MAALISKUISET 2012
Kommentit (407)
Aloin miettimään sitä gynekäynnin kannattavuutta menkkojen aikaan. En olisi sitä papaa kuitenkaan saanut, ultra varmaan olisi tehty mutta muutoinkin olisi tutkimus jäänyt varmastikin vajavaiseksi ja olisi pitänyt tehdä uutta reissua sitten kuitenkin. Joten, siirsin aikaa. No, menkat loppuivat juuri sitten keskiviikkoon eli to ei tullut enää mitään. Kunpa olisivat alkaneet päivä pari aiemmin niin olisivat olleet ohikin jo gyneaikaan mennessä :(
Uuden ajan sain vasta kk päähän ja hyvässä lykyssä osuu silloinkin niin että mulla menkat päällä tai juuri alkaa.. :( Mutta kun haluaisin tälle ko. gynelle eikä muita aikoja ollut. Katsoin aikoja naapurikaupungistakin yksityiseltä mutta sinne ei ollut aikoja ollenkaan hänelle kesäaikaan. Mieli on kyllä nyt aika maassa kun haluaisin jotain selvyyttä ja apua jos jokin on vialla tai tarvitsisin jotain hormoniavustetta tms. mutta ei kai auta kuin odottaa ja yrittää ottaa rennosti, heilutella peittoja aina kun siltä tuntuu. Miehen simpat voisi tietysti käydä tutkituttamassa, kun hän tahtoisi sitä itsekin saadakseen mielenrauhan asiaan. Miten siinä asiassa kannattaisi edetä? Eikös klinikoilla voi tutkituttaa ilman lääkärin lähetettäkin? Vai? Onko tietoa, kokemusta, hintoja yms?
Menkat olivat kyllä tällä kertaa jokseenkin jännät koska alkoivat kuin salamaniskusta runsaalla vuodolla ja kivuilla ja myös loppuivat kuin seinään.. mulla aika usein kuitenkin saattaa tuhrutella sekä alussa että lopussa ja menkat yleensä hyvinkin kestävät viikon verran, joskus enemmänkin. Nyt on eilen ja tänään ollut aikas runsaan tuntuisesti valkkaria.
Helpotus teidän puolestanne Marjana ja Alexandra, hyvä että kaikki näytti olevan kunnossa ja follikkelitkin kypsymässä :) Toivon onnea teidän pupuiluihin, toivottavasti nyt tärppäisi!!
Plussatuulosia muillekin ja onnea ovisbongailuihin.. hetki kävi mullakin mielessä jos pitäisi vielä ihan kunnolla kokeilla tikutella sitä ovista mutta toisaalta se tuo mulle/meille kyllä ihan liikaa paineita. Koitan vaan rentoutua ja pitää kuumeilun jossain aisoissa :)
eilen alkoi menkat eli tänään olis kp2/28-32 yk5
Alexandra: Juu Panadolia voi ottaa huoletta särkyyn raskaushaaveista tai raskaudesta huolimatta.
Hienoa, että gynen käynti meni hyvin, eikä hän löytänyt sinullakaan mitään poikkeavaa. Tuo oviksen tikuttaminen
oli kyllä hyvä ajatus ihan tuosta syystäkin, että varmistetaan se ovulaatio. Eihän sinun ole pakko miehelle kertoa suoraan aina niistä tikuttelun tuloksista. :) Minullahan se katsottiin verikokeissa ilmeisesti
siitä progesteroniarvosta.
Herpertti, mitäs oireita sinulla oli, kun lääkäri epäili keltarauhasvajetta?
EnnaNin, ei ole sellaista yskänlääkettä jotain voi käyttää raskauden aikana. Korkeintaan jotain lasten yskänlääkettä ehkä, mutta ei niistä kyllä sitten vastaavaa hyötyäkään ole.
Pitää vaan juoda jotain hunajateetä yms, mikä vähän rauhoittaa nielua.
Kaunisikävä, voi ottaa kun tuo sinun gynen aikasi nyt venyy pitkälle. :( Toivottavasti ei satu menkat taas seuraavan kerran.
Käsittääkseni yksityisillä asemilla tekevät noita siemennesteentutkimuksia ilman lääkärin lähetettäkin. Hinta on noin 100 euroa.
Hommanhan voi ottaa kotona sitten purkkiin ja viedä tunnin sisällä labraan. Kaikki asemat tuskin tekevät edes noita tutkimuksia kylläkään.
Julkisella puolella niitä tehdään
vain lähetteestä ja ainakin täällä niitä ei tosiaan saa muuta kuin menemällä pariskuntana lapsettomuuslähetteellä naistentautien polille.
Sitä tässä on kirottu, kun on niin byrokraattista tämä asia...
Sassu, pahoittelut ja tervetuloa joukkoon!
Olen viettänyt pitkästä aikaa vapaata viikonloppua rentoutumalla ja urheilemalla. Miehen kanssa ollaan oltu yhdessä lähes koko ajan, mutta nyt hän joutui töihin menemään.
