Lue keskustelun säännöt.
Ahdistaa kun kukaan ei tarjoa apua - vauvan koliikki..
30.05.2011 |
Meillä on 4-viikkoinen vauva. Koliikki alkoikahden viikon iässä ja on ollut siitäasti suoraa huutoa aina klo 18:sta kello kahteen-kolmeen. Yöunet jää vähäisiksi, kun esikloinen hoidettavana ja hermot tosi kireällä, kun kuuntelee itkua kaiket illat. Ollaan miehen kanssa tosi poikki. Mies palasi viikko sitten töihin ja on aika paljon työmatkoilla (myyntipäällikkönä joutuu kiertämään tosi paljon ympäri Pohjoismaita..) ja kaikki on nyt minun varassani ja tuntuu etten enää jaksa - tarvitsen apua.
Miehen vanhemmat asuvat kaukana ja ovat jo vanhoja, eivätkä sanojensa mukaan jaksa enää vauvan kanssa oloa tai tänne matkustamista, minkä ymmärränkin. No oma äitini kyllä asuu lähellä, mutta häneltä ei apua saa. Sanoo vain, että ehtisikö joku ystäväni auttamaan ja voi voi... Muutama hyvä ystäväkin minulla on. Olen ollut heidän häissään kaasona, lasten kummina, auttanut muutot ja ollut aina tukena. No kun avauduin heille väsymyksestäni ja avuntarpeestani, totesi ystäväni, että onhan sinulla kavereita, että ehtisikö joku heistä tulemaan. No siis juurihan yritin pyytää yhtä parhaista ystävistäni apuun.. :( Neuvolaan soitin ja siellä sanottiin, että olisi ehkä mahdollista saada perhetyöntekijä, joka tulisi tarjoamaan keskusteluapua kotiimme. No en kaipaa sitten JOSKUS MAHDOLLISESTI jotain keskusteluapua, vaan ihan käytännön apua ja mielellään heti.
Suomessa saa kyllä toivoa, ettei koskaan mitään vaikeuksia tule, koska yksin täällä saa pyristellä vaikka pää kainalossa. Tai ehkä olen vaan sitten niin huono ihminen,etten ansaitse apua. Kadehdin maita, joissa vielä yhteisöllisyyttä jäljellä.. Ottaa päähän!!
Kommentit (76)
Jokunen paremmin nukuttu yö auttais jo kummasti. Mulla oli kanssa koliikkivauva, ja kerran soitin yöllä loputtoman väsyneenä synnärille, ja ne yhdisti mut lastensairaalaan. Siellä aikamme keskusteltuamme lupasivat, että jos meinaan totaalisesti uupua, niin sit voin mennä sinne vauvan kanssa "hoitoon". Tää auttoi kestämään, ja lopulta mun sisko otti meidät niille täysihoitoon viikoksi. Sain levättyä, kun sisko tai sen teintyttäret hoiti vauvaa, ja mies sai myös nukkua.
Ikuisesti kiitollinen olen isosisarelleni
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
etkä olet nyt niin energinen, että jaksaisit tapella apua itsellesi. Se ONKIN niin hemmetin väärin, että heikoimmassa tilanteessa olevien pitää itse etsiä tukea ja intää ja vaatia.
Mutta oikeasti: neuvolaan kannattaa nyt ottaa uudestaan yhteyttä. Epäilen, että se perhetyöntekijä ei olisi ollutkaan tulossa teille KESKUSTELEMAAN (kuten sinä ap oletit). Kyllä kotipalvelu nimittäin ensin kartoittaa sen avun tarpeen, joten uskon ja toivon, että juurikin siitä tarpeen kartoituksesta olisi kyse.
Eli heti huomenna soitat sinne neuvolaan uudestaan ja kysyt, mistä tarkalleen ottaen olikaan kyse ja koska teille voitaisiin mahdollisimman pian tulla keskustelemaan avun tarpeesta. Ei auta, että saisit lastenhoitoapua elokuussa, sitä tietysti pitää saada NYT.
Voisit ehkä itsekin olla yhteydessä kotikuntasi kotipalveluun.
Ikävä kyllä kodinhoitajien määrää on jo 1990-luvun laman aikaan karsittu murto-osaan aiemmasta, ja jäljelle jääneiden aika menee pitkäaikaissairaiden ja vanhusten hoidossa - samaan aikaanhan on heidänkin laitospaikkojaan vähennetty ja kotipalvelussa ollaan helisemässä heidän kanssaan.
Mutta aina kannattaa yrittää sitäkin kautta. Joissain kaupungeissa, esim. Tampereella apua saa helposti, joissain muissa tarjolla on "ei-oota".
Esim. Helsingissä ko. palvelut ovat sosiaaliviraston alaisuudessa:
http://www.hel.fi/hki/sosv/fi/Perheiden+palvelut/palvelut/varhainen_tuki
Ja tuo Mannerheimin lastensuojeluliitto oli oikein hyvä vinkki, rahalla saa apua:
http://www.mll.fi/perheille/lastenhoito/
Et voi syyllistää/rankaista ystäviäsi siitä, etteivät he halua tai voi auttaa. Sinun lapsesi se on.
