Mieheni toinen nainen tuli sitten mulle ilmottautumaan..
Eilen illalla siis ilmestyi oven taakse kertomaan että heillä on mieheni kanssa ollut suhde jo vuoden.. Olen edelleen todella hämilläni enkä oikeen tiedä mitä teen tai sanon tai yhtään mitään. En edes naiselle sanonut oikeen mitään kun hämmennyin ihan täysin.
En olisi kyllä ikinä uskonut.. Miehellä on ollut työmatkoja mutta en ole niitä kertaakaan epäillyt.
Kyllä se elämä vaan yllättää.. :(
Kommentit (79)
omaisuutta jakamaan ja jaksais muuttaa johonki kerrostaloon. Pitäkööt mies huvinsa jos hänellä on joku miehuuskriisi. Minä tiedän, että mies ei itse lähtisi.
Tuollaiset toiset naiset oven takana tekisi itsensä vain naurettavaksi.
En minäkään suin päin eroaisi. Vaatisin miestä selittämään ja yrittämään vielä mun kanssani. En totta vieköön luovuttaisi helpolla. Etenkään jos mulla muuten olisi kiva elämä ja hieno talo.
Ei toinen muutoin ilmestyisi vuoden jälkeen ensimmäisen kotiovelle. Sikamaisesti tehty kyllä.
Itse antaisin miehelle tilaisuuden kertoa itse. Olisin varmaan jäätävän hiljaa ja odottaisin päivän pari alkaako mies kertoa. Tekisin myös taloudellisia järjestelyjä vaivihkaa.
Toinen nainen ei halua pilata suhdettaa mieheen, ilmestymällä oven taakse.
Tai mies väittänyt että teillä on kulissiliitto joka on loppumetreillään (monkohan mies on kertonut olevansa "jo eroamassa") ja nyt nainen kyllästyi odottamaan ja tuli kokeilemaan tilannetta.
Vierailija - 21.11.11 03:09 (ID 13768121)
Älä hyvä nainen ihmeessä ala lasta tuon miehen kanssa tekemään. Olen vakuuttunut , että löydät kunnollisen miehen, joka ei petä, kyllä niitä on. Lapsen kasvattaminen on niin kokonaisvaltainen juttu, että sitä ei jaksa kyllä tuollaisen miehen kanssa- istut sitte yksin kotona lapsen kanssa ja mietit missä mies menee. Nyt katse eteenpäin- ansaitset parempaa! Ja hyvin vielä ehdit sen lapsenkin tehdä, jonkun oikean miehen kanssa.
Mutta eipä niitä miehiä tunnu jonoksi asti olevan...
Tähän ikään asti poikamiehinä/lapsettomina pysyneet miehet on järjestään todella outoja. Viimeisen vuoden aikana olen tavannut n. 20 - löytänyt netin tai yhteisten tuttavien kautta.
Osalla on ollut jo lapsia. Olen joskus aikaisemmin yrittänyt seurustella miehen kanssa, jolla on toisen naisen kanssa lapsi. En enää laita lusikkaani siihen soppaan, vaikka lapsista pidänkin.
Luonteeltaan ja muutenkin yhteen sopivaa miestä on tosi vaikea löytää enää tässä iässä. Monet ovat masentuneita ja arkoja. Olen vahva ekstrovertti ja elämäniloinen ihminen, en jaksa alakuloisia, negatiivisia miehiä.
Mistä niitä miehiä löytää? Baarissa tuntuvat menevän karkuun. Työssä en tapaa. Enkä harrastuksissa. Paitsi varattuja.
Tervetuloa kerhoon...
joko oli raskaana, tämä oli jo yhden tenavan tehnyt miehelleni ja toista odotti..
Olen pahoillani että mies oli noin ääliö ja vastuuton.
Oli vissiin tämän tapauksen toisella naisella alkanut epätoivo iskeä... Oli yhden lapsen jo tekaissut eikä toisenkaan odotus ollut saanut miestä jättämään sinua, piti sitten tulla avautumaan. Mahtoi olla hirveä järkytys sinulle. Miten tuosta eteenpäin?
niin tunnetko ketään mukiinmenevää, mutta ei seksuaalisesti kiinnostavaa miestä, joka olisi valmis lapselle isäksi? Homoistakin löytyy hyviä, huolehtivia isiä lapsille. Kaikki sopimukset paperille jo ennen lapsen yritystä.
Ainoa, jonka tunnen, on käynyt nipasuttamassa johtimet poikki.
Yksi mahdollinen pelkää lapsen tekoa suhteessakin. Tiedän, koska yritettiin seurustella ja muuten olisi ollut ok tyyppi elämänkumppaniksi ilman suuria tunteita. Mutta agnstaa kaikesta ja juttu kaatui tuohon, kun hän ei ole varma, uskaltaako ottaa lapsesta vastuuta.
En tunne homoja. Valitettavasti.
Kaikki tuttavapiirini miehet on naimisissa muuten.
Enkä haluaisi isätöntä lasta.