Aloitin tänään Terolutit 10 päivän jaksoksi. Tässä kierrossa ei sitten kannatakaan oireita kyttäillä lainkaan, koska ne kaikki voi johtua tuosta hormonistakin. Reagoin oikeasti aika voimakkaasti hormonivalmisteisiin.
Ovulaation ajankohta vähän jännittää nyt, koska minulla oli torstai-iltana alavatsalla voimakkaampaa kipua, mutta se meni melko nopeasti ohi. Sen jälkeen ei ole ollut mitään oireita mihinkään suuntaan.
Ässäilty on tällä viikolla ti-iltana, pe-iltana, la-iltana ja su-aamuna. Jos ovis oli to-iltana, niin siinä oli pahimmoilleen tauko ässäilyssä. Toki tässä on vielä mahdollista, että se ovis on vasta tulossa ja kierto
onkin oletettua pitempi, mutta se jää kyllä varmaan sitten hyödyntämättä töiden takia. Enkä tiedä erottaisinko sitä ovista edes tuon Terolutin takia.
Eli näillä mennään nyt ja yritän vaan unohtaa kierron vahtimisen tässä vaiheessa, kun en enää hirveästi sille mitään voi tehdä.
Marjana kp 18/31-37 yk 15
Sunnuntai iltaa kaikille!
Minäkin varasin nyt sitten gyneajan. Tiistaina menen käymään ja ovulaatio pitäisi sattua niille main viimeistään. Toivottavasti näkyy, jos ultrataan. Esikoista kun alettiin toivoa, niin kävin gynellä ja näkyi follikkelit kypsymässä :) Toivotaan että nyt käy samoin ja tärppäisikin!
Viikonloppua ollaan oltu viettämässä miehen kanssa kahdestaan. Nyt tuli kahden päivän rytmiin yhden päivän tauko, mut sillä on tuskin merkitystä. Tänään on ollut jotain tuntemuksia, mutta ovistestiin sain vain kontrolliviivaa haaleamman. Josko alkuviikosta sitten...
Esikoisen syntymästä. Synnytys oli kohtuu helppo. Kesti vain noin neljä tuntia. Mitään varsinaista kivunlievitystä en kerennyt saamaan, ainoastaan ilokaasua. Kaikki meni tosi hienosti ja ponnistusvaihekin kesti vain 10 minuuttia. :)
Pitkästä pitkästä aikaa ilmottaudun jälleen :) Mitään siis ei ole tapahtunut. taisin viimeksi kirjoitella tuolla tammikuisissa.. en muista. Hää suunnitelmat on vieneet kovasti jo nyt aikaa (kun olen tälläinen hätäpöksy :) ) vaikka vielä on vuosi niihinkin :D Vähän siis voisin itsestäni taas kertoa.. eli ikää tuli äskettäin 23v kuten miehelläkin ja vauvaa odotellaan innolla tulevaksi mahd. pian.. (kunhan ei tule hääpäivänä :) ) nyt vois olla vielä sellanen minulle sopiva aika saada plussaa tikkuun tässä kierrossa niin ei kuitenkaan olisi edes ihan vastasyntynyt häiden aikaan.. yhdessä ukkelin kaa ollaan oltu ensi kuussa 7vuotta ja elämää muuten rakennettu kovasti, nyt vaan vielä ne häät tulossa ja kolmatta voitas haluta viekkuun.
Jokos On onnannu monia tässä?
Kp 1/29-30
ovistestiin! Vielä kun sais miehen hommiin, niin hyvä olis :< nukun nimittäin vierashuoneessa.... ollaan pikkuriidassa voi video *dah*. Mulla on viikon työputki takana, miehellä stressiä töissä ja kotipihassa (pihatyöt painaa päälle..), viikonloppu menny ihan surkeesti ja lapset tappelee koko ajan jostakin. Aikamoista pään aukomista ollu sitte puolin ja toisin ja viimesimmän episodin jälkeen alko mökötysvaihe. Ja mä pakahdun, kun tiedän tasan oviksen lähestyvän kahdesta oireesta: lima ja libido. Jos ois lenkillä tullu karhu vastaan niin se olis muuten saanu kyytiä eikä päinvastoin!! :P (kävin tuos lähimetsässä hikoilemassa "tuskiani" pois.. vie pahimman terän turhilta (?) himoilta ku juoksee ittensä väsyksiin). Mutta että ottaa päästä tämä ajankohta ja miestä tässä kanssa syytän, kun TIETÄÄ ihan hyvin, että paree olis pysyä väleissä, kun riitoja ei sit vältisti saada sovittua kahden vuorokauden sisällä niin et makkarin lukko napsahtais, ihan siks kun töissä käydään ja nytkin on keskiviikkoon asti ohjelmaa iltaisinkin. Se on se puoli tuntia lasten nukkumaanmenon jälkeen aikaa setviä jotain, jos meinaa :O Niin että OTTAA PÄÄSTÄ!!!! Lähetin miehelleni ihan kiusallakin kuvan hymynaamasta ja pistin viestiin vain sen tekstin siitä lappusesta: raskaaksi tulemisen mahdollisuus plaaplaaplaa 48 tunnin sisällä. Näkööpä sitte haluuko tätä vaiko ei :( Niin ja tosi kypsänä sitte en haluu mennä samaan sänkyyn, kun en jaksa itekään alkaa nyt selvittään riitaa, on niin parkuolo, että siitä tulee sitten vaan kauhea poru ja paha mieli ja aamulla pitää jaksaa nousta töihin ni nyt pitää nukkua.
