varakkaat kotiäidit

Isä töissä öljynporauslautalla, eli aina kuukauden töissä ja viikon kotona. Palkkaa en tosiaan tiedä, varmaan aika tähtitieteellinen jos heidän kotiaan katsoo. Mutta siis poikaystävän äidin päivät koostuvat siis lähinnä ystävien tapaamisesta, kauneushoidoissa käymistä, shoppailua, matkustelua yms. Aina esittelee mulle uusia (kalliita..) ostoksiaan ja välillä ostelee mullekin ihan huvikseen jotain laukkuja tai Iittalan astioita yms :D "kun oli niin sun tyylinen".



Ostelevat myös huvikseen asuntoja, poikaystävän äiti kaipasi omaa rauhaa ja mies osti hänelle kaksion Punavuoresta. Vähän ristiriitasta joo kun oma äitini just lainasi multa tonnin että saa ruokaa ostettua :/

Monta lasta sinulla on ja minkä ikäinen olet? Onko sinulla työpaikka, jonne palata? Onko helppo löytää työtä, jos et ole vakituisessa työsuhteessa?

ymmärrän sinua. tääläpäin niitä kateellisia kavereita on aika paljon... mekään ei olla rikkaita, mutta tykkään laadusta, kotiin en kyllä jää, aion palata työelämään kun hoitovapaat on käytetty. on joskus kiva puhua esim. niistä ostoksista sellaisen kanssa joka jotain niistä ymmärtää :)

Itse en ole kotiäiti enkä mikään erityisen varakaskaan, mutta en osaa AP:n aloituksesta vetää hernettä nenään. Kai nyt jokainen saa hakea mieleistänsä seuraa. Sama juttuhan se on muunlaisissakin seuranhakuilmoituksissa.

korkeintaan hymyilyttää. Jokainen toki tekee kuten haluaa, mutta itse en ole koskaan kokenut ongelmaksi seurustella itseäni köyhempien tai rikkaampien kanssa. Lähinnä mielenkiintoista ja avartavaa tavata erilaisia ihmisiä, ainoastaan fanaattiset yhdenasiat tyypit tippuvat pois. Kulutustottumuksistani en jaksa seurassa pahemmin avautua, mitä se kenellekään kuuluu tai kiinnostaa paljon käytän rahaa kuukaudessa tai kerralla. Silti voin raha-asioista puhua yleisellä tasolla ja ymmärtää, että kaikilla ei ole yhtä väljä tilanne. Enkä tosiaan laita merkille tai noteeraa kuinka kalliisti tai köyhästi muiden lapset on puettu. Enemmänkin säälittää, että joillekin tuntuu tänä päivänä olevan niin tärkeää laittaa ylenpalttisesti rahaa kasvavan lapsen "laatu"pukeutumiseen. Kärjistetysti voisi sanoa, että aivan kuin äitinä oleminen olisi kilpavarustelua ja elämän tärkein sisältö se miltä asiat näyttävät ulospäin.

Mikä teitä tuossa AP:n aloituksessa niin ärsyttää? Itse en ole kotiäiti enkä mikään erityisen varakaskaan, mutta en osaa AP:n aloituksesta vetää hernettä nenään. Kai nyt jokainen saa hakea mieleistänsä seuraa. Sama juttuhan se on muunlaisissakin seuranhakuilmoituksissa.

Mutta kai periaatteessa sovin kriteereihin. En tosin ole kotona ensisijaisesti siksi, että rahaa on muutenkin tarpeeksi, vaan koska haluan olla läsnä lasten arjessa. Kotiäitiyden olisimme sumplineet tavalla tai toisella, vaikka taloudellinen tilanne olisikin ollut erilainen.



Nautin yhteiselosta lasten kanssa, harmonisesta perhe-elämästä, kotitöistä, kauniista ja siististä kodista jne. Täydellisestä kotirouvasta olen kaukana, mutta toivottavasti olen tarpeeksi hyvä äiti ja lapset tulisivat muistelemaan lapsuuttaan hyvillä mielin.

vaikutat liian pinnalliselta makuuni.