En tajua, miksi niin moni täällä painostaa ap:ta eroamaan. Mielestäni on ap:n oma valinta, jättääkö miehen. Miehen jättäminen on yksi vaihtoehto, mutta niin on sekin, että päättäisi pitää miehen itsellään ja ajaa toisen naisen ulos kuvioista. Joku mies voi olla sen arvoinen. Toisaalta uhriksi kärsimään ei kannata jäädä. Ap saa minusta valita täysin itsekkäästi, omaa tulevaisuuttaan ajatellen.
jatkaako yhdessä puolisonsa kanssa vai jättääkö tämän.
Mutta mies ei totisesti ole sen arvoinen että kannattaisi jatkaa. Naisella on helvetin huono jos vielä alentuu "taistelemaan" miehestä. Haloo!!!!
En tajua, miksi niin moni täällä painostaa ap:ta eroamaan. Mielestäni on ap:n oma valinta, jättääkö miehen. Miehen jättäminen on yksi vaihtoehto, mutta niin on sekin, että päättäisi pitää miehen itsellään ja ajaa toisen naisen ulos kuvioista. Joku mies voi olla sen arvoinen. Toisaalta uhriksi kärsimään ei kannata jäädä. Ap saa minusta valita täysin itsekkäästi, omaa tulevaisuuttaan ajatellen.
jatkaako yhdessä puolisonsa kanssa vai jättääkö tämän.
Mutta mies ei totisesti ole sen arvoinen että kannattaisi jatkaa. Naisella on helvetin huono jos vielä alentuu "taistelemaan" miehestä. Haloo!!!!
helvetin huono ITSETUNTO jos alentuu taistelemaan miehestä.
Teille epätoivoisille miesten etsijöille:
Kyllä hyviä miehiä löytyy monestakin paikkaa mutta pitää olla nopea, sellaiset mitkä ovat justiinsa eronneet, tutustukaa heihin ja tehkää tuttavuus/taustatyö määrätietoisesti. Näistä niitä helmiä löytyy. Omasta kokemuksesta voin kertoa että eron jälkeen moni oli "allerginen" sille että oli just eronnut ja epäilykset oli että toi hakee vaan laastari suhdetta, näihin piti vain vakuutella...mutta turhaan. Jätin asian sikseen kuin koin tämän ongelmaksi...jonkun vuoden päästä tavattuani nykyisen, ihmetteli hän kovasti että miksi olen vapaa, epäili että paljastuuko minusta jotain vikaa myöhemmin, tosin vakuuttelin että näin ei tule käymään. Nyt on sitten kumppanini onnellinen ja minä myös...kumpikin löydettiin se mitä joskus oltiin salaa haaveiltu. Vinkkinä voisin sanoa että edetkää "nopeasti" jalat maassa ja viisaasti, muistaen sen että jos toisesta alkaa löytyä huonoja puolia niin pitää osata myös lopettaa.
Parasta olisi ollut, jos olisit tuolle naiselle kertonut, että edellisellä viikolla kävi taikka soitti eräs toinen hänen "pitkäaikaisista tyttöystävistä" joka on 7 kuukaudella raskaana ja yhteisen talon pihasuunnitelmaa tekevät miehesi kanssa.
Olisit katsonut häntä ja sanonut, ettet osannut arvatakkaan että noin "vanhoista pitää", että se jonka vuoksi sinut jätti on nuori ja todella kaunis.
Siinä olisi saanut ämmä mietittävää ja hän varmasti olisi ottanut tämän puheeksi miehesi kanssa. Harmi kun et hoksannut!
Joo olist pyytänyt kaffelle ja sanonut, että hän on yksi monista, ja että tapauksia on ollut lukemattomia vuosien varrella. Että miehellä on tämmönen sairaus.
[quote author="Vierailija" time="18.06.2011 klo 21:07"]
olen pikkuhiljaa luisumassa suhteeseen varatun miehen kanssa. Sotii kaikkia mun periaatteita vastaan. Olen ollut ns. sinkkuna pari vuotta, eli siitä asti kun mieheni lähti toisen naisen matkaan. Olen vannonut, etten koskaan riko perhettä, enkä edes katso varattuja. Olen aika monta jättänyt treffaamatta, kun on paljastunut, että onkin naimisissa tai joku epämääräinen tilanne päällä edelleen edellisen kumppanin kanssa....mutta nyt tämä tapaus on aivan eri maailmasta kuin mikään tarinani tähän asti. Meitä molempia viedään ja kovaa. Emme ole vielä tehneet mitään fyysistä, mutta pelkään, että tässä käy kyllä vielä huonosti....
[/quote]
Älä vaan ala mihinkään ennenkuin miehen ero on selvä! Muuten olet tuomittu epäonnistumaan, ja kadut katkerasti.
[quote author="Vierailija" time="20.06.2011 klo 20:46"]
on maailmassa ollut pettäjämiehiä. Mutta vain Suomessa naiset ovat niin itsekeskeisiä, että heti eroavat.
