Lue keskustelun säännöt.
Luokanopettajien palkka huonompi kuin aineenopettajilla?
Kommentit (66)
samantasoista ja ajallisesti saman ajan vievää. 160ov oli aikoinaan maisterin tutkinnon laajuus kummassakin. Harva luokanopettaja pystyi jäämään tuohon 160 ov.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
meitä alakoulun opettajia. Olen saanut ihan konkreettisesti kuulla tämän, kuinka puhutaan halveksivaan sävyyn luokanopettajista.
kovin hyvä palkka, niin kummallista kuin se onkin! Ainakin lukiossa ja AMK:ssa opettavat ovat paljon paremmin palkattuja ja siksi yliopistoista lähteekin väkeä näihin oppilaitoksiin.
Miten aineenopettajat ylipäätään saa opettaa koulussa, kuneivät ole tehneet gradua kasvatustieteistä. Voi olla vaikka tohtori, muttei silti omaa pedagigisia taitoja. Ylipäätään tämä keskustelu on tyhmää.
Kiitos ammattimme ja koulutuksemme arvostuksesta.
Olette omalla osaamisalueellanne toki tärkeitä ihmisiä, en missään nimessä sitä kiellä. Akateemisia te ette kuitenkaan ole samassa mittasuhteessa kuin aineenopettajat. He eivät saa opintopisteitä sirkustelusta.
Aineenopettajat ovat opetettavan aineen asiantuntijoita, jotka ovat saaneet lisäkoulutusta didaktiikassa.
Kumpikin ammatti vaatii aivan erilaiset valmiudet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
samantasoista ja ajallisesti saman ajan vievää. 160ov oli aikoinaan maisterin tutkinnon laajuus kummassakin. Harva luokanopettaja pystyi jäämään tuohon 160 ov.
Aineenopettajalla on oman maisterintutkintonsa päälle se 60 op pedagogisia opintoja. Nykyään kandi+maisteri on siis tavallisesti 360 op.
sisältyvät tutkintoon! Ne siis ovat minulla yksi sivuaine.
t. aineenope (kielet)
Ei pidä paikkaansa.
samantasoista ja ajallisesti saman ajan vievää. 160ov oli aikoinaan maisterin tutkinnon laajuus kummassakin. Harva luokanopettaja pystyi jäämään tuohon 160 ov.
Aineenopettajalla on oman maisterintutkintonsa päälle se 60 op pedagogisia opintoja. Nykyään kandi+maisteri on siis tavallisesti 360 op.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ssaksi tutkintoaan. Useimmat kuitenkin jo opiskeluaikana suorittavat pedagogiset opinnot + kasvatustiedettä sivuaineenaan, eikä opintopisteitä tule yhtään sen enempää kuin esimerkiksi kasvatustieteiden maistereilla (luokanopettajilla).
samantasoista ja ajallisesti saman ajan vievää. 160ov oli aikoinaan maisterin tutkinnon laajuus kummassakin. Harva luokanopettaja pystyi jäämään tuohon 160 ov.
Aineenopettajalla on oman maisterintutkintonsa päälle se 60 op pedagogisia opintoja. Nykyään kandi+maisteri on siis tavallisesti 360 op.
samantasoista ja ajallisesti saman ajan vievää. 160ov oli aikoinaan maisterin tutkinnon laajuus kummassakin. Harva luokanopettaja pystyi jäämään tuohon 160 ov.
Aineenopettajalla on oman maisterintutkintonsa päälle se 60 op pedagogisia opintoja. Nykyään kandi+maisteri on siis tavallisesti 360 op.
niitä pedagogisia ei tehty maisterintutkinnon päälle vaan sisään (toki ne saattoi tehdä päällekin).
Minulla on 190 ov:n opinnot aineenopen työhön. 160 olisi riittänyt pätevyyteen. Opiskelu kesti 4 vuotta, mutta olin kyllä harvinaisuus opiskelutahteineni. Mutta noin periaatteessa ärsyttää se, kun aina sanotaan, että aineenopettajien opinnot kestävät 7 vuotta. Riippuu aika lailla opiskelutahdista.
Toki tiedän humanisteja, jotka opiskelivat sen 7 vuotta kaikkea mahdollista kiinnostavaa, mikä tietenkin on sivistävää (mutta en tiedä, kuinka kannattavaa). Sitten oli niitä, jotka eivät vain saa jotain gradua aikaan sitten millään. Mitä lisäarvoa ne yliopistossa luuhatut vuodet tuovat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistin väärin, koska teen itse niin monta pitkää sivuainetta, etteivät ne itse tutkintoon mahdu. Jokaisesta opetettavasta aineestahan on joka tapauksessa oltava cumu.
