Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Pakkoruotsi tulee ala-asteelle

Vierailija
20.06.2011 |

Soininvaaran blogissa kysyttiin, miksi vihreät eivät vastustaneet asiaa. Soininvaara vastasi, että koska persut eivät suostuneet hallitukseen! Siis mitä? Kostoksi persuille pakkoruotsi laitettiin ala-asteelle? Voi taivas sentään Suomen politiikan tasoa.



http://www.soininvaara.fi/2011/06/17/poimintoja-hallitusohjelmasta/#com…

Kommentit (115)

Vierailija
101/115 |
20.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

No kyllä on Suomi kaksikielinen maa! Ja ihan todellisesti ja virallisesti!

Ei sen kaksikielisempi kuin Ruotsikaan. Siis todellisuudessa.

Vierailija
102/115 |
20.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen hämmentynyt ja ärtynyt. Häpeän kaikkia varteenotettavia medioita, jotka ovat adoptoineet sanahirviön pakkoruotsi. Häpeän yhtä lailla poliitikkoja, virkamiehiä, opettajia ja Suomen kansalaisia, jotka sortuvat samaan.



Mitään pakkoruotsia ei ole. Ei sen enempää kuin pakkomatematiikkaa, pakkohistoriaa tai pakkokoulua. Koulunkäynti on edelleen maailmassa suuri etuoikeus. Samoin oman maansa historian tuntemus sekä pysyvien kulttuuriarvojen ja perustuslakien kunnioitus.



Suomi on pieni maa Euroopan reunalla. Maan pääkielenä puhutaan suomea. Suomen kieli on vivahteikas ja kaunis. Se on myös minimaalisen pieni ja vaikea kieli. Suomalais-ugrilainen kieliperhe eroaa suuresti germaanisesta, johon myös pohjoismaiset kielet lasketaan.



Suomalaisten ankea ja tankeroinen kielitaito johtuu juuri tästä. Suomenkielisten on yhtä vaikea oppia vieraita kieliä, kuin vieraskielisten on oppia suomea. Suomessa on kuitenkin loistava mahdollisuus saada avaimet muiden kielten avautumiseen. Avaimet tarjotaan opettamalla ruotsin kieltä kaikille Suomen koululaisille.



Maamme voi ylpeillä sillä(kin) kulttuurisella rikkaudella, että perustuslakimme turvaa kansakunnalle kaksi virallista kieltä. Suomen kaksikielisyys puolustaa suomalaista identiteettiä ja kulttuuria. Vielä muotoutumaton Suomi sai koko yhteiskuntarakenteen ja länsimaisen kulttuurin Ruotsista. Ennen vuotta 1809 ei ollut mitään poliittista, kulttuurista tai taloudellista kokonaisuutta nimeltä Suomi. Alue oli kiinteä osa Ruotsin valtakuntaa yli 600 vuotta ja oli näin läpikotaisin osa ruotsalaista yhteiskuntaa.



Virheelliset käsitykset Suomen riistämisestä syntyivät vasta 1800- ja 1900-luvuilla osana nationalistisia yrityksiä luoda uusi, kansallinen identiteetti erotukseksi ruotsalaisuudesta. Suomenruotsalaisten ratkaisevaa osuutta kansakunnan synnyssä ei myöskään pidä unohtaa. Voimmeko edelleen edes kuvitella yhteiskuntaamme ilman suomenruotsalaisten vahvaa antia taiteissa, tieteissä, politiikassa ja mediassa.



Tämän päivän tilanne on siis monin tavoin ärsyttävä. Rakenteet toimivalle kaksikielisyydelle on jo luotu. Miksi ihmeessä purkaa niitä ja horjuttaa näin ainutkertaisen rikasta yhteisöämme.



Sanaa pakkoruotsi käytetään monin motiivein. Usein kaiken takana kärvistelee muotopuolinen svekofobia. Fobioiden ravintona ovat ennakkoluulot, jotka puolestaan juontuvat tietämättömyydestä. Homofobia ja islamofobia syntyvät samoin mekanismein.



