Lue keskustelun säännöt.
Nancy kirjan lukeneet! Mikähän olisi Nancyn diagnoosi tänä päivänä?
14.01.2010 |
Kirjasta käy ilmi että se teeskentely, manipulointi ja vanhempien määräily ja uhkailu eivät ainkaan skitsofreniaan liity, joka sille silloin diagnosoitiin. Koko skitsofreniasta tiedettiin hyvin vähän silloin. Epäilen, että diagnoosi olisi pitänyt olla joku ihan muu. Mitenköhän tämän päivän lääketiede osaisi tuota tyttöä auttaa? Muuten, hyvä kirja, suisittelen lukemaan.
Kommentit (175)
Psykopaatiksi ehdottelijat lukekaa mitä tarkoittaa olla psykopaatti.
Mikään siinä mitä psykopatialla tarkoitetaan ei kuvaa Nancy Spungenia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tänä päivänäkin jossain ympärillämme on rankkoja tarinoita. Vaikka ei toista Nancya olekaan. Vaikka kaikkien tarinat on erilaisia. Nancy osasi olla myös väkivaltainen, mutta pohjimmiltaan hänkin ehkä kaipasi rakkautta ja äidiltään hän lapsena sai jatkuvaa diagnosointia. Me kaikki voimme nähdä ihmiset ihmisinä heitä kohdatessamme. Ilman ennakkoluuloja. Erityisesti töissä missä kohdataan ihmisiä ja lähipiirissä, mutta myös muualla missä kuljemme.
Vaikea psykoottinen masennus. Eikö se nähnyt jotain näkyjäkin ja vissiin yritti kissan tappaa. Saattaa olla, että muistan väärinkin. Lääkityksenä kuitenkin nykyään vanha kunnon ketipinor.
Harhaisuuteenkaan ei tarvita diagnooseja että en sen perusteella lähtisi kauheesti arvailemaan. Persoona, hyvin mielenkiintoinen persoona.
Monen ikävän tapahtuman summa tuon Nancyn oireilu oli.
Synnytyksen aikainen hapenpuute, verensiirto, pienenä imeväisenä jäänyt toisinaan ilman omanikin huolenpitoa, kokematon nuori äiti saanut hoidettavakseen erityislapsen jolla vauvana ollut ilmeinen koliikki. Vauvasta saakka pään ja keskushermoston kemioita ja kehittyviä hermoyhteyksiä häiritty ja sotkettu lääkkeillä.
Tässä pohja käytökselle.
Nykypäivänä saisi ns sateenvarjo DG itselleen eli skitsofrenia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaksisuuntainen mielialahäiriö ja vaativa persoona
Epävakaa persoonallisuus ainakin, jonkinlainen aivovaurio joko synnytyksessä tai sen jälkeen , adhd, sosiopatia. Myöhemmin sitten riippuvuus päihdyttävistä aineista ja narkomania.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirja oli ylä-asteen kirjaston hyllyssä.
Siihen aikaan ajateltiin kai, että huume- ja punk-aihe on sopiva nuorille.
Vierailija kirjoitti:
Eikö se ollut vauvasta asti vaikea. Epäilisin sen sairastavan psykopatiaa. Jos en muista väärin niin aika tunteeton muiden tunteista. Pari kertaa luin sen kirjan, lapsena ja vuosia vuosia sitten.
Psykopatia ei ole diagnoosi, mutta hänessä kyllä vaikutti olevan sen kaltaisia piirteitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö se ollut vauvasta asti vaikea. Epäilisin sen sairastavan psykopatiaa. Jos en muista väärin niin aika tunteeton muiden tunteista. Pari kertaa luin sen kirjan, lapsena ja vuosia vuosia sitten.
Psykopatia ei ole diagnoosi, mutta hänessä kyllä vaikutti olevan sen kaltaisia piirteitä.
Eikä ollut psykopatiaan viittaavaa!
Psykopatia on kestävä olotila mikä ei välillä poistu ihmisestä.
Nancy ei käyttäytynyt psykopaattisesti.
Väkivaltaiset kohtaukset, harhat, tarvitsevuus, vaativuus, toisen ihmise tarvitseminen, itkuisuus ja pelkotilat eivät ole psykopatiaa.
Luin kirjan lapsena.
En osannut silloin ollenkaan arvioida Nancyn äidin Deborahin toimintaa ja tapoja olla lapsensa kanssa. Luottamukseni aikuisuuteen oli suuri. Luottamus ja usko siihen, että tietysti amerikanjuutalainen, hyväkäytöksinen, kirjankin kirjoittanut aikuinen nainen tietää mitä tekee. Jatkuvat lääkärikäynnit ja diagnoosien etsiminen vain lisäsivät nuoressa mielessäni mielikuvaa järkevästä keskiluokkaisesta ihmisestä. – Sitä paitsi jos epäilisin, olisin kai itse väärässä.