Sori tää purkaus. Ottaa vain niin päästä. Ja me riidellään tosi harvoin, se vain on sitte tämmöstä köppästä kun aletaan. Mies ei tunnu tajuuvan oikeesti tuota ovis-asiaa, et se on vain sen 1-2vrk mahdollista :( sanoo haluuvansa lapsen, mutta ei sais "painostaa" hommiin kun tulee suorituspaineita ja sit mun pitäis vietellä joku hit**n mörökölli :OOOO ei jaksa. Jos ei kiinnosta ni olkoon. Mä alan nyt nukkumaan. Mies saa sen viestin vasta aamulla, pitää puhelinta öisin kiinni.. toivottavasti ei olis huomenna illalla myöhäistä, mä toivon, että saatais ny jonkinlainen sopuseksi aikaiseksi. Tyhmää tämmönen.
Olipa omanapaista, anteeksi! Peukkuja kaikille ja tsemppiä. Palaan ens viikolla asiaan, katotaan kuin tässä käy.
Herpertti: Mukava että gynekäynti oli positiivinen kokemus. Ja todella kiva että heti sait primolutteja siihen keltarauhashormoonivajeen epäilyyn.
Kaunisikävä: Todella huonosti gyneaikoja teillä tarjolla! Itse on jotenkin niin hemmoteltu kun täällä on niin paljon noita yksityisiä. Sain itse ajan heti seuraavan viikon torstaille varatessani ja silloinkin olisin saanut jopa jo seuraavalle päivälle, mutta halusin määrätylle lääkärille, jolla olen aikaisemmin käynyt. Noista tutkimuksista en osaa yhtään sanoa. Mulle ainakin lääkäri sanoi että vuodenvaihteessa sitten molemmat tutkimuksiin, jos ei vielä ole siihen mennessä tärpännyt.
Sassu90: Pahoittelut tänne tipahtamisesta! Tervetuloa seuraan kuitenkin meidän muiden jatkoksi!
Marjana: Varmasti on joo paras sinun yrittää olla tarkkailematta kroppaa enää tässä kierrossa noiden hormoneiden takia. Todennäköisesti helpommin sanottu kun tehty. :) Toivottavasti ei kuitenkaan hirveesti mitään oireita tulisi.
Mermaid: Otan osaa tilanteesi vuoksi, ei ole helppoa! Tosiaan itsekkin olen koko ajan tietoinen siitä että on paras olla riitelemättä vaan, kun pitäisi kuitenki ässäillä tarpeeksi. Kyllä kieltä saa purra aika lujaa välillä! Ja samoin saa kyllä unohtaa kaikki "turhat" mökötykset ja palailla miestä viettelemään vaikka ei yhtään huvittaisikaan... :) Tsemppiä!
ON: Lauantaina aloitin tikuttamisen enkä ole vieläkään saanut hymynaamaa! Gyne sanoi että 3-5 päivän päästä pitäisi olla ovis ja se oli torstaina. Joten, huomaan jo melkein menettäväni uskon siihen että tässä kierrossa ovuloisin. Mutta, yritän ottaa päivä kerrallaan. Ehkä se huomenna aamulla se hymynaama sitten tuleekin! Positiivista tässä tikuttamisessa on se, että jos ei ovuloi, niin eipähän ainakaan tarvitse paria viikkoa jännäillä ja odotella että tuleeko täti vai ei. Tietää ettei tule. Tällä hetkellä huoli on jo jonkinmoinen että ehkäpä meillä on nimenomaan niin että en ovuloi ja sen takia ei ole tärpännyt. Mutta, tikuttelu jatkuu ja samalla totta kai varmuuden vuoksi joka toinen päivä ässäilyä :)
Plussaonnea kaikille!
Alexandra, kp17/27-32 (34?), yk6
Mermaid, miten miehesi reagoi sitten viestiisi? Saitteko sovun aikaiseksi?
Tosiaan riitely on typerää ja keljuttaa, jos se sattuu oviksen aikoihin. Ihan kuten Alexandrakin, niin
joskus pitää ihan kieltä purra, ettei käynnistä riitaa ihan turhasta asiasta. Vaikkakaan meillä ei sinänsä koskaan mökötetä,
mutta ei ne riidat silti aina tunnissa selviä.
Alexandra: No ainakin tosi lähellä ovista olette nyt! Maanantaina ja tiistaina voipi olla ne tärppipäivät oikeasti.
Toivon todella, että saat tikkuun hymynaaman ja ovulointisi varmistuu! :)
Yritä olla stressaamatta asiaa, koska sehän tunnetusti hankaloittaa ja viivästyttää ovulointia.