Svekofobian ikävänä polttoaineena on myös sitkeä alemmuudentunto. Kuva ruotsin kielestä eliitin yksinoikeutena ja eliittiin kuulumisen edellytyksenä, elää sitkeästi ja katkeroittavasti kielen vastustajissa. Myös älykkäät ja sivistyneet yksilöt voivat hypätä pakkoruotsin selkään. Sillä keppihevosella voi mitätöidä omaa osaamattomuuttaan. Eli häpeää siitä, ettei hallitse ruotsin kieltä.



Koskaan ei ole liian myöhäistä. Monipuolinen kielitaito on edellytys pienen maan selviytymiselle talouden ja kulttuurien kilpailussa. Pohjoismainen arvopohja ja yhteiskuntamalli on osoittautunut parhaaksi maailmassa. Miksi siis kääntäisimme selän arvokkaalle historiallemme ja samalla jättäisimme koko pohjoismaisen yhteistyön suomenruotsalaisille.



Onneksi hallituspuolueet ovat selkeästi sitoutuneet kaksikielisyyteen ja ruotsin kielen aseman säilyttämiseen kouluissa. Viesti on selkeä ja ilo siitä suuri. Hyödyn voimme me kaikki Suomen kansalaiset jakaa yhdessä.



Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
103/115 |
20.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

että esimerkiksi ranskan kielestä on nykypäivän lapsille enemmän hyötyä sitten aikuisena kuin ruotsin kielestä.

Jos on itse mahdollisuus vaikuttaa kielivalintoihiin niin se tuo aina enemmän motivaatiota itse opiskeluun.

En ymmärrä, miten joku nicopetteri olisi sen motivoituneempi opiskelemaan ranskaa,saksaa,espanjaa, kiinaa tai venäjää tai vaikka hindiä kuin ruotsiakaan, siitähän tässä pitkälti on kyse.

Toisaalta, jos Suomi ei olisi kaksikielinen, ei kait sillä ruotsilla mitään tekisikään. 7- tai 8-luokalla ikävä kyllä harva edes vielä täsmällisesti tietää, mikä olisi se itselle hyödyllisin kieli, pitäisi olla jo tarkat jatko-opiskelusuunnitelmat tiedossa.

Vierailija
104/115 |
20.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

joista lapsi saa itselleen mieluisen B1-kielen valita. Tämä on helppoa järjestää koko maassa esimerkiksi valikoimalla venäjä, ruotsi, saksa, ranska ja englanti.

Kaikissa kouluissahan ei tarvitse olla kaikkien kielten opettajia, riittää että edes yhdessä kunnan/naapurikunnan koulussa on.

Mielummin sitten kiitos vaikka se pakkoruotsi, se nyt sentään on helppoa!

Jos ruotsia ei "tarvitsisi" opiskella, mitenhän toisen pakollisen vieraan kielen opetus järjestettäisiin? SIinä tapauksessa pitäisi olla jokin muu toinen pakollinen kieli, tai sitten veroastetta pitäisi korottaa, jotta saataisiin jokaiseen kouluun mahdollisuus useamman b-kielen opiskeluun, sillä tuskin kaikki nyt muutamaa samaa kieltä valitsisi. Montahan valinnaista kieltä pitäisi olla tarjolla, jotta kielen opiskelu ei olisi pakollista?

Vierailija
105/115 |
20.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

1970-luvulla.

Sitä ennen pärjättiin tässä kaksikielisessä maassa vaikka kouluissa ei ollutkaan pakko opiskella ruotsia.

Ennen tätä on ihan turha haikailla pakkoruotsin loppumista.

Vierailija
106/115 |
20.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen pöyristynyt kun luin täältä kirjoituksia. Täällä on Järkyttävää vihaa ja paatosta ruotsinkielistä vähemmistöämme kohtaan. Samat nimimerkit kirjoittavat päivästä toiseen rasistisia kirjoituksiaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
107/115 |
20.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Soininvaaran blogissa kysyttiin, miksi vihreät eivät vastustaneet asiaa. Soininvaara vastasi, että koska persut eivät suostuneet hallitukseen! Siis mitä? Kostoksi persuille pakkoruotsi laitettiin ala-asteelle? Voi taivas sentään Suomen politiikan tasoa. <a href="http://www.soininvaara.fi/2011/06/17/poimintoja-hallitusohjelmasta/#com…" alt="http://www.soininvaara.fi/2011/06/17/poimintoja-hallitusohjelmasta/#com…">http://www.soininvaara.fi/2011/06/17/poimintoja-hallitusohjelmasta/#com…;

MITÄÄN PAKKORUOTSIA EI OLE OLEMASSAKAAN.Maamme kouluissa opetetaan lakisääteisiä, kaikille yhteisiä aineita, kuten matematiikkaa, kuvaamataitoa, musiikkia, ruotsin kieltä, suomen kieltä jne.

