Miten narsistimies toimii, kun vaimoa kohtaa suuri suru / kriisi? Asiallisia näkemyksiä, kiitos!

Jos hyötyä ei ole, ei piittaa pätkääkään. Narsistihan on fiksu, kyllä hän tietää miten eri tilanteissa -kuuluu- käyttäytyä.

pahimmasta päästä en ole, yritän elää ja olla oikein, mutta myötätunnon tunteminen on hankalaa. Omille lapsille on joskus tosi vaikea olla myötätuntoinen ja häpeän sitä paljon. Yritän parhaani mukaan olla kunnon äiti, mutta aina se ei onnistu ja sanon rumasti lapselle esim. kiukkukohtauksen jälkeen. Häpeän tätä kovasti ja olen joskus miettinyt että minun ehkä pitäisi muuttaa pois. Suurimman osan ajasta olen lämmin ja mukava, mutta välillä en vain osaa hillitä sitä tunnevammaista puolta itsessäni.

Mulla on joskus samanlainen tunne... Haluaisin kyllä kokea ihan vilpitöntä empatiaa, mutta joskus lapsen itku vaan ärsyttää. Jälkeenpäin tuntuu kamalalta :((

Halaa kun vaimo kertoo suuren järkyttävän uutisen. Sen jälkeen ei juurikaan asiaan puutu. Ei keskustelua, ei mitään.



Kun vaimo makaa sairaalassa rintansa menettäneenä, mies käy kerran katsomassa. (syyttää pitkää matkaa, 100 km) Lukee vierailun ajan lehtiä ja on kiire jo pois.



Kun vaimo palaa kotiin, alkaa saada hoitoja, ei jaksaisi hoitaa ainakaan kotia, ei hoida mieskään, eikä sitä näy. On omissa hommissaan ja harrastuksissaan.



Kertaakaan ei kysele, miten selviät maksuista ja muista mitä hoidot vaativat, puhumattakaan, että antaisi niihin rahaa. Samaan aikaan kertoo pankille, että ei voi lyhentää lainaansa, koska kotona isoja menoeriä on vaimon syöpähoidot. Niistä kun ei isoa menoerää edes koidu....ainakaan hänelle.



Kertaakaan ei kysele miten vaimo voi, mutta vaimo olisi lähdössä pitkäksi viikonlopuksi Ranskaan ystävättären luokse hoitojen loppuvaiheessa. Mies sanookin ison ein. Vedoten siihen, että vaimohan on niin huonossa kunnossa hoidoista. Suuttuu lopulta kun vaimo yrittää sanoa, että hyvä vointi on.



Kerran vaimo on voinut niin huonosti hoitojen jälkeen, että oksensi vessan lattialla maaten 4 tuntia. Mies vei sairaalaan kun ei omien sanojen mukaan enää jaksa katsella moista. Jätti ulko-ovelle ja kysyi selviäks tästä?



Tämä vaimo ei ole tuntenut kertaakaan sairauden aikana, eikä sen jälkeen miehensä myötätuntoa. Mies on kyllä ratsastanut asialla, silloin kun se hänen pirtaansa on sopinut.

tiedän miten eri tilanteissa tulee käyttäytyä



lasten "vinkuminen" jokseenkin ärsyttää

En tiedä, että onko kyse narsistista, mutta kertokaa nyt muut, että voiko olla. Tämä mies kun kuuli että oli toisella joku ongelma, niin käänsi sen jotenkin omaksi ongelmakseen. Siis tavalla tai toisella. Siis että hän on ollut niin huono ja rupesi sitten itkeskelemään. Tämän seurauksena tän toisen oli pakko sit ryhdistäytyä ja ruveta paapomaan tätä miestä, vaikka siis oikeasti tuen tarpeessa olisi ollut tämä nainen.



Tämä oli sitten ihan kaikessa mukana. Minkä tahansa mies saattoi kääntää hänen omaksi surkeudekseen. Tyyliin jos vaikka oli naisella äiti sairaalassa ja totesi, että onpa tässä haipakassa jäänyt maidot ostamatta, niin mies sit itkeä tuhertamaan, että miten huono hän on, kun on jäänyt hankkimatta maidot (eikä tietty _koskaan_ muuloinkaan hankkinut maitoa).

Raimo Mäkelä: Naamiona terve mieli

t. 9