Oma napa: Eilisen kirjoitukseni jälkeen rupesin vähän tarkemmin miettimään tuota Terolutin käyttöä ja tajusin, että minun ei olisi
pitänyt aloittaa sitä ellen ole ovulaation ajankohdasta varma, koska sehän voi estää sen kokonaan. Nyt on kuitenkin myöhäistä itkeä tämän kierron suhteen,
koska ehdin aloittaa sen jo eilen. Eli syön nyt sen 10 päivää ja uskon oviksen olleen viime torstaina, vaikka se kipu olikin normaalia miedompaa. Ensi kiertoa varten ajattelin tilata/ostaa ovistikkuja ja
ihan oikeasti tikuttamalla varmistaa sen ovulaation, jolloin osaan aloittaa Terolutin varmasti vasta oviksen jälkeen.
Tuli sellainen "suutarin lapsella ei ole kenkiä"- olo, kun eilen tajusin viiveellä tuon asian, vaikka varmasti olisin jollekin asiakkaalle sen suoraan sanonut selkäytimestä. :D
Nyt aloittelemaan uutta työviikkoa, jota onneksi on vain neljän päivän verran. Sitten juhannuksen viettoon!
Marjana kp 19/31-37 yk 15
sää ei kauheasti mieltä ylennä.. mutta juu, kyllähän mies sitte kömpi aamusta vierasmakkariin.. saatiin sovintokin aikaiseksi, ainakin välirauha. Mutta iltaan täytyy odottaa, että päästään viimeistelemään sovinto ;) En nyt jaksa tarkistaa lapusta (kun asialle ei mitään voi), mutta eikös se ollu niin, että 24-48h on se paras hetki hymynaamasta hommailla? Toivotaan niin. Ittestä välillä tuntuu, että se yritys on lähinnä mun puolella, kun itte tietää missä vaiheessa kiertoa mennään ja tavallaan sen mukaan pelaa sitä parisuhdettakin (kauheeta sanoa noin..), mies ei ehkä aina oo ihan kelkassa mukana, et missä mennään, eikä tajua et NYT kannattas ottaa vaimon sovinnontarjoukset vastaan eikä vaan kiristellä hermoja jonku työasian kanssa, ei vaan hokaa, kun ei päivittäin sitä koopeeta tarkista eikä testejä tee :O Eikös yks parhaista stressinlievityskeinoista oo ihan perinteiset kotityöt ja sieltä parhaasta päästä petivaatteiden puistelu :D Mulle ainakin tehoo.
Joten iltaa odotellen.
Peukut pystyssä Marjanalle ja Alexandralle, et ovikset osuu teilläkin kohdilleen!! Ja kaikille muillekin.
Pitää nyt jatkaa töitä. Saakin olla tarkkana, ettei vahingossa päivitä työsivuille omia kiertopäiviään, kun on sekin luukku auki :DDD
EnnaNin: kuulostaa tosiaan aika samanlaiselta nuo meidän miehet! Jospa ne nyt saisi jotenkin jos ei nyt kuitenkin houkuteltua sinne makuukammarin puolelle, pitää itse kokeilla monta päivää ennen jos ylimääräistä huomiota, niskojen hierontaa, kotiasun sijasta jotain nättiä alusvaatetta päälle yms. jolla vähän houkuttelee, eikä mainitse mitään siitä oviksesta, meidän miehen pystyy kyllä yleensä sillä "huijaamaan" että se ajattelee koko sänkytouhun olleen oma ideansa ;)
mermaid: hienoa, että saitte sovintoa syntymään! Ehkä miehellä on sitä suorituspainetta, jos nuo työjutut tms. vielä painaa mieltä..? Meillä ainakin mies ottaa kaikki huomauttelut heti nokkiinsa ja pitää niitä painostuksena, jos samaan aikaan on jotain muuta mikä painaa mieltä. Nyt kun mies jäi työttömäksi se on ollut erityisen herkkänä, tuntuu että se ottaa työttömyyden jonkilaisena henkilökohtaisena vikana minkä takia sitten mieskuntokin kärsii eikä huvita mikään...
ON: aloin vkonloppuna kiltisti testailemaan ovista, kun en ole vielä kertaakaan saanut sitä kiinni, ja tarkoitus olisi jatkaa tämän vkon ajan kunnes sellainen löytyy. Illalla olen menossa gynelle ultraan, jännittää vähän onko clomit toimineet eli näkyykö siellä viimein follikehitystä. Toivottavasti, ei ole vielä kertaakaan nimittäin yhtään kypsynyt tämän yrityksen aikana!!
Tarmoa olen nyt keskittänyt treenaamiseen, vkonloppuna ahkerasti punttailin ja sainkin vedettyä sikakovat treenit. Mielialaa piristää kunnon endorfiinihumala ja olen saanut ajateltua että jos nyt ei tärppää ainakin olen huippukunnossa siihen mennessä kun raskaus sitten alkaa, sitten kun alkaa.. Painoakin voisi vielä pari kiloa pudotella sitä ennen. Ihanaa päästä kohta lomalle!