Emme kutsu näitä aineita pakko-etuliitteellä, esim. pakkomusiikki, pakkomatematiikka ym.

Demokraattisessa maassa on oppivelvollisuuslain mukaan turvattava kaikkien mahdollisuus saada nauttia näistä yleissivistävistä aineista. Vaikka kaikki eivät pitäisikään jokaisesta oppiaineesta, on sen opetus kuitenkin järjestetty heidän parhaakseen.

Vierailija
108/115 |
20.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

kun tuntuu siltä ettei ole ollenkaan persuja, jotka pystyisivät asialliseen poliittiseen keskusteluun. Se on aina samaa kettuilua, vääristelyä, todella ikävää asentta vähemmistöjä kohtaan ja niin edelleen.

Mistä sinä tiedät kuka on persu ja kuka ei? Tunnistatko kaikkien kirjoittajien puoluekannat? Nyt on aiheena ruotsinkielen pakollisuus, pysyisit aiheessa niin teidän riitely voisi loppua. Miten voit syyttää persuja kun omassakaan viestissäsi ei ollut muuta sisältöä kuin toisten haukkuminen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
109/115 |
20.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

ovat yleismaailmallisia oppiaineita. Ruotsin kieli ei ole!

Soininvaaran blogissa kysyttiin, miksi vihreät eivät vastustaneet asiaa. Soininvaara vastasi, että koska persut eivät suostuneet hallitukseen! Siis mitä? Kostoksi persuille pakkoruotsi laitettiin ala-asteelle? Voi taivas sentään Suomen politiikan tasoa. &lt;a href="<a href="http://www.soininvaara.fi/2011/06/17/poimintoja-hallitusohjelmasta/#com…" alt="http://www.soininvaara.fi/2011/06/17/poimintoja-hallitusohjelmasta/#com…">http://www.soininvaara.fi/2011/06/17/poimintoja-hallitusohjelmasta/#com…;" alt="<a href="http://www.soininvaara.fi/2011/06/17/poimintoja-hallitusohjelmasta/#com…" alt="http://www.soininvaara.fi/2011/06/17/poimintoja-hallitusohjelmasta/#com…">http://www.soininvaara.fi/2011/06/17/poimintoja-hallitusohjelmasta/#com…;"&gt;<a href="http://www.soininvaara.fi/2011/06/17/poimintoja-hallitusohjelmasta/#com…;" alt="http://www.soininvaara.fi/2011/06/17/poimintoja-hallitusohjelmasta/#com…;">http://www.soininvaara.fi/2011/06/17/poimintoja-hallitusohjelmasta/#com…;

MITÄÄN PAKKORUOTSIA EI OLE OLEMASSAKAAN.Maamme kouluissa opetetaan lakisääteisiä, kaikille yhteisiä aineita, kuten matematiikkaa, kuvaamataitoa, musiikkia, ruotsin kieltä, suomen kieltä jne.

Emme kutsu näitä aineita pakko-etuliitteellä, esim. pakkomusiikki, pakkomatematiikka ym.

Demokraattisessa maassa on oppivelvollisuuslain mukaan turvattava kaikkien mahdollisuus saada nauttia näistä yleissivistävistä aineista. Vaikka kaikki eivät pitäisikään jokaisesta oppiaineesta, on sen opetus kuitenkin järjestetty heidän parhaakseen.

Vierailija
110/115 |
20.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ruotsia, ruotsalaisia tai suomenruotsalaisia.

Tälle palstalle kirjoittavissa nettifennoissa koulujen pakollinen ruotsinopetus on synnyttänyt vihan ruotsinkielisiä suomalaisia, ruotsalaisia, ruotsin kieltä, Ruotsia ja vähän muitakin muunmaalaisia kohtaan? Se on erikoinen tapahtumaketju ja kertoo nettifennoista paljon.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
111/115 |
20.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset


Onneksi hallituspuolueet ovat selkeästi sitoutuneet kaksikielisyyteen ja ruotsin kielen aseman säilyttämiseen kouluissa. Viesti on selkeä ja ilo siitä suuri. Hyödyn voimme me kaikki Suomen kansalaiset jakaa yhdessä.