Kiitos korjauksesta.
pitäisikö yläkoulun puolellakin keskittyä enemmän siihen kasvattamiseen. Minusta ne oppisisällöt eivät sitä paitsi yläkoulun puolella niin kovin mittavia edes ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
koulutuksella mennään aineenopettajaksi myös lukioon, ammattikorkeaan jne., joissa vaatimukset ovatkin jo paljon kovemmat!
onko se tarpeen että aineope hallitsee jonkun aineen niin hienosti ja tarkkaan pitäisikö yläkoulun puolellakin keskittyä enemmän siihen kasvattamiseen. Minusta ne oppisisällöt eivät sitä paitsi yläkoulun puolella niin kovin mittavia edes ole.
Ja opintoviikkoja sain tuossa ajassa kasaan 300. :) Eli ei tosiaankaan aineenopettajilla yleensä 7 vuotta mene. Minä en tiedä kuin muutaman, joilla on mennyt noin kauan, ja heilläkin siksi, että eivät saaneet graduaan millään äntiin.
Minulla on 190 ov:n opinnot aineenopen työhön. 160 olisi riittänyt pätevyyteen. Opiskelu kesti 4 vuotta, mutta olin kyllä harvinaisuus opiskelutahteineni. Mutta noin periaatteessa ärsyttää se, kun aina sanotaan, että aineenopettajien opinnot kestävät 7 vuotta. Riippuu aika lailla opiskelutahdista.
Toki tiedän humanisteja, jotka opiskelivat sen 7 vuotta kaikkea mahdollista kiinnostavaa, mikä tietenkin on sivistävää (mutta en tiedä, kuinka kannattavaa). Sitten oli niitä, jotka eivät vain saa jotain gradua aikaan sitten millään. Mitä lisäarvoa ne yliopistossa luuhatut vuodet tuovat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kyllä heikkoa ja onhan se luonnollista, kun lukevat sen 60op yhteensä opetettavia aineita. Siitäkin iso osa liikuntaa, musiikkia, taideaineita jne. Loppujen lopuksi opetus tapahtuu lukiopohjalta. Lukiopohja taas toisilla on hyvä ja toisilla huono. Kyllä mä hiukan ihmettelen, miten joku äidinkielen seitsikon lukiossa saanut voi opettaa vielä kuudennella äidinkieltä. Sen takia kannatankin, että viimeistään viidennellä tärkeimmät aineet irrotetaan aineenopettajille. Vastaavasti taas monilla luokanopettajilla on johonkin aineeseen aineenopettajapätevyys ja voivat opettaa sitten yläkoulun puolella. Tuota suuntausta pitäisi suosia jatkossa, että mennään enemmän ristiin.
joka on maisteri esim. kemiassa voi hankkia pedagogisen pätevyyden opettaa aineenoptettajana. luokanopettajakoulutukseen sentään psykologiset haastattelut.
helpompaa opettaa melkein aikuisia ja ei vastuuta muista aineista, voi keskittyä omiian tunteihinsa.
palkka yli 1000 parempi ihan samoilla tunneilla. siksi luokanopettajilla on yleensä kutsumusalalle ei muuten hakeudus sinne ja siksi niin vähän miehiä siellä
Siis ensin suoritat ekana vuonna läsnäoloa vaativan kurssin 1., jonka jälkeen seuraavana vuonna voit mennä seuraavalle kurssille jne. Ja palapeli on vaikea, jos opiskelee useampia kieliä, sillä monia kursseja ei voi korvata tenttimällä.
Itse opiskelin juuri tuon seitsemän vuotta, ja sama aika meni useimmilla opiskelukavereillani. Olisin pystynyt puristamaan kuuteenkin, mutta en sen alle aineyhdistelmälläni.
Ja opintoviikkoja sain tuossa ajassa kasaan 300. :) Eli ei tosiaankaan aineenopettajilla yleensä 7 vuotta mene. Minä en tiedä kuin muutaman, joilla on mennyt noin kauan, ja heilläkin siksi, että eivät saaneet graduaan millään äntiin.
Minulla on 190 ov:n opinnot aineenopen työhön. 160 olisi riittänyt pätevyyteen. Opiskelu kesti 4 vuotta, mutta olin kyllä harvinaisuus opiskelutahteineni. Mutta noin periaatteessa ärsyttää se, kun aina sanotaan, että aineenopettajien opinnot kestävät 7 vuotta. Riippuu aika lailla opiskelutahdista.
Toki tiedän humanisteja, jotka opiskelivat sen 7 vuotta kaikkea mahdollista kiinnostavaa, mikä tietenkin on sivistävää (mutta en tiedä, kuinka kannattavaa). Sitten oli niitä, jotka eivät vain saa jotain gradua aikaan sitten millään. Mitä lisäarvoa ne yliopistossa luuhatut vuodet tuovat?