MIehellä on synttärit juhannuksena, silloin vietetään vain aikaa kotona mutta jussin jälkeen tarkoitus olisi miehelle ylläriksi lähteä vähän kotoa pois, sain hommattua koirille hoitopaikan, ja ajattelin varata hotellihuoneen vaikka Trelta, ja lähdettäisiin miehen kanssa kaksistaan vähän seikkailemaan pk-seudun ulkopuolelle ja viettämään laatuaikaa :)
tuntuu nyt selvästi, on varmaan just irtoomassa.... jomottaa ja kipuilee. Mulla muuten se tuntuu useimmiten oikeella puolella. Eli ehkä illalla vielä ehditään. elättelen myös toiveita, että torstain touhuista olis siellä vastaanottokomitea vastassa, vaikka siitähän tulee nyt neljä vrk... Ja ihan samaten ku Marjanalla, miehellä menee kyllä aikalailla yksyhteen joku "kunnia-asia" ja mieskunto. Nyt isomman kolauksen on tehnyt ehkä meidän pihatyöt, joissa mies on vähän epävarma eikä sitte tykkää yhtään, kun esitän toiveita ym. Tulee sitä "tee sitte itte, jos ei kelpaa -kommenttia". Rasittavaa, kun en millään tavalla halua moittia tai pidä huonona, en tod. osais ite tehdä enempää tai paremmin, mutta tottahan sitä nyt haluaa miettiä eri vaihtoehtoja ja toisaalta kertoa toiveita, sehän on meidän yhteinen piha..
Mä harrastan myös tuota endorfiiniryöpytystä :) Eilen tein hikilenkin vaikeessa maastossa, aika pitkään piti kyllä mennä ennenku muuttu turhautunut adrenaliini helpottuneeksi endorfiiniksi. Mutta sen hetken kyllä tuntee mielessä ja kropassa, kun alkaa helpottaa - se on ihana hetki!
Mistähän nyt tuulee. Viime yönä heräsin pissalle ja huomasin samalla että alavatsa kamalan kipeä (ei siis suolistopuoli vaan naisen värkit), sitten en osannut enää nukkuakaan kipuilun takia ja aamusta jäin saikulle täksi päivää koska alavatsa niin kipeä. Viiltelevää kipua suoraan kohdun kohdalla joka ikäänkuin säteilee ristiselkään ja ulkosynnyttimiin. En sanoisi että ovista koska tuntuu tosiaan ihan keskellä, ei sivuilla. Kyllä tän kanssa pystyy jotenkin olemaan ja pieni liikuskelu, kävely tms. tuntuu auttavan mutta tosi ikävän tuntuista. Jo eilen sanoin miehelle että jännä kun tuntuu ihan lieviltä menkkakivuilta..vaikka menkat oli siis ihan just (viime viikon la-ke)! Eilisestä olo kyllä pahentunut, ei ole mitään lievää tässä. Mitään kk vuotoa ei ole.
Sorry oman navan esittely mutta kummastuttaa...
Tulin tuolta helmikuisista lopulta minäkin tänne teidän joukkoon... :-)
Menkat alkoivat tänään ja kierto oli vähän pidempi kuin mulla useimmin, 31 päivää. En kuitenkaan odottanutkaan olevani raskaana kun olin matkoilla juuri oviksen (jos sitä nyt tässä kuussa olikaan?) aikoihin.
Tähän kiertoon lähden siis ihan hymyssä suin. Kiva suorastaan, että menkat nyt alkoivat niin pääsee yrittämään uudessa kierrossa!
Poppakonsteja mulla ei oikeen ole, mutta Clomifenejä syön, koska en ovuloi joka kuukausi, ja greippimehua juon, kun se on niin hyvää, nam! Ja foolihappoa ja omega3 syön myös.
Onnea kaikille yritykseen tasapuolisesti, hyviä oviksen bongailuja ja nautinnollisia peittojen heilutteluja kaikille! ;-)
t. Gabriela kp1/25-31 (yk15+)
Eli tänään vihdoista viimein kp1.
Ajattelin yrittää jättää kuumeilua ja palstailua vähemmälle (saas nähdä onnistuuko kuitenkaan ;)
Tulen hulluksi kun mietin jokaista nippausta, kiertopäivää, mahdollista ovista, oiretta..
Luulen että nämä pari yrityskiertoa ainakin on menty ilman ovista, johtuen varmaan ylipainosta ym. ym.
Nyt meinaan keventää itseäni pikkuhiljaa jos se toisi meille toivotun iltatähden.
Toivottelen onnea ja plussatuulia kaikille, nautitaan ihanista ilmoista.
Katmam kp1/29-46 yk3
Marjana: Kiitos yskänlääke-infosta. Hunaja-invääriteetä olenkin kittaillut kiitettäviä määriä.
Omasta navasta olennaisin: PLUSSA. Tämän aamuisen testin viiva oli edelleen hailumpi kuin kontrolli-viiva, mutta ei tarvinnut arvailla näkyikö mitään vai ei. Pyörittelin testiä myös ennen pissimistä ja en hahmottanut viivan paikkaa silloin ollenkaan.
