Loukkaavin kommentti, jota sulle ikinä on sanottu?

Näitä kuulin koko ajan. Ei kivaa.

tokaisi että hyvä, ei susta tollaisesta olisi äidiksi ollutkaan.



Tästä on vuosia aikaa mutta ei ole unohtunut.

selitti jostakin mustasukkaisesta tuttavastaan:

"ei sillä pitäisi olla kaunista tyttöystävää, vaan mieluummin joku semmoinen niinkuin sinä"

ö_Ö

Tai, no ei se hirveästi loukannut sillä tiedän etten ole mikään susiruma :)

Ehkä enemmän huvitti.

Mutta tuo on joka tapauksessa pahin.

kertovat eniten sanojansa sivistystasosta ja käytöstavoista. On minua idiootiksikin kutsuttu, mutta tuolla nimellä kutsunut tuskin itse edes tietää mikä on idiootin määritelmä. Olen aikalailla teflonia. Sanoilla on turha yrittää loukata minua.

En muista kaikkea, koska pitkään aikaan en ole saanut mitään negatiivisia kommentteja. Mutta yläasteella sain niitä rumuudestani aika usein. Tosin en ymmärrä mistä hyvästä ne tulivat, koska olen normaalipainoinen (moni on kysellytkin, mikä on urheilulajini), minulla ei ole mitään erityisen poikkeavaa naamassa, tukka on paksu jne. Myöskään mieheni ei ymmärrä, miksi minua on ”rumiteltu”.

Pahin kuitenkin on muutaman vuoden takaa, kun menin uuteen työpaikkaan. Perehdyttäjäni totesi minulle toisena työpäivänä, kun ”opetti” minulle uutta, todella vaikeaa atk-ohjelmaa, että ”mikäli minulta nyt kuitenkin sattuu löytymään aivot, kannattaa ne ottaa käyttöön”. En ole ollenkaan herkkä, mutta tuo kommentti sai minut hyvin vakavasti harkitsemaan työpaikan vaihtoa saman tien, mutta onneksi sinne oli tullut muitakin uusia, joilla oli samanlaisia kokemuksia tästä ihanasta perehdyttäjästä, ja hänen kiusakseen jäimme kaikki töihin. Ja ei, en ole kovin tumpelo atk:n kanssa, koska tuota edellisessä työpaikassa sain atk-vastaavalta kommentin, jonka mukaan oli kiva opettaa kerrankin sellaista ihmistä, jolle menevät asiat jakeluun kertasanomisella.

Vahvasti meikkaava ja paljon ulkonäköönsä panostava sisareni tuumasi: "Voi, kun olisit edes vähän enemmän minun näköiseni..."



Huvittavaa sinänsä, sillä olen itse tyytyväinen ulkonäkööni. Toiseksi sisareni poika oli kerran sanonut äidilleen nähdessään tämän meikittömänä, että "äiti, sähän olet ihan x:n (eli siis minun) näköinen!" Tämän sisareni kertoi minulle kovasti närkästyneenä...

Minulle hyvin läheinen isoäitini voivotteli joskus ollessani ala-asteella, että miksen voinut olla enemmän vanhimman serkkuni kaltainen. Serkku kun piti käsitöistä, joita isoäiti piti arvossaan. Vanhemmiten kyllä osasi jo arvostaa sitäkin, että olin kätevän sijaan älykäs.

ja olin silloin 16. Haukkui rapahuoraksi ja viiden pennin jakorasiaksi.

"Seksi sun kanssa on luonnotonta, eksäni kanssa se oli parempaa"



"Oon saanu traumoja sun rinnoista (isot)"



"Tykkään kunnon reisistä ja perseestä, mitenkä sulla onkin tollaset tikkujalat"



jne... Lapseni isä on sitten ihana ihminen!

Mieheni totesi että 6-v tyttömme on todella kaunis, mutta ettei sitä vielä tiedä onko kaunis aikuisena. Ja tähän lisäsi, että on tosi vahinko, jos tyttö vanhempana tulee minuun.



Ja vaikka olen oikeastaan ihan samaa mieltä, niin kyllä tuo silti loukkasi, etenkin kun ei ollut mikään heitto vaan selvästi kauan mietitty ja harkittu mielipide.

vulvodyniaa (ulkosynnyttimien kiputila) ja olin niin kipeä etten pystynyt istumaan ja pahimpina aikoina nukuin tyyny polvien välissä. Ei varmaan ole yllätys että "hieman" vaikutti sukupuolielämään.



Kävin muutaman kerran terveyskeskupsykologilla juttelemassa ja hän sanoi että kyllä mun vaan nyt täytyy kestää se kipu koska eihän kukaan mies tuollaista katsele.