Ja sitten meillä on hyvinvointiimme nähden erittäin huonosti voivat lapset ja nuoret.
Olen varmasti liian itsekeskeinen, kun haluan erota miehen petettyä minua.
Tämän kirjoitin eilen toiseen keskusteluun:
"Pettäminen on pahin loukkaus, mitä toiselle voi tehdä. Sen lisäksi, että luottamus on mennyt, mies on loukannut myös itsetuntoani. Ja seksuaali-identiteettiäni. Tunnen, etten voi antaa kohdella itseäni niin. Jatkamalla avioliittoa ikään kuin hyväksyisin pettämisen. "Jos pettää kerran, niin pettää toistekin."
Samalla viestitän lapselleni, miten minua ja naisia yleensä on lupa kohdella."
Minä taas ajattelen, että ihminen on erehtyväinen ja jokaiselle tulee kriisejä, joissa käyttäytyy tyhmästi.
Toiseksi, moni teistä ehdottomista ei edes tiedä, että miehenne on pettänyt teitä. Hurskaasti vain huudatte, että minua ei petetä ja heittäisin heti ulos jne..
Olen sinkkuna pannut paria tyyppiä, jotka on vieläkin naimisissa. Ja kummankin vaimot hurskastelee, että heitä ei petetä. Yksi virhe, niin mies lähtee. Joo, mutta kun te ette tiedä sitä.
Jos meinaa elää parisuhteessa 50-60 vuotta, siihen mahtuu monenlaista ja anteeksiantoakin.
En tiedä, onko mieheni minua pettänyt, mutta olen hänelle sanonut, että en aio jättää häntä, jos hän vieraissa käy. Parisuhteessamme ja perheessämme on hiukan enemmän, kuin joku pettäminen.
En myöskään ymmärrä sitä, että seksi jonkun muun kanssa olisi niin kamala asia, että siitä ikinä ei voisi päästä yli.
Ap:lle vaan, että vaikka mieheltä toki kannattaa kysyä selitystä, en nyt ihan suoralta kädeltä uskoisi jos mies sanoo että se toinen nainen on joku vainoharhainen sekopää tai valehtelee. Se on aika tyypillistä yrittää vaan väittää, että "toinen nainen" on vain keksinyt koko jutun jostain kumman syystä. Luulen, että aniharvassa on naiset, jotka huvin vuoksi lähtee kilkuttelemaan tuntemattomien ovikelloja ja kertomaan tällaisia tarinoita. Tai joilla on niin suuria mielenterveysongelmia, että uskovat itsekin kuvitelmiinsa.
Sen sijaan enemmän on niitä vaimoja, jotka uskovat ukkojensa väitteet siitä että toinen nainen on vain keksinyt koko jutun tai liiottelee.
Oikeesti, näitä hulluja on olemassa. Itse sain muutama vuosi sitten stalkkerikseni jonkun mieheeni(?) ihastuneen hullun, joka väitti olevansa raskaanakin miehelle. Noh, sovittiin sitten tapaaminen tän naisen(?) kanssa, jotta vatsan seutu saataisiin tarkistetuksi ja asiat puhutuiksi. Eipä ilmaantunut koskaan tapaamiseen. Henkilö jäi täydeksi mysteeriksi, viestit loppuivat myös kuin seinään kun olisimme halunneet tavata. Mies oli aivan ihmeissään. Henkilö joka mua häiriköi saattoi kyllä olla myös mies, tapaan työssäni paljon ihmisiä joten olisi saattanut hyvinkin olla joku minuun ihastunut joka halusi torpedoida suhteeni mieheeni.
Mutta oli miten oli, älä ota heti tosissasi. Voi olla joku kaheli kyseessä.
[quote author="Vierailija" time="13.05.2013 klo 12:55"]
Oikeesti, näitä hulluja on olemassa. Itse sain muutama vuosi sitten stalkkerikseni jonkun mieheeni(?) ihastuneen hullun, joka väitti olevansa raskaanakin miehelle. Noh, sovittiin sitten tapaaminen tän naisen(?) kanssa, jotta vatsan seutu saataisiin tarkistetuksi ja asiat puhutuiksi. Eipä ilmaantunut koskaan tapaamiseen. Henkilö jäi täydeksi mysteeriksi, viestit loppuivat myös kuin seinään kun olisimme halunneet tavata. Mies oli aivan ihmeissään. Henkilö joka mua häiriköi saattoi kyllä olla myös mies, tapaan työssäni paljon ihmisiä joten olisi saattanut hyvinkin olla joku minuun ihastunut joka halusi torpedoida suhteeni mieheeni.
Mutta oli miten oli, älä ota heti tosissasi. Voi olla joku kaheli kyseessä.
[/quote]
"Mies oli aivan ihmeissään" Jooooooooo... kröhöm niin , aivan varmasti oli ............... :)
eiköhän jokainen petäjän vaimo jollakin tasolla tiedä olevansa häntäheikin kanssa naimisissa mutta antaa asian vaan olla.