Miehen mielestä olen vastenmielinen ja hänen masennuksensa syy
Tuntuu ihan järkyttävän pahalta, koska olen ihan tavallinen, normaalin näköinen ja en mitään ihmeitä ole häneltä koskaan vaatinut. Hän haluaa nyt erota ja löytää uuden, ihanamman ja nuoremman naisen. Järkytys on suuri. Miten tästä voi selvitä?
Kommentit (43)
jos laihduttaa ym.
Itse olen tod.näk masentunut mieheni takia. Mies on itsekin apaattinen, ilkeä minulle ym. En jaksa enää, enkä pysty puhumaan mieheni kanssa mistään.
Olen alkanut suunnittelemaan eroa. Olen ostanut uusia vaatteita, laihdutan ym jotta saisin joskus sen uudenkin miehen itselleni.
ennen eroa paljastui vasta viisi vuotta eron jälkeen kun tuo toinen nainen otti muhun yhteyttä. Oli joutunut itse samalla tavalla petetyksi ja halusi kertoa että ex-mieheni petti mua hänen kanssa.
Mä otin eron mun exmiehestä kun exmiehen käytös muuttui juuri tuollaiseksi kuin ap kuvasit. Eron jälkeen sain sukulaiset & entiset yhteiset ystävät kimppuuni & syytökset siitä kun jätän mukavan miehen joka on ollut aina niin kunnollinen ja varmasti uskollinen.
Miesten toimintatapa on juuri tämä: hankitaan salaa uusi nainen, haukutaan entinen nainen pois suhteesta ja kun entinen vihdoin lähtee niin tekeydytään uhriksi (=julmasti jätetyksi), ja katso, juuri silloin uusi nainen (=entinen salarakas...) ilmestyy elämään "pelastavana enkelina" ja tarjoaa lohduttavan sylin kylmän ja tunteettoman exvaimon jälkeen!
ennen eroa paljastui vasta viisi vuotta eron jälkeen kun tuo toinen nainen otti muhun yhteyttä. Oli joutunut itse samalla tavalla petetyksi ja halusi kertoa että ex-mieheni petti mua hänen kanssa.
Mä otin eron mun exmiehestä kun exmiehen käytös muuttui juuri tuollaiseksi kuin ap kuvasit. Eron jälkeen sain sukulaiset & entiset yhteiset ystävät kimppuuni & syytökset siitä kun jätän mukavan miehen joka on ollut aina niin kunnollinen ja varmasti uskollinen.
Miesten toimintatapa on juuri tämä: hankitaan salaa uusi nainen, haukutaan entinen nainen pois suhteesta ja kun entinen vihdoin lähtee niin tekeydytään uhriksi (=julmasti jätetyksi), ja katso, juuri silloin uusi nainen (=entinen salarakas...) ilmestyy elämään "pelastavana enkelina" ja tarjoaa lohduttavan sylin kylmän ja tunteettoman exvaimon jälkeen!
Hyvä että sullekin sitten kuitenkin viimein selvis totuus? Muuttiko sukulaiset kantaansa ton faktan jälkeen?
ap
minä sain kaikki sukulaiset ja ystävät puolelleni. Myös miehen vanhemmat. Ja mitä lapsiin tulee, niin paljon helpommin he ottivat kuin koskaan odotin.
lähimpäänsä eli syyttää masennuksestaan vaimoaan. Se on tietysti bullshittiä, kyllä masennus on yleensä ihan biologinen sairaus aivoissa, ja monen asian summa - siitä olisi turhaa syyttää siten yhtä yksittäistä ihmistä, edes puolisoaan.
Mutta se on helppoa sairastuneelle, olla etsimättä sairauden syntysyitä omasta pääkopastaan ja elämänhistoriastaan...
