Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Nancy kirjan lukeneet! Mikähän olisi Nancyn diagnoosi tänä päivänä?

Vierailija
14.01.2010 |

Kirjasta käy ilmi että se teeskentely, manipulointi ja vanhempien määräily ja uhkailu eivät ainkaan skitsofreniaan liity, joka sille silloin diagnosoitiin. Koko skitsofreniasta tiedettiin hyvin vähän silloin. Epäilen, että diagnoosi olisi pitänyt olla joku ihan muu. Mitenköhän tämän päivän lääketiede osaisi tuota tyttöä auttaa? Muuten, hyvä kirja, suisittelen lukemaan.

Kommentit (175)

Vierailija
141/175 |
24.07.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Nancyn diagnoosi olisi bändärihuora.

Oliko Nancy prostituoitu?

Bändärinä jossain vaiheessa Nancy oli, mutta suhde Sid Viciousin kanssa vakiintui.

Vierailija
142/175 |
24.07.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mitä kaikkia huumausaineiksi nykylainsäädännössä luokiteltavia aineita Nancy käytti?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
143/175 |
24.07.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nancyn diagnoosi olisi bändärihuora.

Oliko Nancy prostituoitu?

Bändärinä jossain vaiheessa Nancy oli, mutta suhde Sid Viciousin kanssa vakiintui.

Kyllä, Nancy oli prostituoitu. Toiset bändärit kutsuivat itseään tanssijoiksi tai malleiksi (vaikka olisivat olleet käytännössä prostituoituja), Nancy kertoi suoraan kaikille olevansa prostituoitu.

Vierailija
144/175 |
24.07.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Epäilen, että hänelle vain syötettiin liikaa lääkkeitä.

Vierailija
145/175 |
24.07.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nancyn diagnoosi olisi bändärihuora.

Oliko Nancy prostituoitu?

Bändärinä jossain vaiheessa Nancy oli, mutta suhde Sid Viciousin kanssa vakiintui.

Kyllä, Nancy oli prostituoitu. Toiset bändärit kutsuivat itseään tanssijoiksi tai malleiksi (vaikka olisivat olleet käytännössä prostituoituja), Nancy kertoi suoraan kaikille olevansa prostituoitu.

Rehellisyys maan perii. Arvostan.

Vierailija
146/175 |
24.07.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Saiko hän tosiaan jo vauvana unilääkkeitä?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
147/175 |
24.07.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Saiko hän tosiaan jo vauvana unilääkkeitä?

Sai.

Vierailija
148/175 |
24.07.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

ADHDhan hän oli ihan selvästi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
149/175 |
25.07.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Nancyn diagnoosi olisi bändärihuora.

Sun diagnoosi lienee vähälahjaisuus.

Vierailija
150/175 |
25.07.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nancyn diagnoosi olisi bändärihuora.

Oliko Nancy prostituoitu?

Bändärinä jossain vaiheessa Nancy oli, mutta suhde Sid Viciousin kanssa vakiintui.

En olettaisi että Sidin ja Nancyn kaltaisten hahmojen pitäisi ”vakiintua”. Varsinkin kun Nancy kuolikin jo 21-vuotiaana, eihän siinä ehtinyt edes aikuistua. Mitkään normielämän säännöt eivät heihin istuneet. Huumeita oli saatava, ja prostituutio oli nopein keino hankkia rahaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
151/175 |
25.07.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nancyn diagnoosi olisi bändärihuora.

Oliko Nancy prostituoitu?

Bändärinä jossain vaiheessa Nancy oli, mutta suhde Sid Viciousin kanssa vakiintui.

En olettaisi että Sidin ja Nancyn kaltaisten hahmojen pitäisi ”vakiintua”. Varsinkin kun Nancy kuolikin jo 21-vuotiaana, eihän siinä ehtinyt edes aikuistua. Mitkään normielämän säännöt eivät heihin istuneet. Huumeita oli saatava, ja prostituutio oli nopein keino hankkia rahaa.

Juuri näin. Nancy hankki rahaa huumeisiin prostituoituna, ja Sid saattoi välillä olla mukana työkeikoilla. Kun Sid teki 12 kohdan listan asioista joita Nancyssa rakasti, oli yhtenä kohtana ”great hooker”.

Vierailija
152/175 |
01.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Luin kirjan lapsena.

