Ahdistaa kun kukaan ei tarjoa apua - vauvan koliikki..
Meillä on 4-viikkoinen vauva. Koliikki alkoikahden viikon iässä ja on ollut siitäasti suoraa huutoa aina klo 18:sta kello kahteen-kolmeen. Yöunet jää vähäisiksi, kun esikloinen hoidettavana ja hermot tosi kireällä, kun kuuntelee itkua kaiket illat. Ollaan miehen kanssa tosi poikki. Mies palasi viikko sitten töihin ja on aika paljon työmatkoilla (myyntipäällikkönä joutuu kiertämään tosi paljon ympäri Pohjoismaita..) ja kaikki on nyt minun varassani ja tuntuu etten enää jaksa - tarvitsen apua.
Miehen vanhemmat asuvat kaukana ja ovat jo vanhoja, eivätkä sanojensa mukaan jaksa enää vauvan kanssa oloa tai tänne matkustamista, minkä ymmärränkin. No oma äitini kyllä asuu lähellä, mutta häneltä ei apua saa. Sanoo vain, että ehtisikö joku ystäväni auttamaan ja voi voi... Muutama hyvä ystäväkin minulla on. Olen ollut heidän häissään kaasona, lasten kummina, auttanut muutot ja ollut aina tukena. No kun avauduin heille väsymyksestäni ja avuntarpeestani, totesi ystäväni, että onhan sinulla kavereita, että ehtisikö joku heistä tulemaan. No siis juurihan yritin pyytää yhtä parhaista ystävistäni apuun.. :( Neuvolaan soitin ja siellä sanottiin, että olisi ehkä mahdollista saada perhetyöntekijä, joka tulisi tarjoamaan keskusteluapua kotiimme. No en kaipaa sitten JOSKUS MAHDOLLISESTI jotain keskusteluapua, vaan ihan käytännön apua ja mielellään heti.
Suomessa saa kyllä toivoa, ettei koskaan mitään vaikeuksia tule, koska yksin täällä saa pyristellä vaikka pää kainalossa. Tai ehkä olen vaan sitten niin huono ihminen,etten ansaitse apua. Kadehdin maita, joissa vielä yhteisöllisyyttä jäljellä.. Ottaa päähän!!
Kommentit (76)
Itse sain kodinhoitajan 3krt/vko (espoo) kun olin aivan puhki, MUTTA...sitä pittää osata VAATIA. Niin kauhealta kuin se kuulostaakin!! Kukaan, ei kukaan täällä auta jos ei vaadi. Se on fakta. Tämä on sen verran kummallinen maa, että vaikka mikä olisi, niin yksin on pärjättävä. Sanoin, että nyt en jaksa, oikeasti. Kumpi on parempi perheelle; masentunut äiti vai hyvinvoiva äiti? Ap, haet apua. VAADI sitä, ennen kuin olet liian väsynyt. Tiedän mistä puhun, ymmärrän sinua täysin. Itselläni oli koliikkivauva ja toinen lapsi oli ykisvuotias. Tsemppiä & voimahali!
joten paljon halvempi vaihtoehto on esim. MLL.
Mä olen sitä mieltä, että ap:n kannattaa puhua asiasta neuvolassa tms ja sitä kautta on mahdollista saada apua. Edelleen korostan sitä, että apua ei saa ellei sitä itse vaadi.
Äidit, anopit, kaverit, kummit jne, velvoitetaan osallistumaan vauvan hoitamiseen, mutta ei koskaan isää. Tämä on niin tärkeä ja ahkera, ettei ennätä sellaisesta pikkuasiasta kuin perhe välittämään. AP:n ongelma poistuu sillä, että sanoo miehelle, ettei jaksa. Sitten mies miettii, mitä tehdä eli vähentääkö reissuja vai palkkaako apua vai antaako lapsen adoptioon.
