Lue keskustelun säännöt.
Kysymys teille, joiden mies on etäisä
22.06.2011 |
Kun mies sopii tapaamisista lapsen/lasten kanssa, sovitteko ensin ajankohdan keskenänne vai sopiiko miehenne tapaamisen ja ilmoittaa asian teille kysymättä, sopiiko ajankohta.
Kommentit (82)
että sovittaisiin miten paljon lapsi on, vaan siitä MILLOIN lapsi on, eli ei varmasti lapsi siitä kärsi:) Ja sanon tämän tiedostaen, että minun exäni uusi kumppani varmasti vaikuttaa "ohi tapaamisten"-tapaamisiin, ja kuuluukin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun suutuin asiasta, mielestäni aiheesta, hän lähti pois kotoa autollaan. Ihan sama menköön mutta en suostu alistumaan siihen, että minunlta ei kodisssani kysytä mitään. Minulla ei ole lasta vastaan mitään ja saavat toki tavata mutta kyllä kait minunkin mielipiteellä pitäisi olla merkitystä kun tapaaminen on meillä.
Meillä miehen 12- ja 5-vuotiaat lapset tulevat ja menevät pääasiassa tapaamissopimuksen mukaan. Loma-ajoista (lähinnä siis loman ajankohdasta) sovimme toki keskenämme, mutta on selvää, että lomalla lapset ovat meillä. Joskus tapaamisiin tulee poikkeuksia mieheni työmatkojen vuoksi ja tällöin mies saattaa sopia poikkeusaikatauluista lasten äidin kanssa ilman erillistä ilmoitusta/kysymistä minulta. Minusta se on ihan normaalia. Miehen lapset ovat meidän perheemme jäseniä siinä missä me muutkin. Miksi mies tarvitsisi minun lupani koska lapset meille tulevat? Tai miksi sitä pitäisi kysyä minulta?
Ymmärrän kyllä sen, että joskus nämä "avoimien ovien päivät" tuntuvat raskailta - melkein olisi helpompaa, että koko porukka asuisi aina meillä. Minusta ei voi kuitenkaan ajatella niin, että lasten isän pitäisi neuvotella omien lastensa tapaamisesta minun kanssani - nuo lapset kuuluvat tähän pakettiin ja olen sen tiennyt tähän liittoon lähtiessäni.
Älä ap loukkaannu miehellesi. Ajattelepa miehesi kannalta: miltä sinusta tuntuisi jos sinun pitäisi kysyä mieheltäsi, että saatko tavata omia lapsiasi?
voivat käväistä isällä muulloinkin, ilmoittavat kyllä minulle. Mökkiviikonloput ja muut toki sovitetaan tapaamisaikataulujen mukaan.
En voisi kuvitella olevani suhteessa miehen kanssa, jolta minun pitäisi kysyä lupa, milloin lapseni saavat olla kotona. Enkä ymmärtäisi, enkä olettaisi lasteni ymmärtävän, jos mieheni joutuisi kysymään luvan uudelta puolisoltaan, milloin lapset saavat olla siinä kodissa.
Ei mikään ihme, jos lehdissä puhutaan 'laukkulasten' olevan terapian tarpeessa, ja ammattikasvattajien olevan ainoat turvalliset kasvattajat, jos niissä lasten kodeissa asenteet ovat nämä.
Aikuiset voisivat ajatella lasten tulevan ensin, ja aikuisten tarpeet vasta sitten.
Ymmärrän kyllä sen, että joskus nämä "avoimien ovien päivät" tuntuvat raskailta - melkein olisi helpompaa, että koko porukka asuisi aina meillä. Minusta ei voi kuitenkaan ajatella niin, että lasten isän pitäisi neuvotella omien lastensa tapaamisesta minun kanssani - nuo lapset kuuluvat tähän pakettiin ja olen sen tiennyt tähän liittoon lähtiessäni. Älä ap loukkaannu miehellesi. Ajattelepa miehesi kannalta: miltä sinusta tuntuisi jos sinun pitäisi kysyä mieheltäsi, että saatko tavata omia lapsiasi?
Minä olen tavallaan sekä etä- että lähivanhempi, koska lapset ovat melkein vuoroviikoin mun luona ja isällään. Yritetään sopia exän kanssa nää lasten olemiset tyyliin puoleksi vuodeksi eteenpäin, ja sitten mä juttelen mun miehen kanssa että tällasta suunniteltiin...mutta en oikeastaan kysy että käykö sille, koska tosiaan...tuntuisi todella pahalta joutua kysymään lupaa sille, että mun omat lapset saa tulla omaan kotiinsa.