En osannut silloin ollenkaan arvioida Nancyn äidin Deborahin toimintaa ja tapoja olla lapsensa kanssa. Luottamukseni aikuisuuteen oli suuri. Luottamus ja usko siihen, että tietysti amerikanjuutalainen, hyväkäytöksinen, kirjankin kirjoittanut aikuinen nainen tietää mitä tekee. Jatkuvat lääkärikäynnit ja diagnoosien etsiminen vain lisäsivät nuoressa mielessäni mielikuvaa järkevästä keskiluokkaisesta ihmisestä. – Sitä paitsi jos epäilisin, olisin kai itse väärässä.

Muistan kuitenkin hatarasti kerran kauhistuneeni Nancyn äidin asennoitumista omaa lastaan kohtaan. Ainakin kerran. Kirjan kohtaa en muista.

Missään vaiheessa mieleeni ei tullut, että Nancyn äiti – järkevä, hyväntahtoinen ja tunnollinen juutalainen – toimisi mitenkään kyseenalaistettavasti. Ajattelin hänen vain toimivan niin, kuin aikuisena kuuluu toimia, myös epävarmana, vastentahtoisena, etäisenä ja emotionaalisesti saavuttamattomana äitinä.

Nancyn koin hurjana ja sairaana – Deborahin kuvauksen mukaisesti – ja kuitenkin samalla rakkautta vaille jääneenä, kylmähköä kotia vastaan kapinoivana, aitona ja kiehtovana ihmisenä.

Koin kirjan kertovan rakkauden kaipuusta, mihin nuorena samaistuin.

Kirjaa uudestaan lukemaan aloittaessani aavistelin, että kokemukseni Deborahista äitinä muuttuu aikuisessa mielessäni. Ehkä mieleeni vielä muistuu jotain lapsena sittenkin tuntemaani kritiikkiä kirjan edetessä.

Nancy-kirja on ilmestyessään ollut vissiin nuortenkirja ja löytynyt lasten/ nuortenosastolta kirjastossa? Outoa, koska aihe on tosi rankka.

Ilmeisesti kuitenkin aikuisena lukiessa ajatukset on (ainakin minulla) enemmän samankaltaiset kuin äiti-Deborahilla. En osannut mennä Nancyn nahkoihin ollenkaan. Pidin häntä vain hyvin sairaana ja sitä kautta todella onnettomana lapsena. En myöskään nähnyt Nancyn kotia ja vanhempia kylminä, vaan väsyneinä ja toivottomina. Hehän rakastivat Nancya paljon, mutta mikään rakkaus ei riittänyt Nancylle, eikä pelastanut häntä. Nancy olisi tarvinnut paljon enemmän apua. Hyvä laitospaikka olisi ollut kullanarvoinen. Nancy myös ajautui jatkuvasti väärään seuraan. Kuka hänet olisi voinut pelastaa? Jeesus?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
153/175 |
01.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

ADHDhan hän oli ihan selvästi.

Näin mäkin ajattelen. Lapsena oireilu ja itsensä päihteillä lääkitseminen sopii myös. ADHD hyvinkin selvästi.

