En ymmärrä, miksi lastensuojelun perhetyön pitäisi tehdä kotitöitä?
Tai siis ymmärrän, jos kyseessä on yksinhuoltaja, joka on esim joutunut pyörätuoliin JA saanut kätensä pakettiin, niin silloin perhetyöntekijän pitää käydä imuroimassa ja nostelemassa painavammat pyykit koneesta narulle. Mutta ei siloinkaan esim narulta kaappiin, koska jopa halvaantunut mummoni saa kuivat ja siksi kevyet pyykit alas narulta.
Perhetyöntekijän kuuluu VAIN auttaa perhettä selviämään itse. Se, että tulee ja tekee perheen puolesta, ei ole tämmöistä auttamista. Perhe-elämähän säilyy ihan samana, samoine velvoitteineen ja töineen vuosia tästä eteenkin päin, ja perheen on opittava itse järjestämään elämänsä sellaiseksi, että siitä selviää. Perhetyöntekijä auttaa tässä järjestämisessä tarjoamalla neuvoja jne. mutta hän ei tee niitä töitä toisten puolesta, ihan kuin kunnollinen koulunavustaja ei tee matikantehtäviä koululaisen puolesta, vaan ainoastaaan auttaa tätä järjestämään ajatuksensa niin, että pystyy itse tekemään.
Ja varsinkaan silloin kun joku on masentunut, niitä kotitehtäviä ei missään tapauksessa saisi mennä tekemään sen masentuneet puolesta, koska a) ne on tutkitusti avuksi paranemisessa ja b) jos masennus johtuu uupumisesta niin jonkun oikeasti läheisen pitäisi tarttua asiaan pitkällä tähtäimellä, esimerkiksi puolison, joka sitten jatkaa osuutensa hoitamista myös tulevaisuudessa - muutenhan uupumus iskee uudelleen heti kun kotiapu loppuu. Jos tällaisessa tilanteessa perhetyö ryhtyy tekemään kotitöitä antaakseen masentuneen mamman maata, perhetyö käytännössä estää paranemista!
Kommentit (29)
jopa halvaantunut mummoni saa kuivat ja siksi kevyet pyykit alas narulta.
se mummo ne pyykit narulta ottaa.
Oikeasti halvaantunut ei pysty liikkumaan.
Oikeasti väsynyt äiti saa apua siitä että joku käy auttamassa. Vai ajattelitko että oppii pärjäämään ilman nukkumista jos tarpeeksi saa neuvoja ö.Ö
että joku istuu verovaroin jossakin "vahtimassa" vauvaa totaalijouten jopa kollegan kanssa useita tunteja.
jopa halvaantunut mummoni saa kuivat ja siksi kevyet pyykit alas narulta.
se mummo ne pyykit narulta ottaa.
Oikeasti halvaantunut ei pysty liikkumaan.Oikeasti väsynyt äiti saa apua siitä että joku käy auttamassa. Vai ajattelitko että oppii pärjäämään ilman nukkumista jos tarpeeksi saa neuvoja ö.Ö
sairaanhoitoa. Lastensuojelun tehtävänä on auttaa silloin, kun kodin olosuhteet vaarantavat kasvua ja kehitystä eli kodin täytyy olla niin paskainen, että siitä aiheutuu vaaraa lapselle, esim. eläinten ulostetta lattioilla jne. Uupuneet, jotka jaksavat lasten hoidon, mutta eivät enää sen päälle siivousta, voivat ostaa SIIVOUSFIRMASTA siivouksen. Jos on oikeasti niin uupunut, että se näkyy myös lasten hoidossa, siihen tarvitaan lääkärin apua ja lastensuojelusta apua keksimään keinoja, miten vanhemmuus riittää eikä siinä silloin mikään siivous auta.
Väärässä olet, sillä mun lapset on kasvaneet. Kuopus 7v. ja esikoinen 9v.
Voin sanoa, että paljon helpompaa nytten, kuin silloin, kun lapset oli pieniä.
Ei tarvitse valvoa yöllä, ei pukea ketään, ei ulkoilla lapsen kanssa ja ym.
Lapset ulkoilevat, niin minä siivoan sisällä.
Vauva ja taaperoaika on raskasta.
En ymmärrä, että joku sitä ei voi myöntää.
Toinen lapsistamme on vielä kehitysvammainen.
Meillä lapsi kuoli askettäin, se oli kamala onnettomuus ja perheen muut lapset jäi eloon mutta kriisissä eletään joka päivä.
Meille ohjattiin heti terapiaa. Lapset jotka todisti tapausta pääsi hoitoon ja kotiin ohjattiin kriisikeskuksen kautta perhetyöntekijää joka hoitaisi pyykkiä, juttelisi tai ulkoiluttaisi lapsia -tarpeen mukaan.
Meillä lapsimäärä tippui, pyykkiä tulee vähemmän, ruokaa tehdään vähemmän mutta elää tarttee eikä sitä näköjään eräät (kuten sinä 19) ymmärrä ennenkö se osuu omalle kohdalle.
En minä tartte siivousfirmaa tai lastensuojelua. Puhun lapsen kuolemasta ja siitä kun laitan koneeseen pyykin mutta en jaksa enää tyhjentää konetta.
En minä osaa määritellä mitä jaksan huomenna ja mitä siivousfirma tekisi; kuten itse sanoit se on minun paikka.
Kyllä elämässä "saa näkyä" ettei aina jaksa. Ei aina tartte jaksaa ja suorittaa.
Koita itse sanoa tollasia sen jälkeen kun elämä vähän ravistuttaa.
eikä mitään perhetyöntekijää. Ne ovat ihan eri instanssien työntekijöitä. Toinen on lastensuojelun puolella toinen ei.
Mulle ei kukaan kertonut kuinka paljon helpottaa, kun lapset kasvavat.
Äitinikin sanoi, että pienet lapset ja pienet murheet ja tasan tarkkaan olen kertonut äidilleni, että kuinka ihanaa on, kun lapset ovat kasvaneet ja elämä helpottunut moni tavoin.
Olin itse todella uupunut, kun meidän pojat oli pieniä. Huusin ja räyhäsin, kun tuntui, että tulen hulluksi.
Nyt meillä on viihtyisä koti.
Toki pojat tappelee ja sotkee, mutta silti paljon helpompaa.
Isompien lasten kanssa on myös kivempia juttuja, ainakin mun makuun enemmän.
Pelata lautapelejä ja katsoa mauuttomia Duudsoneja.
Leffatkin jo menee yksiin mun maun kanssa.
T.20
kunnittain ja siten voidaan tarkoittaa vanhusten kotipalvelun kaltaista toimintaa tai vain keskustelua. Jotkut ovat amk-sosionomeja, jotka tosiaan keskustelevat esim. nuoren ja vanhempien ristiriidoista jne. Sitten perhetyöntekijöitä on myös pienten lasten perheisiin, jolloin korostuu yhdessä tekeminen. Miksi lastensuojelun pitäisi antaa ilmaista siivousapua, voihan uupunut ostaa siivouksen, kuten muutkin? Eihän lastensuojelu tarkoita samaa kuin köyhä. Jos sitten on tosi uupunut, voi hakea siivoukseen toimeentulotukea harkinnalla, eikö? Mielestäni myös perhetyön tehtävä on auttaa löytämään omia voimavaroja yhdessä tekemisen kautta.