Kirjoitin alakerran muksun huutamisesta täällä n. 3 kk sitten (ov)

ennen nuori pariskunta joiden alle 6 kk vanha vauva itki joka ikinen yö. Vauvan huone oli meidän makkarin vieressä joten äänet kuuluivat tosi hyvin. Itku oli lohdutonta. Yhtenä yönä itku taas alkoi...mutta loppui äkisti...hetken päästä ikkunoissa välkkyi siniset valot....vauva oli kuollut...tukehdutettu tyynyllä hiljaisuuteen :´(, en voinut kuin itkeä ja kyyneleet nousee edelleenkin silmiin vaikka tapahtumasta on jo 4 vuotta. Tuntuu, että olisin asiasta jotenkin vastuussa kun en tehnyt mitään....kysynyt vaikka ohimennen onko ongelmia esim. koliikin kanssa ja tarjonnut ystävällisesti apua. Vaikeita asioita. Kehottaisin ystävällisesti kysymään asiasta.

Ensiksikin naapureille kyllä kuuluu jo tuollainen itkeminen mikä tässä on jutun aiheena!

Toiseksi lapsen itku tavaratalon vessassa oli sydäntäsärkevää. Miksei isä lohduttanut lastaan? Ähellyksen ääniä kyllä kuulin. Ja niin ne muutkin mutta kun ei ole sopivaa puuttua vapaassa Ruotsissa mihinkään!

Kolmanneksi olin nukkumassa viereisessä huoneessa ja nukkunut jo aiemminkin, joten kyllä tiesin mitä ja miten touhusivat!

Neljänneksi, minä olen puuttunut lapsiasioihin ja pelastanut ainakin yhden lapsen hengen ja auttanut monia muita ja ihan sivistyneesti. Olen myös saanut kiitokset:)

Entä sinä voimakkaine mielipiteinesi? Mitä sinä olet tehnyt lasten eteen? Vai kuulutko siihen luokkaan, joka pelkäät jonkun puuttuvan sinun perheesi asioihin??

Voih, meillä oli tuollainen yöllä huutava ja kirkuva, erittäin sydäntäsärkevästi huutava lapsi. Mikään ei häntä kuulemma neuvolan ja lääkärin mukaan vaivannut. Toiset vaan nukkuu huonommin ja on vaiheita, painajaisia, kauhukohtauksia...Rytmittäkää päivää ja väsyttäkää se illalla...Huoh. Kaikki kokeiltiin kyllä.



Lapsi oli lähemmäs 3vuotta, koko perhe ihan univaikeuksissa ja lähes burnoutissa. Menin oikealle lastenlääkärille, purskahdin itkuunkin kun kerroin tarinaamme.



Lääkäri kyseli muutaman täsmentävän kysymyksen ja antoi refluksilääkkeen kokeiluun. Sen jälkeen loppui yöhuuto. Järkyttävää, miten helppo ratkaisu. Syyllisyys, miksen aikaisemmin vienyt oikealle lastenlääkärille. Miksi uskoin niitä tk:n ja neuvolan puoskareita. Miksi uskoin, että kyse on minun kasvatustaidoistani tai niiden puutteesta?

----omien hysteeristen ajatustensa takia----



Ihanko totta hysteeriset ajatukset!!!!!!!!!!!!!!!!

mielessä, että onko lapsi jätetty jopa kokonaan yksin kotiin?? Jos ei yhtään aikuisen ääntä kuulu tuon itkun aikana.



Moni aikuinenkin hermostuu tuollaiseen tuntien itkuun ja helposti kuuluisi myö äidin huutoa; nyt hiljaa, oikeasti.

Tuskin kuitenkaan joka yö yksin. Jos huutoa vain ajoittain, tai ajoittain huutoa joka jatkuu pidempään kuin toisina öinä, voisi kuvitella lapsen olevan silloin yksin.

Kysy myös menevätkö he lapsen luo kun se itkee. Jos eivät mene, ilmoita lastensuojeluun.

itkemään ja huutamaan. Ovat käyttäneet moneen otteeseen lääkärillä ja mitään fyysistä syytä ei ole.

Minä luulen, että syynä on liian hyysäävä äiti, joka yhä edelleen juottelee iltamaitoa tuttipullosta ja lapsi nukkuu vanhempien keskellä, eikä oikeasti siis saa rauhassa nukuttua. Vanhemmat on myös keksineet, että lasta pelottaa ja niinpä nukkuessa pidetään myös valoa päällä. Eli lapsi havastuu pitkin yötä. Ja oppinut juomaan maitoa myös yöllä eli sitä sitten vaatii myös.