Muistan kuitenkin hatarasti kerran kauhistuneeni Nancyn äidin asennoitumista omaa lastaan kohtaan. Ainakin kerran. Kirjan kohtaa en muista.
Missään vaiheessa mieleeni ei tullut, että Nancyn äiti – järkevä, hyväntahtoinen ja tunnollinen juutalainen – toimisi mitenkään kyseenalaistettavasti. Ajattelin hänen vain toimivan niin, kuin aikuisena kuuluu toimia, myös epävarmana, vastentahtoisena, etäisenä ja emotionaalisesti saavuttamattomana äitinä.
Nancyn koin hurjana ja sairaana – Deborahin kuvauksen mukaisesti – ja kuitenkin samalla rakkautta vaille jääneenä, kylmähköä kotia vastaan kapinoivana, aitona ja kiehtovana ihmisenä.
Koin kirjan kertovan rakkauden kaipuusta, mihin nuorena samaistuin.
Kirjaa uudestaan lukemaan aloittaessani aavistelin, että kokemukseni Deborahista äitinä muuttuu aikuisessa mielessäni. Ehkä mieleeni vielä muistuu jotain lapsena sittenkin tuntemaani kritiikkiä kirjan edetessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kirja oli ylä-asteen kirjaston hyllyssä.
Siihen aikaan ajateltiin kai, että huume- ja punk-aihe on sopiva nuorille.
Miksi ihmeessä se ei ollut mielestäsi sopiva? Luin sen yläasteella eikä kyllä mitään ihailevia viboja herännyt hänen kuuluisasta ja huuruisesta elämästään. Oppi vain hieman lisää siitä, minkälaista menoa muualla maailmassa on ja minkälaista perhe-elämä saattaa olla. Tajusin myös, mistä kaikesta aggressiot saattavat johtua ja ettei päihteidenkäytöstä seuraa mitään hyvää.
Varmaan persoonallisuushäiriö ja päihderiippuvuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En osaaa kyllä sanoa, Nancyllä oli synnytyksessä jäänyt napanuora kaulan ympärille, niin oli kärsinyt happivajeesta.
Serkullani sama homma, on ollut todella vilkas ja holtiton aina, nyt aikuisena saanut vasta adhd-diagnoosin, en tiedä syökö vieläkään lääkkeitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirja oli ylä-asteen kirjaston hyllyssä.
Siihen aikaan ajateltiin kai, että huume- ja punk-aihe on sopiva nuorille.Miksi ihmeessä se ei ollut mielestäsi sopiva? Luin sen yläasteella eikä kyllä mitään ihailevia viboja herännyt hänen kuuluisasta ja huuruisesta elämästään. Oppi vain hieman lisää siitä, minkälaista menoa muualla maailmassa on ja minkälaista perhe-elämä saattaa olla. Tajusin myös, mistä kaikesta aggressiot saattavat johtua ja ettei päihteidenkäytöstä seuraa mitään hyvää.
Tääh? :D
Enhän ole missään väittänyt, että ei olisi. Tein vain huomion siitä, miten joskus ajateltiin, kai.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirja oli ylä-asteen kirjaston hyllyssä.
Siihen aikaan ajateltiin kai, että huume- ja punk-aihe on sopiva nuorille.Miksi ihmeessä se ei ollut mielestäsi sopiva? Luin sen yläasteella eikä kyllä mitään ihailevia viboja herännyt hänen kuuluisasta ja huuruisesta elämästään. Oppi vain hieman lisää siitä, minkälaista menoa muualla maailmassa on ja minkälaista perhe-elämä saattaa olla. Tajusin myös, mistä kaikesta aggressiot saattavat johtua ja ettei päihteidenkäytöstä seuraa mitään hyvää.
Nancyn elämän ongelmat tosin alkoivat jo kauan ennen sitä, kun hän itse otti mitään päihtyäkseen.
Lisäksi off topic päihteitä voi käyttää hallitusti tai hallitsemattomasti ja päihde-nimike on erittäin lavea, sen alle mahtuu satoja erilaisia ja eri tavoin vaikuttavia aineita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirja oli ylä-asteen kirjaston hyllyssä.
Siihen aikaan ajateltiin kai, että huume- ja punk-aihe on sopiva nuorille.Miksi ihmeessä se ei ollut mielestäsi sopiva? Luin sen yläasteella eikä kyllä mitään ihailevia viboja herännyt hänen kuuluisasta ja huuruisesta elämästään. Oppi vain hieman lisää siitä, minkälaista menoa muualla maailmassa on ja minkälaista perhe-elämä saattaa olla. Tajusin myös, mistä kaikesta aggressiot saattavat johtua ja ettei päihteidenkäytöstä seuraa mitään hyvää.
Huomaatkohan, että kommentoit pelkkää omaa käsitystäsi ja omia mielijohteitasi toisen viestistä.
Nancyn diagnoosi olisi bändärihuora.
Höpöhöpö mikään psykopaatti ollut.