Ymmärrän kyllä toki lapsetonta miestäni, että hän haluaa tietää suurinpiirtein etukäteen, milloin meillä on lapsiperhe-elämää, ja milloin ollaan aikuisten kesken.
Parisuhteessa ei ehkä kannata tehdä valtataistelua joka asiasta. Ehkä kannattaa vaikka näyttää tämä viestiketju, jossa on mielestäni tosi hyvin tuotu esille molempia näkökulmia. Molemmat on tavallaan oikeassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
meillä mennään pitkältä lasten ehdoilla, mutta toki yhdessä niistä keskustellaan. Miehen ex tosin yrittää pomottaa, mutta onneksi oikeuslaitos tuli tässä väliin. Lomat se ehti tältä kesältä pilata, mutta terveisiä Turkuun, oli muuten viimeinen kesä. Niin ja hauskaa juhannusta.
Siis selvennän taustoja.
Maanantaina mieheni laittoi loppukesäkuuta ja heinäkuuta koskevat tapaamiset exälle mailitse. Hän, exä, oli aiemmin ilmoittanut, milloin tapaamiset eivät sovi.
Nämä heinäkuun tapaamiset olimme yhdessä miettineet. eilen sitten yht'äkkiä mies ilmoitti, että lapsi tulee meille tiistaina, itselläni työpäivä, ja mieheni oli soittanut ratsastuksenopettajalleni ja varannut lapselle ratsastustunnin minun hevosellani. Tämä kaikki siis minun mielipidettäni kysymättä.
Koen, että ylitseni on kävelty ja pahasti.
Kyse ei ole siis mistään "et saa tavata lastasi" jutusta. Mieheni saa tavata lastaan ihan niin paljon kuin haluaa mutta mielestäni kun tullaan ja ollaan kodissamme on minunkin mielipidettä kysyttävä. Kyse siis nyt kesän poikkeustapaamisista.
ap
Eihän tuo sitten kosketa sinua mitenkään. Aika ankea suhde sinulla lapseen, jos loukkaannut siitä, että mies selkäsi takana ottaa yhteyttä ratsastuksenopettajaasi. Onko sinun lapsillasi oikeus olla kotonasi ilman, että kysyt aina erikseen lupaa mieheltäsi?
Niin ja en ole exä, meidän lapsemme elävät kodissaan, eikä koskaan tarvitse heidän kysyä, ovatko tervetulleita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
omistusasunto ja yhdessä sovitaan, koska lapsen sopii tulla.
kyllä musta olis aika törttöä olla kysymättä talouden toisen aikuisen mielipidettä. :/
omistajansa lupaa. Ratsastuksenopeen voi olla yhteydessä ihan vapaasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta mun näkökulmasta on kohteliasta puhua kaikista asioista, myös tapaamisista etukäteen. Ei se tarkoita luvan kysymistä, mutta onhan se reilua kaikille osapuolille, että kaikki tietävät missä mennään ja milloinkin.
omistajansa lupaa. Ratsastuksenopeen voi olla yhteydessä ihan vapaasti.
Onneksi et ole mun lapsen äitipuoli. Hänen äitipuolensa on ihana ihminen, eikä rajoita lapsen ja isän tapaamista koskaan.
Älä ap ylläty, jos kohta olet ex.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Erosimme kolme vuotta sitten, tytär ja poika käyvät isän luona kun sovimme. Esimerkiksi nyt kesälomalla on sovittu että ovat reilun viikon heinäkuussa ja sitten ennen koulunalkua vielä viikonlopun.
Nämä sovittiin isän lomien mukaan jo hyvissä ajoin.
Onko etäisä siis eronnut isä vai voiko olla myös isä joka asuu työn takia kaukana?
Pienimmäiseni ei vielä omaa isäänsä tapaa.
Erosimme kolme vuotta sitten, tytär ja poika käyvät isän luona kun sovimme. Esimerkiksi nyt kesälomalla on sovittu että ovat reilun viikon heinäkuussa ja sitten ennen koulunalkua vielä viikonlopun.
Nämä sovittiin isän lomien mukaan jo hyvissä ajoin.