Ja kokeesta ei ole helppo päästä läpi.
joka on maisteri esim. kemiassa voi hankkia pedagogisen pätevyyden opettaa aineenoptettajana. luokanopettajakoulutukseen sentään psykologiset haastattelut.
helpompaa opettaa melkein aikuisia ja ei vastuuta muista aineista, voi keskittyä omiian tunteihinsa.
palkka yli 1000 parempi ihan samoilla tunneilla. siksi luokanopettajilla on yleensä kutsumusalalle ei muuten hakeudus sinne ja siksi niin vähän miehiä siellä
kuka tahansa joka on maisteri esim. kemiassa voi hankkia pedagogisen pätevyyden opettaa aineenoptettajana. luokanopettajakoulutukseen sentään psykologiset haastattelut.
helpompaa opettaa melkein aikuisia ja ei vastuuta muista aineista, voi keskittyä omiian tunteihinsa.
palkka yli 1000 parempi ihan samoilla tunneilla. siksi luokanopettajilla on yleensä kutsumusalalle ei muuten hakeudus sinne ja siksi niin vähän miehiä siellä
Siis ensin suoritat ekana vuonna läsnäoloa vaativan kurssin 1., jonka jälkeen seuraavana vuonna voit mennä seuraavalle kurssille jne. Ja palapeli on vaikea, jos opiskelee useampia kieliä, sillä monia kursseja ei voi korvata tenttimällä.
Itse opiskelin juuri tuon seitsemän vuotta, ja sama aika meni useimmilla opiskelukavereillani. Olisin pystynyt puristamaan kuuteenkin, mutta en sen alle aineyhdistelmälläni.
Ja opintoviikkoja sain tuossa ajassa kasaan 300. :) Eli ei tosiaankaan aineenopettajilla yleensä 7 vuotta mene. Minä en tiedä kuin muutaman, joilla on mennyt noin kauan, ja heilläkin siksi, että eivät saaneet graduaan millään äntiin.
Minulla on 190 ov:n opinnot aineenopen työhön. 160 olisi riittänyt pätevyyteen. Opiskelu kesti 4 vuotta, mutta olin kyllä harvinaisuus opiskelutahteineni. Mutta noin periaatteessa ärsyttää se, kun aina sanotaan, että aineenopettajien opinnot kestävät 7 vuotta. Riippuu aika lailla opiskelutahdista.
Toki tiedän humanisteja, jotka opiskelivat sen 7 vuotta kaikkea mahdollista kiinnostavaa, mikä tietenkin on sivistävää (mutta en tiedä, kuinka kannattavaa). Sitten oli niitä, jotka eivät vain saa jotain gradua aikaan sitten millään. Mitä lisäarvoa ne yliopistossa luuhatut vuodet tuovat?
Siis ensin suoritat ekana vuonna läsnäoloa vaativan kurssin 1., jonka jälkeen seuraavana vuonna voit mennä seuraavalle kurssille jne. Ja palapeli on vaikea, jos opiskelee useampia kieliä, sillä monia kursseja ei voi korvata tenttimällä.
Itse opiskelin juuri tuon seitsemän vuotta, ja sama aika meni useimmilla opiskelukavereillani. Olisin pystynyt puristamaan kuuteenkin, mutta en sen alle aineyhdistelmälläni.
Ja opintoviikkoja sain tuossa ajassa kasaan 300. :) Eli ei tosiaankaan aineenopettajilla yleensä 7 vuotta mene. Minä en tiedä kuin muutaman, joilla on mennyt noin kauan, ja heilläkin siksi, että eivät saaneet graduaan millään äntiin.
Minulla on 190 ov:n opinnot aineenopen työhön. 160 olisi riittänyt pätevyyteen. Opiskelu kesti 4 vuotta, mutta olin kyllä harvinaisuus opiskelutahteineni. Mutta noin periaatteessa ärsyttää se, kun aina sanotaan, että aineenopettajien opinnot kestävät 7 vuotta. Riippuu aika lailla opiskelutahdista.
Toki tiedän humanisteja, jotka opiskelivat sen 7 vuotta kaikkea mahdollista kiinnostavaa, mikä tietenkin on sivistävää (mutta en tiedä, kuinka kannattavaa). Sitten oli niitä, jotka eivät vain saa jotain gradua aikaan sitten millään. Mitä lisäarvoa ne yliopistossa luuhatut vuodet tuovat?
Ota toki myös huomioon, kuinka monta eri ainetta lo opettaa aineopettajaan verrattuna. Lisäksi kun saisikin vain opettaa, mutta kun kasvatuksesta on tullut se päällisin tehtävä.