Se laskettuaika on tosiaan 23.2. Luulin tänne tullessani, että helmikuun-ketju oli jo hiljentynyt, mutta aktiivisesti se näyttää tuolla kuitenkin keikkuvan. Pahoittelen tuppautumistani :-D
Pieni epäilys kyllä nakertaa mieltä, kun tähtäys ei ihan ollut kohdillaan ja nesteitä saattoi osua liian ylös. Kuukautisia ei ole kuitenkaan näkynyt eikä niiden lähestymisestä ole mitään tuntemuksia. Lisäksi finni-populaatio on kasvanut eksponentiaalisesti.
Näillä tiedoilla, kiitän seurasta ja kannustuksesta ja siirryn helmikuun odottajiin. Plussatuulia!!!
Taitaa flunssa olla tulossa. :( Mies onkin ollut oikeestaan koko kesäkuun työreissuilla, ollut kotona oikeastaan vain viikonloput. Vähän tässä mietityttää, että voiko tämä vauvaprojekti ikinä edistyä miehen työreissujen takia, ovistakaan en uskalla tikuttaa, harmittaisi todella paljon, jos ovis sattuisi juuri miehen työreissun ajaksi.
Mutta eihän sitä tietenkään ikinä voi tietää, jos sattuisi olemaan säkkikaupalla tuuria tässä asiassa. :)
Toivottavasti esikoinen nyt ei vain tule kipeäksi.
Plussaonnea kaikille!
Kaunisikävä: Olisiko virtsatietulehdus? Ei se välttämättä aina aiheuta vessassa juoksemista vaan myös kovaa kipua.
Käypä huomenna labrassa, jos kipu ei helpota. Itsellänihän on vastaavan tyyppistä kipua oviksen aikaan ja silloin on oikeasti tosi
vaikea olla töissä, kun ei kärsisi liikkua yhtään. Mutta eihän se tosiaan välttämättä ole ovis nyt sinun kohdallasi.
Gabriela, tervetuloa! Kävin kurkkimassa kuulumisiasi jo tuolla helmikuisissakin välillä.
Katmam, tervetuloa myöskin!
EnnaNin, onnittelut sinne! :)
Itselle ei mitään uutta oikeastaan. Tänään on tullut hieman valkovuotoa ja himpun verran nippaili oikealta alavatsasta, mutta näistä oireista
ei tosiaan nyt kannata sanoa juuta eikä jaata, koska on tuo Terolut menossa.
Työviikko lähti mukavasti käyntiin ja oikeasti kohtahan se jussikin sitten jo on.
Marjana kp 19/31-37
EnnaNin: Onnittelut plussasta!
Marjana: Epäilyt heräs gynellä kun on ollut tuhruja ennen menkkoja ja menkkojen jälkeen ja selkeitä haamuplussia kahdesta kierrosta, mutta kiinnittyminen ei tapahdu toivotulla tavalla vaan menee kesken muutamassa päivässä. On myös ollut yhdynnän jälkeistä tuhrua, mutta se nyt kuulemma liity suoranaisesti hormoonivajeeseen.
Mermaid: Sovinto onnea toivottelen. Mä en miehelle kerro oviksista ja muista hömpötyksistä hirveesti jos ei suoraan kysy ja harvemmin edes kysyy. Onneksi se on sellainen aina valmis - partiopoika, että ei tarvii kun vähän peittoa raottaa ;)
Synnytyksistä oli puhetta jossain vaiheessa.
Mulla on kuusi hyvin erilaista kokemusta takana, kaikki kyllä omalla tavallaan ihania =)
Esikoista pukasin noin 28h josta ponnistusvaihe 24minuuttia. Neiti syntyi kyynerpää pään vierellä ja aika tehokkaasti halkoi tullessaan tuota alapäätä. Epiduraalista sain järkyttävän allergisen reaktion ja kutisin kun riivattu ja raavin itseni aivan verille.
Toinen raskaus ja synnytys olikin sitten ihan oppikirjoista. Synnytys kesti kuutisen tuntia joista ponnistin viisi minuuttia. Sain epiduraalin iulman fentanyyliä, mutta se tehosi tasan kaksi supistusta. Selvisin ilman repeämiä ja episiotomiaa tällä kertaa.
Kolmas jääräpää sitten päätti jäädä perätilaan. Lapsiveden vähyyden takia ei edes yritetty kääntää. Rv 39 käynnistettiin oksotosiinilla aamulla, kohdunsuu valmiiksi auki 6cm ja sen enempää ei auennut vaikka tipat huusi hoosiannaa. Sitten alkoi olla mun kivut niin järkyttäviä ja vauvan sykkeissäkin toivomisen varaa niin 10h jälkeen päädyttiin kiireelliseen sektioon.