Olivat meillä taas 5 yötä kyläilemässä ja se huuto on kyllä tosi kovaa ja just kirkuu äiti, äitiä ja nyyhkii sydäntä särkevästi. Mutta minkäs tommoselle teet. Jokainen hoitaa lastaan tyylillään eikäpä toi kälykään halua uskoa, että jollain muulla systeemillä tuota yökirkumista ei olisi.

Tämä vaan siksi, että ei tuollainen äidin kirkuminen jne. välttämättä tarkoita ollenkaan sitä, etteikö lasta hoidettaisi tai että se siellä yksinään itkisi. Voimakastahtoinen uhmaikäinen voi just kirkua tuntikausia, jos vanhemmilla ei ole asiaan otetta.

Lapsi voi nähdä pahoja unia ja sitä voi pelottaa yöllä. On ihan oikein että vanhemmat vastaavat lapsen tarpeisiin. Sinä sen sijaan pahentaisit vain asiaa, ja aiheuttaist lapselle ylimääräisiä traumoja. Toivottavasti et tee itse lapsia, kun et heitä ymmärrä.

Oma 1,5v poikani huutaa kyllä iltaisin ja öisin niin että naapurit sen varmasti kuulevat... Ensin raivoaa nukahtamista ja sitten ihan päätön karjunta aina herätessä... (eikä käytössä ole maitopulloa, valot on kiinni ja nukkuu omassa sängyssä) Varmasti teen kaikkeni hiljentääkseni tenavan (jotta saisin nukkua itsekin). Ja sama show on aina kun tenava on kotona.

Vaan sattuupa olemaan niin, että koska olen 4 lapsen yh, niin lapset eivät aina ole luonani... ja silloinhan huutoa ei luonnollisesti kuulu. Pahinta tuo huuto on meillä kun palaa isältään kotiin.

Jos siis olet mun naapuri, niin tule ihmeessä kysymään (päivällä), että miten mä tuon yökukkujankanssa jaksan ja tarjoamaan jopa niitä vinkkejä sen nukuttamiseen. Kokeilematta kun on enää kaulin ja kloroformi.

Tuskin kuitenkaan joka yö yksin. Jos huutoa vain ajoittain, tai ajoittain huutoa joka jatkuu pidempään kuin toisina öinä, voisi kuvitella lapsen olevan silloin yksin.

Ole napakka ja totinen mutta älä epäkohtelias äläkä anteeksipyytävä.

Kerro, että olet kuunnellut tätä lapsen sydäntäsärkevää itkua niin kauan ja nyt haluaisit keskustella asiasta. Onko tähän joku asiallinen syy vai mistähän johtuu? Ole sitten itse ihan hiljaa ja odota mitä vastaavat.

Huomaat pian asenteen ja osaatkin lopun. Jos saat ne silmillesi älä hätäänny olet jokapapauksessa toiminut oikein välittävänä aikuisena ihmisenä.



Mua harmittaa aina kun tavaratalon vessassa pikkutyttö huusi Isä, se koskee ja itki ja hetken päästä taas isä, se ...tätä jatkui noin puolituntia. Tämä tapahtui Ruotsissa. Katselin ympärilleni ja muut (6) hymyilivät niin ymmärtäväisinä etenkin vanhat naiset. Mulle välähti heti että siellä oli narkkari isä insestipuuhissa. Isän ääntä ei kuulunut kertaakaan vaikka melkein paperiovet. Meidän piti sit lähteä sieltä mutta mua harmittaa juttu vielä vuosian päästä. Asia on niin, et kyllä äiti lapsen itkusta voi paljon päätellä. Miksi en puuttunut asiaan???

Ystäväperheen lapsi huusi joka yö vanhempiensa välissä niin sydäntäsärkevästi. Monen asian summana tajusin et lapsi pelkää seksin ääniä ja oli kauhuissaan mitä isä tekee äidille. Kyllä pisti vihaksi!

Mene ihmeessä kysymään. Itse voin kokemuksesta sanoa, että siihen oman lapsen itkuun myös turtuu (siis en tarkoita, että lapsen jättäisi yksin, mutta sitä vain hyssyttelee ja silittelee kun ei neuvolalääkärikään löytänyt mitään vikaa), kun neuvolassa yms. vain sanotaan, että lapset nyt itkee, se on normaalia. Välillä tarvitaan joku ulkopuolinen sanomaan, että hei, tuo ei ole normaalia, lapsella on joku hätä.