Ei ap oleta kaiketikaan, että ystävät valvoisivat illalla huutavan vauvan ääressä. Koliikkivauva huutaa tiettyyn kellonaikaan (ap:n vauva klo 18-02), muulloin se on normaalisti nukkuva ja elelevä vauva ja sen kanssa voi kuka tahansa aikuinen käydä vaunulenkillä.
Kyllä se kuule niin menee, että ystävyys punnitaan siinä, miten osaa olla avuksi kriisitilanteessa. Ap on auttanut ystäviään, mutta sen kerran kun hän tarvitsee apua, mitään ei heru. Ei se ole ystävyyttä, se on hyväksikäyttöä.
teille kodinhoitajan. Sanot vain miehelle, että laittaa ilmoituksen lehteen.
Ja ylläri, vauvojen mukana ei tule käyttöohjeita eli kyllä se äitikin (ja isä) opettelevat ihan alusta asti.
en kuuna kullan valkeana tarjoutuisi tai suostuisi KENENKÄÄN koliikkivauvan hoitajaksi! En, vaikka pyytäjänä olisi rakkain ystäväni ja hän polvillaan anelisi. Kaikki eivät osaa olla vauvojen kanssa, varsinkaan vauvojen, joilla on paha olla. Todennäköisesti päätyisin huutamaan lapsen kanssa kilpaa, ja se nyt ei olisi kenenkään etu.
Et voi syyllistää/rankaista ystäviäsi siitä, etteivät he halua tai voi auttaa. Sinun lapsesi se on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsettomien ystävien kohdalla voisi olla myös kyse pelosta? Jos ei ole tottunut olemaan vauvojen kanssa voi tuntua pelottavalta ottaa vastuuta vauvasta joka saa omatkin vanhemmat väsyksiin.. Tuli vaan mieleen että joillakin myös tämä voi olla syy kieltäytymiseen..
Toivottavasti löydätte apua! Itsekin olen aika poikki kun esikoinen ja uusi vauva vain reilu vuoden ikäerolla..vaikka ei varsinaista koliikkia niin silti lepohetket hyvin vähässä..kavereilta en mäkään saa apua mut perheeltä toisinaan et pääsen edes asioita hoitamaan.
Tsemppiä!
ap ja miehensä maksaisivat noin 30 e/h. Näin siksi, että kunta ei tarjoa apua niille, jotka voivat itse sitä palkata. Tai siis tarjoaa, mutta markkinahintaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omalla vauvallani oli aikanaan koliikki - nyt terve viisivuotias. Muistan nuo ajat todella hyvin, ja tiedän sinun tarvitsevan apua. Jos asut Kokkolan lähellä, ilmoita! Täällä on yksi koulutettu hoitaja, joka ehtisi iltaisin avuksi omien lasten hoidon ohella! ;)
ap ja miehensä maksaisivat noin 30 e/h. Näin siksi, että kunta ei tarjoa apua niille, jotka voivat itse sitä palkata. Tai siis tarjoaa, mutta markkinahintaan.
Vai mistä sinä ap:n tulot tiedät?
Jos se hinta olisi noin kova, kannattaa ap:n tietysti mieluummin sitten soittaa Mannerheimin lastensuojeluliittoon, siellä taksa on 8,20 e tunnilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ap oleta kaiketikaan, että ystävät valvoisivat illalla huutavan vauvan ääressä. Koliikkivauva huutaa tiettyyn kellonaikaan (ap:n vauva klo 18-02), muulloin se on normaalisti nukkuva ja elelevä vauva ja sen kanssa voi kuka tahansa aikuinen käydä vaunulenkillä.
Kyllä se kuule niin menee, että ystävyys punnitaan siinä, miten osaa olla avuksi kriisitilanteessa. Ap on auttanut ystäviään, mutta sen kerran kun hän tarvitsee apua, mitään ei heru. Ei se ole ystävyyttä, se on hyväksikäyttöä.
Jotkut (kuten minä) ei vaan kerta kaikkiaan kestä vauvan itkua noin varttia kauempaa. Siis hermot menee yksinkertaisesti riekaleiksi. Siksi nostankin hattua koliikkivauvojen vanhemmille.
Sanoisin kyllä, että esim. kaasona tai lapsen kummina oleminen on aivan eri kaliiberin "auttamista" kuin mistä tässä puhutaan. Ne ovat kunniatehtäviä.
t. 22
Sinulla on hyvätuloinen mies, joka voi koska tahansa kustantaa vaimolleen kunnon yöunet palkkaamalla hoitajan. Miehen sijaan vaadit apua äidiltä, kavereilta, neuvolalta jne. vaikka se todellinen avuntarjoaja on siinä vieressä.
Miksi mies on niin pihi, että ei hanki kotiapua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ystävää ei auteta, vaikka hän sitä suoraan pyytää.
Sinulla on hyvätuloinen mies, joka voi koska tahansa kustantaa vaimolleen kunnon yöunet palkkaamalla hoitajan. Miehen sijaan vaadit apua äidiltä, kavereilta, neuvolalta jne. vaikka se todellinen avuntarjoaja on siinä vieressä.