Kamalia nuo mitä jotkut ovat vanhemmiltaan kuulleet. Ensimmäisenä tulee mieleen ettei IKINÄ omille lapsilleen noin sanoisi. MUTTA kamala tosiasia että väsyneenä ja suuttuneena on tullut päästeltyä ihan kamalia sammakoita suusta lapsille :( Aina olen pyytänyt anteeksi ja toivottavasti eivät muistele niitä aikuisina. Ja jos muistelevat muistavat myös ne anteeksipyynnöt...

Tuumasi paikallisen metsänhoitoyhdistyksen esimies, kun vastavalmistuneena insinöörinä kiikutin itseni lisäksi näytille kiitettävän paperit. Ja niinhän siinä kävi: ei löytynyt töitä, ei. Puuttui sekä munat että suhteet, joilla edetä.



Mutta mä olin piruvieköön lukenut enemmän kuin se kutjake, joka mulle tuon letkautti. Olin ihan satavarmasti pätevämpi ja älykkäämpi niihin tehtäviin, joita hän hoisi. Mutta ei munia, ei suhteita - ei mitään mahdollisuuksia.

että kunpa pääsisi minusta eroon (olin vielä teini), että olen huora, josta ei tule koskaan mitään, että päädyn katuojaan juoppohuoraksi (olin 11-vuotias kiltti ala-asteelainen), näytän rumalta kuvottavalta mustilaiselta, olen tullut haudassa mätänevään hulluun isääni..



Kun tulin raskaaksi sanoi toivovansa keskenmenoa minulle.



Näitä on. Jotenkin hassua lukea, että toisille joku ala-asteella sanottu pieni kommentti ulkonäöstä on ollu se loukkaavin.. Tietysti parempi niin. Ei mun äiti ole terve tai hyvä äiti laisinkaan =( ..

ettei hän ole isäni, joten edelliset kommentit olisi voinut jättää sanomatta. Vastasi, että onneksi ei olekaan isäni, häpeäisi tällaista tyttöä.



Loukkasi kyllä aika syvältä. Joo, en antanut hänelle kunniaa siitä vaan vastaisn vaan jotain jääkylmää takaisin. Paljon on sanottu puolin ja toisin ja olen unohtanut kaiken, tämän muistan :/

ylös

vuoden vaikeasta masennuksesta ja mieheni ollessa TÄYSIN kykenemätön edes yrittämään ymmärtää tilaani oli niin epätoivoinen, että viiltelin käsivarsiani vain siksi, että saisin toisen huomion edes jotenkin itseeni. Miehen nähdessä vertavaluvat käsivarteni hän totesi "pitäisköhän taas heittää pari nappia naamaan" ja poistui paikalta paskaisesti nauraen. Vielä tänäkin päivänä hän on mielestään toiminut oikein, koska hänen mielestään tarvitsin "herätystä" eikä vain "päähän silittelyä" =(

olen todella pahoillani puolestasi, oma mieheni laukoi hieman samantapaisia kommentteja sairastaessani synnytyksen jälkeistä masennusta. Onneksi sain voimia jättää hänet. Toivottavasti sinäkin rohkenet.

sisko tuli käymään ja jeesusteli että oot aika karseen näkönen,siihen mies tuumas että arvaa vielä miksi en voi tuota nussia...

mä olisin varmaan tintannut ukkoa ja siskoa päin näköä.

Mulla oikeen kyynel vierähti ku luin... voin nimittäin kuvitella että olet ollut todella väsynyt... ei tollasta vaan sanota.

sanoi todella pahasti, kun en onnistunut imettämään vauvaamme. "Mä vien vauvan xxx:lle (veljensä vaimo) imetettäväksi, koska sä et edes pysty siihen." Vauvamme sai kyllä rintamaitoa pumpattuna, mutta se ei miehelle kelvannut. Oli kuulemma todella ällöttävää :(

äitini puhuessamme isäni kommenteista jokaisen lapsen syntymän jälkeen: No sä olitkin vahinko, isäs oli ensin vihainen kun sait alkus, mutta tykästyi suhun, kun olitkin vauvana niin helppo lapsi.

äitini insestin jälkeen: no XX on mies, sellaisia ne on, ei siitä kannata piitata



anoppi: toinen kaksosistamme on vaikeavammainen;

"kyllä sulla onkin helppoa, kun toinen ei liiku mihinkään, toisen peräs vain tarttee juosta"



AnoppI: sähän voit antaa yhden tytöistä tuolle X:lle kun sillä ón poikia, sulla on niin monta tyttöä, että hyvin joutaa yksi...



Onhan näita....