Neljäs tulikin sitten jo vauhdilla =) Kärsin järkyttävästä ummetuksesta monta viikkoa ja 37+6 olo oli niin tukala että en pystynyt enään kunnolla edes hengittämään ja käskin miestä viemään mut sairaalaan saamaan vesiperäruiskeen. Kätilö ymmärsi tuskani vaikka heti puolen yön jälkeen siellä ovia kolkuteltiinkin. Sain peräruiskeen ja voi luoja sitä ihteensä riitti ja riitti. Puyoli kahden aikaan kävi kätilö kurkkaamassa wc:hen, että jokos on valmista ja tuumasi siinä, että sinä näytät ihan siltä kun synnyttäisit ja niinhän siinä sitten kävi, että tyttö oli maailmassa 03.15. että semmoinen wc reissu. Tätä neitiä ponnistin 3minuuttia ja alakerta selvisi ilman vammoja.
Viidennen kanssahan synnytettiin viikoilta 19+6 saakka enemmän sun vähemmän. Synnytys pysätytettiin pariin otteeseen vielä viikoilla 34-35 ja siitä suivaantuneena poika päätti jäädä pesäänsä kunnes 30 vkolla mulla oli taas sellainen hyvin kummallinen olo. Ei supistanut, mutta jotenkin alakerrassa painoi. WC:ssä sitten tajusin, että vauvan päähän on ikäänkuin ihan hollilla joten taas mies kuskiksi ja sairaalalle. Siihen hätään puolen yön aikoihin ei edes saatu lapsenvahtia hälytettyä joten mies kippasi mut sairaalan oville ja minä siinä sitten kätilölle selittämään, että musta tuntuu siltä kun kohta synnyttäisin =) Muutama ei kivulias supistuskin siinä oli jo ollut. Paikat oli viitisen senttiä auki ja kätilö oli sitä mieltä, että nyt synnytetään. Hmmm... ihmettelin, että joko se viidennellä kerralla hoituu tällälailla kokonaan kivuttomasti. Sairaalaan mut on kirjattu sisään 00.21 ja saliin olen päässyt yhden aikaan. vartin yli yksi vielä ehdottelin kätilölle, että joskos tästä vielä kotiin lähtisin kun ei satukaan. 00.25 alkoi sitten helevetti ja kivut iski ihan täydellä laidalla päälle. Imin ilokaasua kun heikkopää. 1.57 olen pyytänyt kipulääkitystä ja kohdunsuu on ollut 6cm auki. Kätilö lähti soittamaan lääkäriä paikalle ja sillä siunaamalla kun sai huoneen oven kiinni tunsin, että NYT tulee ja huusin apua! Kätilö siinä urputtamaan, että ei se sieltä vielä voi tulla kun vasta olit 6cm auki. Minä siihen, että joko otat vastaan tai synnytän itse, että pää on jo puoliksi ulkona. Kätilö kurkkaamaan peiton alle ja huutamaan, että nyt et tee mitään! No enhän minä mitään tehnytkään kun luonto armas hoiti pojan ulos sillä sekunnilla ja kätilö kiroaa kun ei edes hanskoja kerennyt käteen vetämään. Kaiken lsiäksi loiskautin siinä ponnistaessani kaikki vedet pitkin salia ja kätilön päälle. Kätilö pyytää minua soittamaan apua paikalle ja lähtee vaihtamaan vaatteita ja palaa nyreissään takaisin tovin päästä. Apukätilö täyttelee papereita ja kysyy kauankos se ponnistusvaihe kesti? Oma kätilöni siihen, että ei kai oo alle minuutin aikoja ruukattu merkitä. Eli pojan syntymäajaksi on kirjattu 1.58.
Kuudes kullanmuru, Tuulenpoika joka lähti enkeliksi 18+5 viikolla. taustan ja erittäin kypsien paikkojen takia homman piti olla helppo, ohi muutamassa tunnissa. Kohdunkaula oli siis pettänyt ja sikiökalvot useamman sentin matkalta jo emättimessä ja lapsivesikin jostain tihkutti. kalvot puhkaistiin 24.2. klo 15 ja mitään ei tapahdu, jossain vaiheesa aloitetaan oksitosiini ja sitä lisätään ja listään, niin suuriin annoksiin kun sektioidulle kohdulle voidaan antaa. Yöllä kolmen aikaan käy päivystäjä sanomassa, että homma seis ja äidille rauhoittavia pää täyteen ja nukkumaan. Aamulla aloitettiin sama homma uudestaan, oksitosiinia, peditiiniä, opamoxia, cytotecejä ja herraites mitä muuta. Imin ilokaasua minkä kerkesin ja kätilöt huumasi mua opamoxilla ja petidiinillä vaikka sanoin etten halua mitään. Cytotecejäkin laitettiin varmaan viisi kertaa ja oksitosiini huusi täysillä. Kunnes vähän ennen klo 18 25.2.2011 syntyi pikkuinen enkelini jo menehtyneenä pitkällä matkallaan. Pidin poikasta toista tuntia rinnan päällä ja kerroin juttuja perheestämme ja kuinka rakkaaksi hän kerkesi jo meille tulemaan.
Heippa vaan kaikille! Olen 28-vuotias kolmen lapsen (poika -04, poika -05 ja tyttö -09) äiti! Mies kohta 33 v... neljättä tässä haaveillaan ja varmaan joudun hyppäämään monen monta kertaa vielä seuraavaan kuukauteen, koska ei olla edes vielä kunnolla aloitettu!
