koko ja osa-päivätyön ero 350e. tekisitkö kokopäivää?

Musta tuo 350 on aika paljon.

On tuo 430e kyllä aika vähän,ei riittäisi ainakaan mulle

käteen jäävä osahan lähes tuplaantuu tuossa, ei tarvitsisi edes miettiä.



Tietysti jos tyydyt vähempäänkin ja kaipaat sitä vapaa-aikaa, niin mikä ettei. Itselläni ei siihen tässä elämäntilanteessa olisi varaa, mutta jos sinulla on niin siitä vaan.

ap:n käteen jäävä määrä melkein tuplaantuu. Eli hän saisi vuodessa 4200€ enemmän rahaa mitä nyt (ja noin pienillä tuloilla ei se vero% käytännössä nouse juuri lainkaan).



Osa-aikainentyö on ok vaihtoehto, mutta toisaalta hyvin harvoin työssä etenevät ne jotka osa-aikaisena töitä tekevät.

Ja jos tulee henkilöstöleikkauksia/töitä vähennetään niin osa-aikaisena yleensä kärsii tilanteesta enemmän.



Minusta ei itseän kannata piippuu vetään ja osa-aikatyö HYVÄ asia, mutta osa-aikatyössäkin on erilaisia vaihtoehtoja, eri juttu tehdä muutama tunti silloin tällöin vert. esim. 30h/vko sen 40h/vko sijasta.

etenkin jos kun pieniä laåpsia on niin johan tuo menee hoitomaksuihin tuo ero...

tekisin kokopäivää. 350e kuussa 'ylimääräistä' tarkoittasi mulla 150e kuussa uusiin vaatteisiin ja 200 euroa matkakassaan säästöön, jolla reissaisin puolen vuoden välein eri kaupunkilomakohteissa, oih*

Meidän perheeseen sopii hyvin kokopäivä työt; mies vie lapset aamulla klo 8 aamupalalle ja minä haen klo. 16 jolloin lapset ovat saaneet hiukan ulkoilla ennen kotiin menoa,

vaan laittaisin tuon ajan freelancerin töihin, jolloin tienaisin huomattavasti pafremmin, joskin epätasaisemmin.

ap

Jos alakoululaisia tai nuorempia, en menisi tuolla rahalla kokopäivätöihin.

Meille iso raha, jonka puutteen kyllä huomaa! Kaikki kiva jää tekemättä.

aika paljon itse asiassa. Pari etelänmatkaa vuodessa esim.

osa-aikaisen (6 h) ja kokoaikaisen ero oli -600 €/kk. En miettinyt hetkeäkään, kun lapsi oli pieni (2-vuotias), että tekisin täyttäpäivää, vaan tein 6-tunnin työpäiviä kaksi vuotta, jotta lapseni ei tarvitsisi olla niin pitkää päivää tarhassa. Työmatkoihin kun meni joka päivä oma-aikansa. Jos rahaa olisi riittänyt olisin hoitanut lapsen kotona kolmivuotiaaksi, mutta oli pakko asuntolainaisena, autolainaisena mennä töihin, kun säästöt loppuivat, vaikka kuinka elettiin säästäväisesti (en mm. ostanut kotona ollesani kahteen vuoteen mitään itselleni, ja ruoassa ja kaikissa menoissa karsittiin kulutus minimiin) Mutta iso asuntolaina ei aina anna valinnanvapautta, perhe-asunto pk-seudulla on kallis sijoitus.

ja lisäisin vielä, että lapset ovat vain hetken elämässä pieniä. Rahaa ehtii hankkimaan vaikka koko loppuelämä, mutta takaisin etä saa koskaan pikkulapsiaikaa. Oma päätökseni oli, että yritän viettää mahdollisimman paljon aikaa perheen parissa, kuin vain talous antaa myöten. Niitä muotivaatteita, sisustushankintoja etc. voi tehdä sitten myöhemmin. Ja olin onnekas, että pystyin tekemään tämän valinnan, joillakin ei ole taloudellisia resursseja edes osa-aikaisena toimimiseen (kuten ystäväni, joka on kahden lapsen yksinhuoltaja). Mutta en halua syyllistää ketään, se joka sopii toiselle, ei sovi jokaiselle. Kukin perhe tietää parhaiten mikä ratkaisu heille sopii.