Ikävää, jos miehesi on noin pitkällä syytöksissään. Ehkä kannattaisi kannustaa häntä psykiatrin pakeille ja ehdottaa, että eläisitte jonkin aikaa erillään koeluontoisesti.
sairaudestaa muita, jos näin tekee, on varmasti narsistisia piirteitä tällaisella ihmisellä tms, sillä masentunut syyttää itseään ihan kaikesta.
osa varmaan syytteleekin itseään, mutta voi siitä syyttää myös vaikka puolisoaankin. Niin munkin mies teki ja parannuttuaankin tykkää yhä mainita, kuinka masentui, kun minä kehtasin kerran sanoa hänelle rumasti...
läski, tein aina jotain väärin, mussa oli kaikki vialla. mikään ei kelvannut - ja todellisuudessa e n ollut edes lihava...
Sitten kun aloin epäillä toista naista, sain kuulla olevan skitso, mun olis pitänyt syödä lääkkeitä, hullu ämmä...
Jälkeenpäin on paljastunut, kuinka paljon se tyyppi mua petti. Valehteli päin naamaa, haukkui. Mä yritin kaikkeni, yritin ymmärtää, yritin pariterapiaa jne...
Jälkeenpäin on sit ruinannu takasin, kun ei se viimeisin maailman suurin rakkaus sitten kestänytkään... nyt kuulemma ymmärtää miten paljon mua rakastaa jne bulshitia. Mä itkin vuosia melkein joka iltata itseni uneen sen paskan takia, nyt se on ohi! Ja elämä on helpompaa. Lapsille en ole kertonut isänsä valheellisuudesta.
Jännä miten noi vuorosanat on näköjään kaikilla melkein samat!
Oikeasti tosi jännä et miehet noudattaa niin tarkkaan samaa kaavaa, opetetaankohan sellasta jossain?
Mulle kun ei tulis mieleenikään ruveta haukkumaan miestäni päin naamaa, ei edes kaiken tän jälkeen.
ap
Oikeasti tosi jännä et miehet noudattaa niin tarkkaan samaa kaavaa, opetetaankohan sellasta jossain?
voi olla totta! Kirjoitinko mä ton enkä vaan muista sitä enää?
rakastaa minua kuulemma kuitenkin eikä halua erota. Siis ehdotin asumuseroa, koska mies on aina kärttyinen ja vihainen lapsille. Mies sanoi että se johtuu minusta, että minä teen hänestä sellaisen. En ole mikään nalkuttaja tms eikä mies osannut edes sanoa miksi näin on. Mutta asumuseroon hän ei suostu koska rakastaa minua kuitenkin. Eikä lähde pariterapiaan (ollaan vuosia sitten oltu)... Miehet...
rakastaa minua kuulemma kuitenkin eikä halua erota. Siis ehdotin asumuseroa, koska mies on aina kärttyinen ja vihainen lapsille. Mies sanoi että se johtuu minusta, että minä teen hänestä sellaisen. En ole mikään nalkuttaja tms eikä mies osannut edes sanoa miksi näin on. Mutta asumuseroon hän ei suostu koska rakastaa minua kuitenkin. Eikä lähde pariterapiaan (ollaan vuosia sitten oltu)... Miehet...
Meillä on nyt käynyt selväksi että uutta naista ei vielä ole, mutta hän edelleen sanoo että "uuttaa ei vielä ole, valitettavasti". Ei kuitenkaan halua erota, mutta on koko ajan vihainen, rähjää minulle, rähjää lapsille. Lapset ovat kysyneet minulta jo monta kertaa "äiti, miksi olet taas noin surullinen". Iltaisin kyyneleet valuu.
En todellakaan osaa jatkaa kunnolla mihinkään suuntaan.
ap
Ihminen kestää ihan mitä tahansa, mutta ei epävarmuutta. Tee päätös ap. Kun päätät - mikä tahansa tämä päätös on - niin olosi helpottuu. Löysässä hirressä roikkuminen on pahinta. Se syö naista.
rakastaa minua kuulemma kuitenkin eikä halua erota. Siis ehdotin asumuseroa, koska mies on aina kärttyinen ja vihainen lapsille. Mies sanoi että se johtuu minusta, että minä teen hänestä sellaisen. En ole mikään nalkuttaja tms eikä mies osannut edes sanoa miksi näin on. Mutta asumuseroon hän ei suostu koska rakastaa minua kuitenkin. Eikä lähde pariterapiaan (ollaan vuosia sitten oltu)... Miehet...