Vierailija
154/175 |
24.10.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jopas on taas mielipiteitä. Hauska olisi nähdä miten nämä Deborahin tuomitsevat äitylit itse pärjäisivät Nancyn kaltaisen lapsen kanssa. Selväähän se on, että Nancyssä oli vikaa, eikä tavalliset kasvatuskeinot auttaneet. Deborah kuitenkin kasvatti kaksi täysin "normaalia" lasta, joiden kanssa ei ollut ongelmia. Ainakin englanninkielisestä alkuperäisteoksesta käy ilmi, miten koko perhe kävi terapiassa Nancyn kuoleman jälkeen. Heidän keskinäinen dynamiikkansa ja kommunikaationsa olivat rakentuneet Nancyn ympärille, he kuvailivat tilannetta "munankuorilla kävelemiseksi". Ja sitä se valitettavasti voi olla. En sano, että Nancy olisi autisminkirjolla, mutta esimerkiksi autismikirjon lapsen kanssa tilanne voi olla vastaava. Massiivisia, väkivaltaisia raivareita voi tulla syistä, joita ulkopuolinen ei todellakaan ymmärrä tai näe. Myös se, kun joku sanoi, että Nancyllä oli ystäviä ja jaksoi sosiaalista elämää, eikä siksi voi olla autistinen, ei pidä paikkaansa. Nancylla oli huomattavia ongelmia sosiaalisissa suhteissa, monikaan ei hänestä juuri pitänyt. Läheltä myös olen seurannut autistisen ihmisen päihdehuuruista elämää, hyvin jaksoi baareissa roikkua ja pintapuolisia päihdekavereita oli. Mutta Nancyn diagnosointi lienee mahdotonta jälkikäteen, tiedossa kyllä on, että hänen syntymässään kokeneet komplikaatiot altistavat mm.neuropsykiatrisille ongelmille. Mutta Deborah varmasti teki kaikkensa ja rakasti lastaan, mielestäni se ei ole epäselvää. Kirja on raadollisen rehellinen, mielestäni on rohkeaa, että Deborah tuo esille myös negatiiviset tunteensa lastaan kohtaan. Äitinä pitäisi olla vaan joku pyhimys, vaikka koko perheen elämä menee pilalle. Varmasti on ollut Suzylla ja Davidillakin aikamoisen traumaattinen lapsuus isosisaren varjossa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
155/175 |
24.10.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eikö toi kirja ole suunattu lähinnä nuorille? Vaikea kuvitella että joku aikuinen viittisi sen lukea. Omassa lapsuudessa ainekin moni luokkakaveri luki sen ala-asteella kun piti keksiä joku kirja mistä pitää esitelmä. Kirjastossa oli nuortenosastolla Neiti Etsivien vieressä. Muistan koska silloin eksyi minun luettavaksi.

Vierailija
156/175 |
18.06.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nepsyä ja skitsoaffektiivinen häiriö.

Vierailija
157/175 |
18.06.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa lukea tuo kirja aikuisena. Todella moni on lukenut sen teininä ja perspektiivi on ihan toinen, kun on itse vanhempi. Mun mielestä Nancyn äiti on ihan selvästi narsistinen ja Nancy epävakaa persoonallisuus. Mä olen itse narsistisen äidin epävakaa tytär ja se kirja on pelkkää minä minä minä minä minä. Lukekaapa siitä vinkkelistä, ainakin te joilla on kokemusta marttyyri-äidistä;)

Nancyn äiti kirjoitti kirjan minä-muodossa, mikä on ihan yleinen elämäkertakirjallisuudessa.  Hänhän kirjoitti omasta perheestään ja kokemuksistaan.

Olen lukenut kirjan nimenomaan aikuisena, enkä todellakaan saanut kuvaa mistään narsistiäidistä.

Äidin ahdistuksesta ja huolesta tyttärestään se kirja kertoi.

Sitäpaitsi etkö edes huomannut kirjaa lukiessa, että Nancylla oli kaksi sisarusta, jotka olivat aivan normaaleja lapsia ja nuoria?  Miten se olisi mahdollista, jos heidän äitinsä olisi ollut jotenkin lapsilleen tuhoava persoona?

Edes narsistin hoivissa oikeasti elänyt lapsi ei käyttäytyisi noin epänormaalisti ja jo vauvasta pitäen.  

Vierailija
158/175 |
18.06.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luin kirjan lapsena.

En osannut silloin ollenkaan arvioida Nancyn äidin Deborahin toimintaa ja tapoja olla lapsensa kanssa. Luottamukseni aikuisuuteen oli suuri. Luottamus ja usko siihen, että tietysti amerikanjuutalainen, hyväkäytöksinen, kirjankin kirjoittanut aikuinen nainen tietää mitä tekee. Jatkuvat lääkärikäynnit ja diagnoosien etsiminen vain lisäsivät nuoressa mielessäni mielikuvaa järkevästä keskiluokkaisesta ihmisestä. – Sitä paitsi jos epäilisin, olisin kai itse väärässä.

Muistan kuitenkin hatarasti kerran kauhistuneeni Nancyn äidin asennoitumista omaa lastaan kohtaan. Ainakin kerran. Kirjan kohtaa en muista.