Noh, tänään laskeskelin ekan kerran kiertopäivät, jos vaikka sattuu jostain ihmeen oikusta raskautumaan heti ensi tiistaina tapahtuvan kierukanpoiston jälkeen!!! Hauskaa oli huomata että jos nyt tulisin heti raskaaksi niin la ois sama kuin edellisestä lapsesta, eli oma syntymäpäiväni =D
Jännittää ihan tuhottoman paljon! Olen aina tullut pian raskaaksi mutta keskenmenoja on ollut myös kolme kappaletta =( poikien välissä yksi ja ennen kuopusta kaksi peräkkäin =( ne vähän pelottaa...että mitä jos taas...???
Ihanaa kun täällä on jo plussanneitakin =) Onnea kaikille valtavan paljon!!! Ja tsemppiä plussatuulien kera kaikille muille!!
Äiti1983
kp 15/28 (normaalisti ainakin hyvin tarkka 28!) yk 1 alkamassa =D (luen tämän kyllä jo yk 1:ksi, koska tämän kierron aikana kierukka lähtee mäkeen ;D )
Alexandra: Hienoa, että masussa kaikki kunnossa.
Shamandalie: Mun miehelläni oli myös vähän tuollainen asenne, kun vauvan puuhailusta alettiin tosissaan puhumaan. Sanoin, että onhan hän sitten valmis heiluttelemaan peittoja ovulaation aikaan, johon mies murisi, että ei hän ainakaan ala kelloa tuijotella. Kai ne kuvittelee, että niillä on superspermaa, joka kiskoo sen munasolun paikalle, kun sitä tarvitaan tai jotain.
ON: Olen jaksanut olla yllättävän rauhallisesti testaamisen suhteen. Ainakaan tänä aamuna ei yhtään edes kutkutellut tehdä uutta testiä. Osa syynä teidän kannustuksenne, kiitos siitä! Yläselän iho on kokenut jonkilaisen finni-invaasion, olisiko raskausoire? Väsyttää myös, mutta siihen saattaa olla syynä myös tämä sitkeä flunssa, johon liitty vielä sitkeämpi yskä.
Marjana: Minkälaisia aineita raskaana olevan pitäisi yskänlääkkeessä välttää?
Synnytystarinoita kyseli joku, tässä omani.
Tyttö oli perätilassa ja olin toivonut alatiesynnytystä, joka oli äitipolilla todettu mahdolliseksi.Synnytys käynnistyi päivää ennen laskettua aikaa vesien menolla. Supistukset alkoivat siitä tunin päästä, kun olimme matkalla sairaalaan. Lääkäri ultrasi tarjonnan ja totesi, että täydellinen perätarjonta edelleen. Pääsin lähes heti saliin, varmaankin että minut ja vauva saattin kytkettyä monitoreihin.
Sain oksitosiinia vauhdittamaan supistuksia, koska vauva ei alkanut laskeutua. Lisäksi ehdin saada kaksi kertaa epiduraalin. Ensimmäistä satsia ehdottivat yksimielisesti lähtevä ja tuleva kätilö ja ihmettelin asiaa kovasti, koska olin siinä käsityksessä, että kyseistä ainetta pitää suunnilleen rukoilla. Mutisin jotain sen suuntaista, että enköhän pärjää vielä, kun eihän tässä ole mennyt kuin puolisen tuntia. Mies murahti "Kulta, me on oltu täällä kaksi tuntia." Sitten siinä vierähtikin yhdeksän tuntia, jonka ainaka ehdin avautua yhdeksän senttiä.
Lopulta lääkäri totesi, että "Mitäs mieltä olisitte jos leikatteisiin se vauva ulos sieltä?". Minä purskahdin itkuun, kun olin niin tomerasti päättänyt lapseni synnyttää alakautta. Jälkeen päin naurattaa kuinka mies ja kätilöt kehuivat minua todella reippaaksi ja rohkeaksi.
Sain supistukset lopettavan tipan, joka aiheutti minulle ankaraa vapinaa. Jälkeen päin kävi ilmi, että olin tuota Bricanyliä käyttänyt aikanaan lääkkeenä astmaan, mutta minun pitää vaihtaa toiseen lääkkeen, koska se aiheutti vapinaa.
Sairaalassa oli ruuhkaa ja koska meillä ei ollut hätä, jouduimme odottamaan sektiota kolme tuntia. Tämä oli inhottavin vaihe, koska tärisin voimakkaasti ja lisäksi kesti kauan ennen kuin kätilö sai selvitettyä saisiko minulle vielä antaa yhden satsin epiduraalia, koska supistuksia oli vielä jonkin verran ja en jaksanut sitä kipua enää yhtään "koska niistä ei ole enää mitään hyötyä" niin kuin hoin miehelleni.
Hieman jälkeen puolen yön päästiin saliin, tyttö syntyi ongelmitta ja pissasi leikkaavan lääkärin päälle. Mitat 50 cm ja 3490 g. Keisarinleikkaushaavani parani hyvin ja imetys lähti käyntiin sairaalassa ollessamme. Kotiuduimme kolmantena päivänä synnytyksestä.