimia sanakirjana ja wikipediana siinä ohessa, eikä asia siitäkään välttämättä aukea. Tai vähänkään mutkikkaammissa asioissa hän ei vaan ymmärrä asioiden yhteyksiä ja pointtejani, tulkiten kaiken päin honkia. Yleensä hän lopulta ottaa nokkiinsa, kun haluaa nähdä minun tahallaan jallittavan häntä ja yrittävän osoittaa hänen tyhmyytensä.

Hän ei ole varsinaisesti tyhmä, ollen selvästi yli keskivertoälykkään, vaikka minä olen vieläkin älykkäämpi. 

Anteeksi nyt vain mutta noiden esimerkkien valossa puolisosi ei vaikuta todellakaan olevan yli keskivertoälykkään. Jos päivittäin tulee esiin sanoja joita ei ymmärrä ja asioita tulkitaan jatkuvasti päin honkia, kyseessä on valitettavasti selkeästi keskivertoa tyhmempi yksilö.

TotuusSattuu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Päivittäin, useita kertoja jopa, hän ei ymmärrä jotain käyttämääni ilmaisua tai sanaa, vaan pitää alkaa toimia sanakirjana ja wikipediana siinä ohessa, eikä asia siitäkään välttämättä aukea. Tai vähänkään mutkikkaammissa asioissa hän ei vaan ymmärrä asioiden yhteyksiä ja pointtejani, tulkiten kaiken päin honkia. Yleensä hän lopulta ottaa nokkiinsa, kun haluaa nähdä minun tahallaan jallittavan häntä ja yrittävän osoittaa hänen tyhmyytensä.

Hän ei ole varsinaisesti tyhmä, ollen selvästi yli keskivertoälykkään, vaikka minä olen vieläkin älykkäämpi. 

Anteeksi nyt vain mutta noiden esimerkkien valossa puolisosi ei vaikuta todellakaan olevan yli keskivertoälykkään. Jos päivittäin tulee esiin sanoja joita ei ymmärrä ja asioita tulkitaan jatkuvasti päin honkia, kyseessä on valitettavasti selkeästi keskivertoa tyhmempi yksilö.

Väittää saaneensa Mensan nettitestistä 120. Toki siitä on vain hänen sanansa, mutta ei mulla ole syytä olla uskomatta sitä. Kaikesta huolimatta, matalahko koulutustaso ja se, että ei ole oikeastaan koskaan lukenut mitään asiatekstejä ja kaunokirjallisuuttakin aikuisiässä ehkä 10 romaanin verran, pakollisten oppikirjojen jne lisäksi, on uskoakseni ihan riittävä selitys sanavaraston ja ylipäänsä yleissivistyksen puutteelle. 

Vierailija kirjoitti:

Edellisen viestin (126) kirjoittajalta on pakko kysyä, että mikä kumma saa sut olemaan sekuntiakaan yhdessä ihmisen kanssa, joka sanoo sulle, että ole hiljaa, ei kiinnosta :0 Olen järkyttynyt.

Keskustelunaiheeseen yleisellä tasolla haluan lähinnä todeta, että pistin huvikseen mieheni tekemään mensan nettitestin ja hän sai siit muutaman pisteen tarkkuudella saman tuloksen kuin minä itse (n. 120), ja meillä on erinomaisen kivaa yhdessä vaikka mulla on uteliaana ihmisenä hiukan laajempi yleissivistys. Tärkeintä tuntuu olevan, että ajatus juoksee suunnilleen samalla tasolla.

Itseäni tyhmempiä ihmisiä siedän hyvin kaverina, tosi huonosti partnerina.

Lähisukulaisella on paljon korkeampi äo kuin minulla, mutta aivovamman saatuaan hän ei tee paljoakaan.

Toki, kun keskustelemme, hän tekee arvokkaita ja tarkkoja havaintoja, mutta jonkinlainen "kiinnostumattomuus" maailman tilasta leimaa häntä.  Ohis, mutta  mietin, miten paljon äly korreloi kiinnostuksen kanssa? Mitä tekee korkealla pistemäärällä, jos se ei vie minnekään? Millainen henkilö sopisi tämän henkilön puolisoksi, koska äly on skarppi, mutta "lukkojen takana"? 

Päädyin ketjuun kun ajauduin suhteeseen tyypin kanssa, joka ei (anteeksi) ole ns. omaa tasoani. Päädyin suhteeseen kun itsellä meni elämässä huonosti (olin toipumassa vielä pitkästä parisuhteesta ja sen eron haavoista) ja en etsinytkään mitään pysyvää suhdetta ja en ajatellut mitään muuta kuin sitä onko hauskaa. Juu nytkin on hetkittäin hauskaa, mutta kun minä kannan vastuun kaikesta ja mies ei mitenkään pysty vastaamaan toiveeseeni älykkäästä ja omilla jaloillaan seisovasta aikuisesta kumppanista niin tuntuu että olen loukussa ja haluan ulos. Päivittäin turhauttaa kun odottelen että mies tajuaa asian x tai y olipa kyse käytännön asioista tai mistä tahansa. 

Tässä ei todellakaan pitänyt käydä niin että meistä tulisi "oikea pari" ja häpeän koko kuvioita ja itseäni etenkin, koska oma vikanihan tämä on. Pelottaa vain, että entäs jos en löydäkään sellaista miestä johon oikeasti rakastuisin, vaikkei tämäkään ole hyvä vaihtoehto ja sen ymmärrän.

tsemii

x

#miesvihanäkyväksi 

Myös minä olen huomannut ja todennut mieheni olevan tyhmä. Saman huomion olen tehnyt äidistänikin. Kummankaan kanssa ei voi keskustella juuri mistään, koska heillä ei vaan kapasiteetti riitä ja joudun peittelemään turhautumistani, kun meinaa hermo palaa asioiden uudelleen ja uudelleen selittämisestä ilman, että siitäkään on hyötyä. 

Ehdin jo epäillä, että äidilläni on vanhuudesta johtuvia älyllisiä ongelmia ja miehelläni työikäisenä alkanut alzheimer, mutta sitten tajusin, että ei - muutos on tapahtunut minussa. Minut on kasvatettu pienestä pitäen kiltiksi ja tottelevaiseksi, kunnioittamaan aina vanhempiaan, ja myöhemmin mieheni on toteuttanut kotoaan oppimaansa mies on perheen pää - mallia. Vasta nyt hyvässä keski-iässä olen itse lopullisesti itsenäistynyt ja sen myötä ikään kuin sallinut itselleni kyvyn ymmärtää ja osata asioita. Tähän asti luulin, että minun tehtäväni on myötäillä enkä uskonut, että itse asiassa olen varsin älykäs.