Missään vaiheessa mieleeni ei tullut, että Nancyn äiti – järkevä, hyväntahtoinen ja tunnollinen juutalainen – toimisi mitenkään kyseenalaistettavasti. Ajattelin hänen vain toimivan niin, kuin aikuisena kuuluu toimia, myös epävarmana, vastentahtoisena, etäisenä ja emotionaalisesti saavuttamattomana äitinä.

Nancyn koin hurjana ja sairaana – Deborahin kuvauksen mukaisesti – ja kuitenkin samalla rakkautta vaille jääneenä, kylmähköä kotia vastaan kapinoivana, aitona ja kiehtovana ihmisenä.

Koin kirjan kertovan rakkauden kaipuusta, mihin nuorena samaistuin.

Kirjaa uudestaan lukemaan aloittaessani aavistelin, että kokemukseni Deborahista äitinä muuttuu aikuisessa mielessäni. Ehkä mieleeni vielä muistuu jotain lapsena sittenkin tuntemaani kritiikkiä kirjan edetessä.

Nancy-kirja on ilmestyessään ollut vissiin nuortenkirja ja löytynyt lasten/ nuortenosastolta kirjastossa? Outoa, koska aihe on tosi rankka.

Ilmeisesti kuitenkin aikuisena lukiessa ajatukset on (ainakin minulla) enemmän samankaltaiset kuin äiti-Deborahilla. En osannut mennä Nancyn nahkoihin ollenkaan. Pidin häntä vain hyvin sairaana ja sitä kautta todella onnettomana lapsena. En myöskään nähnyt Nancyn kotia ja vanhempia kylminä, vaan väsyneinä ja toivottomina. Hehän rakastivat Nancya paljon, mutta mikään rakkaus ei riittänyt Nancylle, eikä pelastanut häntä. Nancy olisi tarvinnut paljon enemmän apua. Hyvä laitospaikka olisi ollut kullanarvoinen. Nancy myös ajautui jatkuvasti väärään seuraan. Kuka hänet olisi voinut pelastaa? Jeesus?

Kirjastossa Spungenin Nancy oli ihan aikuisten osastolla elämänkertakirjallisuudessa.  Ainakin koko sen 40 vuotta mitä itse olin kirjastossa töissä.

Vierailija
159/175 |
18.06.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nancyn diagnoosi olisi bändärihuora.

Oliko Nancy prostituoitu?

Bändärinä jossain vaiheessa Nancy oli, mutta suhde Sid Viciousin kanssa vakiintui.

En olettaisi että Sidin ja Nancyn kaltaisten hahmojen pitäisi ”vakiintua”. Varsinkin kun Nancy kuolikin jo 21-vuotiaana, eihän siinä ehtinyt edes aikuistua. Mitkään normielämän säännöt eivät heihin istuneet. Huumeita oli saatava, ja prostituutio oli nopein keino hankkia rahaa.

Juuri näin. Nancy hankki rahaa huumeisiin prostituoituna, ja Sid saattoi välillä olla mukana työkeikoilla. Kun Sid teki 12 kohdan listan asioista joita Nancyssa rakasti, oli yhtenä kohtana ”great hooker”.

Ja jenkkivankilassa Sidistä itsestään tuli mustille vangeille 'great hooker', joten nämä kaksi olivat tosiaan kuin luodut toisilleen, samiksia monessa mielessä. 

Nämä kaksi on kyllä rock-historian pahimmat wanna-beet: rock-kukko, joka ei osannut soittaa, eikä laulaa, eikä säveltää, ei edes biisien sanoja väsätä. Ja eukko, joka oli sellainen esi-Meghan, 'mä oon niin paljon parempi kuin te muut, älykkäämpi, mä tiedän kaiken paremmin ja mua pitää palvoa, totella ja huomioida koko ajan, vaikkei mulla nyt ole mitään lahjakkuutta, vain helvetin ilkeä luonne'.

Vierailija
160/175 |
18.06.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vielä 80-luvullakin joihinki lapsiin pumpattiin lääkkeitä, joita ei nykyään määrätä edes aikuisille. Minulle määrättiin alle kouluikäisenä mm.barbituraatteja ja Ataraxia...

Ala- ja yläasteella olin pirun ahdistunut ja vihainen, vaikka lääkitykset oli jo purettu. Epäilen, että erilaiset lääkecocktailit sekoittivat myös Nancyn pään ja vaurioittivat hänen psyykettään pysyvästi.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yksi neljä kahdeksan