Meillä on nyt käynyt selväksi että uutta naista ei vielä ole, mutta hän edelleen sanoo että "uuttaa ei vielä ole, valitettavasti". Ei kuitenkaan halua erota, mutta on koko ajan vihainen, rähjää minulle, rähjää lapsille. Lapset ovat kysyneet minulta jo monta kertaa "äiti, miksi olet taas noin surullinen". Iltaisin kyyneleet valuu.
En todellakaan osaa jatkaa kunnolla mihinkään suuntaan.
ap
Itse sairastan masennusta ja osittain syytän siitä huonoa parisuhdetta. Mies on riidoissa kamala. Huutaa ja haukkuu toisia ja syyllistää minua masennuksesta. On muuten ok, mutta nytkin ollut koko päivän itsekseen. Vikaa myös minussa, koska nalkutan ja saatan aiheuttaa riidan sillä.
Minua ärsyttää myös miehen pukeutumistyyli ja se ettei käy parturissa. Mutta nyt en ole pitkään aikaan niistä sanonut kyllä.
Olenkin miettinyt että kaipaanko vaan sitä alkuhuumaa mikä ihastumisessa on? Mutta ei kaipaan varmaan tasavertaista suhdetta missä kunnioitetaan toisia.
Hänkin masentui ja alkoi syyttää, että minä en rakasta häntä tai ainakaan sellaisella tavalla, että hän huomaisi sen. Hänen omat tunteensa olivat kuulemma kuolleet (tästä tunnistinkin masennuksen koska olen itsekin aiemmassa suhteessa kokenut tämän). Ei suostunut lääkäriin, vaikka varasin ajankin. Suunnitteli muuttoa pois kotoa ja kun hänen tuttunsa oli lähdössä ulkomaille niin tilaisuuskin tarjoutui. Ei suostunut puhumaan kanssani tilanteesta mitään ja käytännössä lopetti kanssakäymisen. Seksi ja kaikki hellyys loppui kuin seinään moneksi kuukaudeksi.
Ei hän sitten kuitenkaan koskaan muuttanut pois. Masennus alkoi hellittää hoidotta noin puolen vuoden kuluttua. Silloin hän kävi pienellä työmatkalla ja sieltä palattuaan oli muuttunut, sanoi ikävöineensä mua ja haluavansa palata yhteen. Itse olin kuitenkin siinä vaiheessa epävarma, kun olin jo tehnyt suunnitelmia eron varalta ja liittyyhän eroon aina hyviäkin asioita - pääsee ainakin miehen rasittavista piirteistä eroon. Parhaillaan inventoimme, onko suhteessamme enää tarpeeksi hyvää jäljellä.
Toista naista ei siis kuvioon kuulunut missään vaiheessa. Ennemminkin toinen mies oli lähellä - kun koin tulleeni jätetyksi, aloin katsella aidan toiselle puolen. Mies oli masentuneena myös sitä mieltä, että mun oikeasti pitäisi hankkia uusi mies - hän koki olevansa arvoton ja turha. En kuitenkaan toteuttanut tätä ajatusta.
Anna miehellesi aikaa parantua masennuksesta, mutta älä silti jää roikkumaan löysässä hirressä. Sovi itsesi kanssa, että odotat miestäsi esimerkiksi puoli vuotta ja päätät vasta sitten.
(10/42)
Mies piinaa sua henkisesti katkeamispisteeseen
Näin kävi minun kohdallani. Olin aivan romahtamispisteessä.
Nyt ei aika riitä sen enenpään, enkä myöskään ehtinyt lukea koko viestiketjua.
hänen autoimmuunisairautensa, ja kaverittomuutensa johtuvat minusta, mutta minäpä en usko. Tsemit ap.lle vika EI ole sinussa,vaan miehessäsi.
Tilanne on edelleen päällä. Mies on muuttunut täysin tunnekylmäksi, ei puhu, ei ota edes katsekontaktia. Miksen osaa lähteä pois tästä liitosta?
Jos meillä ei olis lapsia, olisin heittänyt miehen heti viime yönä pellolle. Lasten takia kuitenkin koitan käyttäytyä sivistyneesti.