En puhuisi "selkeästä sitoutumisesta" ainakaan kokoomuksen kohdalla, sillä puoluekokous äänesti pakkoruotsia vastaan. Yli puolet kokoomuslaisista vastustaa pakkoruotsia. Myös yli puolet uusista kansanedustajista vastustaa pakkoruotsia. RKP:n lahjoma puolue-eliitti toki kannattaa (koska saa sen myötä mm. vaalirahaa), mutta sillä ei taas ole mitään tekemistä demokratian kanssa.

Vierailija
112/115 |
20.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset


Maamme voi ylpeillä sillä(kin) kulttuurisella rikkaudella, että perustuslakimme turvaa kansakunnalle kaksi virallista kieltä. Suomen kaksikielisyys puolustaa suomalaista identiteettiä ja kulttuuria.

Suurin osa suomalaisista on yksikielisiä suomenkielisiä, eikä ruotsin kieli kuulu millään tavalla heidän identiteettiin tai kulttuuriin.

Vieraan ruotsinkielisen identiteetin tuputtaminen on ihmisoikeusrikos.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
113/115 |
20.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

i] MITÄÄN PAKKORUOTSIA EI OLE OLEMASSAKAAN.Maamme kouluissa opetetaan lakisääteisiä, kaikille yhteisiä aineita, kuten matematiikkaa, kuvaamataitoa, musiikkia, ruotsin kieltä, suomen kieltä jne. Emme kutsu näitä aineita pakko-etuliitteellä, esim. pakkomusiikki, pakkomatematiikka ym. Demokraattisessa maassa on oppivelvollisuuslain mukaan turvattava kaikkien mahdollisuus saada nauttia näistä yleissivistävistä aineista. Vaikka kaikki eivät pitäisikään jokaisesta oppiaineesta, on sen opetus kuitenkin järjestetty heidän parhaakseen.

[/quote]




Nimenomaan näin asia on.

Vierailija
114/115 |
26.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Koska pakkoruotsi ei poistu hyvällä, niin meidän on otettava kolmen kärjen taktiikka.



1) Poliittinen toiminta



2) Mielipidevaikuttaminen blogeissa, yleisönosastoilla, kolumneissa, haastatteluissa



3) Kansalaisaktivisti esimerkiksi Å-kampanjan keinoin (ookampanja.webs.com)



Osallistu Å-kampanjaan. Se on helppoa.



1. Useassa julkisessa paikassa olevat ohjeet ja opasteet ovat sekä suomen- että ruotsinkielellä esimerkiksi tarroin. Ruotsinkielisen tarran voi hyvin poistaa tai kaksikielisestä tarrasta irroittaa ruotsinkielisen osuuden.



2. Liikennemerkeistä voi peittää ruotsinkielisen osuuden joko pysyvästi tai tilapäisesti.



3. Julkisista tietokoneista voi irroittaa å-kirjaimen.



4. Hotelleissa, linja-autoasemilla ja rautatieasemilla on useasti esitteitä monella eri kielellä. Kaikki ruotsinkieliset esitteet voi viedä pois.



5. Liity mukaan! Meitä ei tarvitse olla montakaan, kun vaikutukset alkavat jo näkymään!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
115/115 |
26.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset


Kuinka monta hyvin ruotsia osaavaa ihmistä tunnet? Minäkin olen suoritttanut virkamiestutkinnon, enkä taatusti voisi työskennellä ruotsiksi, ilman, että opiskelisin kieltä lisää. Tarkoitan siis sitä, että "pakkoruotsilla" ei saada sellaista hyötyä, että ruotsinkielisiä palveltaisiin tasa-arvoisesti. Ja ne, jotka kieltä haluavat opiskella, voisivat jatkossa opiskella kieltä vapaaehtoisesti tehokkaammin, ilman että mukana roikkuisi 90% haluttomia. Ja nämä 90% eivät edes opi kieltä niin, että voisivat sitä käyttää. (itse keksin tuon prosentin)

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kolme kolme viisi