Meillä se hätä oli allergiat, joista vain osa oli tiedossa. Vihdoin 1,5v yksityinen allergialääkäri määräsi testit ja saatiin ruokavalio kuntoon - yöitkut loppuivat siihen!

se niin on, että pienet lapset itkevät paljon. Eivät kaikki, mutta monet. Syitä voi olla paljon. Yöllä itkeminen voi olla korvatulehdus, joka uusiutuu. Hampaat, jotka tekevät tuloaan joillakin pidemmän aikaa ja aiheuttaa kipua yölläkin. Huono nukkuja, joka herää useasti yöllä. Syitä on siis monia. Minusta tässä ei ole mitään epänormaalia. Näin tämä pikkulapsi vaihe vaan toisilla menee. Rankkaa se on lapselle, mutta myös vanhemmille. Kun lapsi siitä kasvaa, nukkuminen paranee ja itkeskely häviää. Tilalle tulee taas uusia haasteita. Eli tämä ei minusta ole syy käydä juttelemassa asiasta vanhempien kanssa. Mietin, että kyllä se tuntuisi minusta aika pahalle. Valitettavasti vauvan ja pienen lapsen itku kuuluu kerrostalo elämään. Pitää muuttaa sitten pois. Eri asia olisi, jos on juhlia, kova äänistä riitelyä myöhään illalla / yöllä sekä muusiikin soittaminen. Tämä menee minusta normaalin piikkiin. Minulla lapsia 4, ja huonosti nukkuvia lapsia oli 1. Nyt jo isoja. Tiedän miltä tuntuu, kun lapsi itkee useaan otteeseen yöllä, ja mikään ei auta. Usko minua, mutta minä ainakin mietin naapureita, mutta minkäs teet? Aika aikaas kutakin.

Tuskin monikaan oikeasti huolehdittu (noinkin iso) lapsi kuitenkaan itkee äitiä tuntikausia kunnes nukahtaa itkuunsa. Ja jos itku kuuluu, niin varmaan kuuluisi edes jotain vanhempienkin ääniä tai kanniskelun "töminää", jos lapsesta oikeasti huolehdittaisi.

se niin on, että pienet lapset itkevät paljon. Eivät kaikki, mutta monet. Syitä voi olla paljon. Yöllä itkeminen voi olla korvatulehdus, joka uusiutuu. Hampaat, jotka tekevät tuloaan joillakin pidemmän aikaa ja aiheuttaa kipua yölläkin. Huono nukkuja, joka herää useasti yöllä. Syitä on siis monia. Minusta tässä ei ole mitään epänormaalia. Näin tämä pikkulapsi vaihe vaan toisilla menee. Rankkaa se on lapselle, mutta myös vanhemmille. Kun lapsi siitä kasvaa, nukkuminen paranee ja itkeskely häviää. Tilalle tulee taas uusia haasteita. Eli tämä ei minusta ole syy käydä juttelemassa asiasta vanhempien kanssa. Mietin, että kyllä se tuntuisi minusta aika pahalle. Valitettavasti vauvan ja pienen lapsen itku kuuluu kerrostalo elämään. Pitää muuttaa sitten pois. Eri asia olisi, jos on juhlia, kova äänistä riitelyä myöhään illalla / yöllä sekä muusiikin soittaminen. Tämä menee minusta normaalin piikkiin. Minulla lapsia 4, ja huonosti nukkuvia lapsia oli 1. Nyt jo isoja. Tiedän miltä tuntuu, kun lapsi itkee useaan otteeseen yöllä, ja mikään ei auta. Usko minua, mutta minä ainakin mietin naapureita, mutta minkäs teet? Aika aikaas kutakin.

Niin meillä 2-vuotias huutaa joka ilta kun ei halua nukkua. Ei auta vaikka ollaan vieressä. Herää myös välillä yöllä ja tulee meidän viereen. Huutaa edelleen vaikka mitä yrittäisi.. anteeksi naampurit.

Ai lastensuojeluun ilmoitus kun pieni lapsi itkee öisin??? Ilman että sinulla on mitään konkreettista näyttöä siitä että lasta oikeasti kaltoinkohdellaan.



Eiköhän nyt kannattaisi vähän rauhoittua ja miettiä tarkasti mitä tekee ennenkuin lähtee vaarantamaan toisten perhe-elämää omien hysteeristen ajatustensa takia.

...huusi kyllä koko talven todella raivokkaasti lähes koko yön. Lopetti huutamisen kolmessa yössä kun siirsimme hänet yksin nukkumaan, emmekä käyneet kuin huudon alettua kertomassa että kaikki hyvin, nuku vain. Niin pitkään kun joku vieressä kuunteli sitä huutoa, huusi. Ja lääkärissä käytiin, terve lapsi. En tiedä teimmekö oikein vai väärin, mutta lapsi on kyllä ollut selvästi pirteämpi ja aurinkoisempi päivisin, kun yöt ovat ehjiä. Puhumattakaan meistä vanhemmista!