Miksi mies on niin pihi, että ei hanki kotiapua?
Jos olet Oulun seudulta niin voisin olla avuksi. Koitahan jaksaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ystävää ei auteta, vaikka hän sitä suoraan pyytää.
Sinulla on hyvätuloinen mies, joka voi koska tahansa kustantaa vaimolleen kunnon yöunet palkkaamalla hoitajan. Miehen sijaan vaadit apua äidiltä, kavereilta, neuvolalta jne. vaikka se todellinen avuntarjoaja on siinä vieressä. Miksi mies on niin pihi, että ei hanki kotiapua?
Vaimoa ei auteta, vaikka tämä nääntyy.
ap ja miehensä maksaisivat noin 30 e/h. Näin siksi, että kunta ei tarjoa apua niille, jotka voivat itse sitä palkata. Tai siis tarjoaa, mutta markkinahintaan.
Vai mistä sinä ap:n tulot tiedät? Jos se hinta olisi noin kova, kannattaa ap:n tietysti mieluummin sitten soittaa Mannerheimin lastensuojeluliittoon, siellä taksa on 8,20 e tunnilta.
joten tarkistin kunnallisen taksan tuolle tuloluokalle (+ vaimolle minimiäitiyspäiväraha + lapsilisä kahdesta).
Ei ap oleta kaiketikaan, että ystävät valvoisivat illalla huutavan vauvan ääressä. Koliikkivauva huutaa tiettyyn kellonaikaan (ap:n vauva klo 18-02), muulloin se on normaalisti nukkuva ja elelevä vauva ja sen kanssa voi kuka tahansa aikuinen käydä vaunulenkillä. Kyllä se kuule niin menee, että ystävyys punnitaan siinä, miten osaa olla avuksi kriisitilanteessa. Ap on auttanut ystäviään, mutta sen kerran kun hän tarvitsee apua, mitään ei heru. Ei se ole ystävyyttä, se on hyväksikäyttöä.
Jotkut (kuten minä) ei vaan kerta kaikkiaan kestä vauvan itkua noin varttia kauempaa. Siis hermot menee yksinkertaisesti riekaleiksi. Siksi nostankin hattua koliikkivauvojen vanhemmille. Sanoisin kyllä, että esim. kaasona tai lapsen kummina oleminen on aivan eri kaliiberin "auttamista" kuin mistä tässä puhutaan. Ne ovat kunniatehtäviä. t. 22
varsinkin kaason homma se vasta repiikin hermot riekaleiksi.
Mutta ei, kun pitää poimia rusinat pullasta, auttamatta itse yhtään...
Ei ap oleta kaiketikaan, että ystävät valvoisivat illalla huutavan vauvan ääressä. Koliikkivauva huutaa tiettyyn kellonaikaan (ap:n vauva klo 18-02), muulloin se on normaalisti nukkuva ja elelevä vauva ja sen kanssa voi kuka tahansa aikuinen käydä vaunulenkillä. Kyllä se kuule niin menee, että ystävyys punnitaan siinä, miten osaa olla avuksi kriisitilanteessa. Ap on auttanut ystäviään, mutta sen kerran kun hän tarvitsee apua, mitään ei heru. Ei se ole ystävyyttä, se on hyväksikäyttöä.
Jotkut (kuten minä) ei vaan kerta kaikkiaan kestä vauvan itkua noin varttia kauempaa. Siis hermot menee yksinkertaisesti riekaleiksi. Siksi nostankin hattua koliikkivauvojen vanhemmille. Sanoisin kyllä, että esim. kaasona tai lapsen kummina oleminen on aivan eri kaliiberin "auttamista" kuin mistä tässä puhutaan. Ne ovat kunniatehtäviä. t. 22
niin jopa sun kaltaisesi bimbon pitäisi siitä ymmärtää, että ap ei edes pyytänyt apua lapsettomilta kavereilta.
Ja mikä siinä onkaan, että lapsettomuus tekee naisesta ihan kädettömän? Menköön vaikka ap:lle kotiin hoitamaan lapsia siksi aikaa, että ap saa ottaa nokkaunet - hätätilassa voi sitten mennä herättämään.
Eli en osta selittelyjäsi.
Tampereelta päin, voin tulla auttamaan sinua. Voin viedä vauvan ja taaperon ulos vaunuilemaan ja puistoilemaan päivällä että saisit nukkua.
Sinä tarvitset nyt apua, että jaksat hoitaa vauvaasi. Nukkuminen olisi sinulle nyt todella tärkeää.
en kuuna kullan valkeana tarjoutuisi tai suostuisi KENENKÄÄN koliikkivauvan hoitajaksi! En, vaikka pyytäjänä olisi rakkain ystäväni ja hän polvillaan anelisi. Kaikki eivät osaa olla vauvojen kanssa, varsinkaan vauvojen, joilla on paha olla. Todennäköisesti päätyisin huutamaan lapsen kanssa kilpaa, ja se nyt ei olisi kenenkään etu.
Et voi syyllistää/rankaista ystäviäsi siitä, etteivät he halua tai voi auttaa. Sinun lapsesi se on.