Onko etäisä siis eronnut isä vai voiko olla myös isä joka asuu työn takia kaukana?
Pienimmäiseni ei vielä omaa isäänsä tapaa.
No, tapauksessasi lastesi isä on todellakin sanan varsinaisessa merkityksessä se ETÄisä. Käytännössähän etä- ja lähi- tarkoittaa vain sitä, kumman osoitteeseen lapset ovat kirjoilla (on LÄHI) ja yleensä sitten etä maksaa elatusmaksua, olisipa lapset hänen luonaan minkä verran käytännössä sitten tahansa (mikä on mielestäni täysin käsittämätöntä joissain tapauksissa).
...miksi ihmeessä lapsesi näkevät näin vähän isäänsä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö mies saa tavata lastaan ilman läsnäoloasi? Pitääkö hänen silloinkin kysyä lupa? Olisi eri juttu jos hän olettaisi tuolloin sinun hoitavn lasta mutta näinhän ei ole. Hevonen taas, ymmärrän että on ihan henkilökohtainen asia. Silti, mikäli et tuona päivänä pysty hevosta käyttämään ja miehesi tietää sen niin mikä tuossa nyt on ongelma? Teet sitten vaan selväksi ettei mies eikä hänen kakararansa koske SINUN hevoseesi eikä tule ilman lupaa SINUN puolikkaseen asuntoosi edes poissaollessasi. Hieman pikkumaiselle vaikuttaa. Tulee mieleen saako mies kotona ollessaan ottaa edes ruokaa kaapsita kysymättä lupaa... Minun miehelläni on auto, jota muut tarvittaessa mielellään lainaavat. Minä pystyn auton lupaamaan tarvittaessa kysymättä mieheltäni koska tiedän kenelle ja milloin sen voi antaa. Jos mies on auton jo luvannut jolleen tai tarvitsee sitä itse niin minä tiedän siitä, koska me puhumme toisillemme! Muutama ihminen on jopa joiden kysyessä auto on aina varattu. Tuntuu tosiaan että teillä nyt parisuhteessa jokin voi huonosti ja keskusteluyhteys ei pelaa kun tuollaisesta ongelman teet. Toki hevonen on henkilökohtaisempi asia kuin auto, mutta periaate säilyy samana. Te ette taida paljon miehesi kanssa keskustella? Pidä nyt kuitenkin mielessäsi mikä tässä on oikeasti ongelma, sinun ja miehesi suhde ja keskusteluyhteys, ei lapsi eikä edes hänen äitinsä.
kotimme on myös hänen kotinsa. Ei mjuidenkaan perheenjäsenten tarvitse kysellä lupaa ja sopivaa aikataulua kotiin tulemiselle.
Te joiden mielestä lupia pitää kysellä ja ajoista sopia, niin menkää hetkeksi itseenne ja miettikää jos kyseessä olisi oma lapsenne. Miltä tuntuisi jos oma lapsenne olisi joku "vieras" tai "kaukainen sukulainen" ja puolisolta pitäisi kyselle koska lapsi on tervetullut.
Tosin lapsettoman voi olla vaikea ymmärtää tällaista.
Kun ottaa puolison jolla lapsi, se on koko paketti. Lapsi on p0erheenjäsen ja koti myös hänen koti, ei mikään serkun kummin kaimaan verrattava vierailija.
tapaamiset on vakiot, mutta kun jotakin lomia yms sovitaan, niin tottakai sovimme keskenämme, mikä on hyvä ajankohta.
Mies tekee vuorotöitä, joten lapsi tulee suurinpiirtein joka toinen viikonloppu. Jos on kaks viikonloppua peräkkäin töissä niin tapaaminen siirretään sit seuraavalle vapaalle viikonlopulle. Keskustellaan kyllä keskenään, mutta mun puolesta muksu saa tulla just silloin kun se hänen vanhemmilleen sopii. On ollut välillä myös minun kanssa, kun isä ollut töissä.
Joskus on kysyny etukäteen, oon kyllä aina suostunu. Joskus vaan ilmottaa, et ne on tulossa. Mukavampi musta ois, että multa kysyttäis ensin, vaikken ikinä kieltäskään :D
Jaa, ja mitenköhän se lapsi siitä kärsii, että etäisä ja sen vaimo keskenään sopii, mikä on hyvä päivä ottaa lapsi luokseen? :DDDD
Turhanpäivästä vinkumista tuo sun juttusu.