Ap:lle paljon paljon tsemppiä vaikeaan tilanteeseesi. Mutta mietin ihan samaa kuin tämä kirjoittaja; missä isän vastuu?
Äidit, anopit, kaverit, kummit jne, velvoitetaan osallistumaan vauvan hoitamiseen, mutta ei koskaan isää. Tämä on niin tärkeä ja ahkera, ettei ennätä sellaisesta pikkuasiasta kuin perhe välittämään. AP:n ongelma poistuu sillä, että sanoo miehelle, ettei jaksa. Sitten mies miettii, mitä tehdä eli vähentääkö reissuja vai palkkaako apua vai antaako lapsen adoptioon.
Ap:lle paljon paljon tsemppiä vaikeaan tilanteeseesi. Mutta mietin ihan samaa kuin tämä kirjoittaja; missä isän vastuu?
Jos isä on normaali, niin varmasti potee huonoa omaatuntoa tilanteesta. Töissä on silti käytävä.
Ap tarvitsee lastenhoitoapua, ennenkuin on liian myöhäistä. Kukaan ei jaksa valvoa viikkoja yötä myöten ja hoitaa vielä pientä esikoista. Itselleni kävi vielä silleen, että sitten kun olisin saanut nukuttua, en saanut unta...kierre oli valmis.
t. en nyt muista mun nroa (mutta mulla oli koliikkivauva ja yksivuotias)
mutta niin se vaan menee,että kaikkein röyhkeimmät sen "avun" saa,koska kukaan ei jaksa kuunnella sitä vaatimusta,soittelua ja valitusta. helpommalla pääsee,kun antaa periksi röyhkimyksille.
otetaan se sitten heikommilta pois. niin se menee.
t:sossussa töissä ollut. nimenomaan ollut,en kestänyt noita mielipuolia,jotka räyhäsivät etuudet itselleen
[/quote]
Jos vaatii jotain, se ei tarkoita räyhäämistä. Lyöt leimaan otsaan, vaikka et tiedä mun elämäntilanteesta mitään, etkä tunne mua?
Onko parempi vaihtoehto se, että äiti masentuu ja tekee jotain peruuttamatonta? ONKO????? Jos olet kerta alan ihminen, niin luulisi sinun ymmärtävän.
Halusin vain sanoa ap:lle, että hän tarvitsee apua. Yksin ei ole pakko selvitä.
Sitähän varten lapsella on 2 vanhempaa, että yhdessä jaksavat hoitaa. Ei voi aina olla vaatimassa muiden ihmisten apua vaan kyllä nyt jotakin pitää jaksaa ominkin avuin.
Mun esikoinen ei nukkunut 4 kuukauteen kunnolla ja heräili monta kertaa yössä joka ikinen yö. Kahdestaan miehen kanssa jaksettiin. Mies voi pitää sen vanhempainvapaansa ja olla pois töistä. Töistä saa olla pois myös palkattomalla perhevapaalla jos ihan kauheaksi menee.
mä sain lapselle,koliikkiin kunnon lääkereseptin ne ei tarjoa sitä mielellään en muista nimeä ei ollut kumminkaan kuplatoni kävin terveyskirjastossa siellä oli joku lääke mikä käy lapselle
voin tulla auttamaan vauvan hoidossa. Ja suosittelen kokeilemaan vauvakeinua/koliikkikeinua. Halvimman version saa uutena noin 80-90 eurolla ... ei oo rahallisesti iso satsaus jos siitä saisi avun. Meidän koliikkivauva rauhoittui keinun avulla hyvin ja otti siinä monet unet. Oli kyllä niin hyvä kapistus, että seuraavalle vauvalle hankitaan keinu jo ihan heti valmiiksi! Ehdittiin näet myydä keinu pois tässä välissä.
Sossu?
Edelleen en ymmärrä tätä maata, jota hyvinvointivaltioksi kutsutaan, mutta avuntarvitsija ei saa apua. Ja joidenkin keskustelijoiden mielestä ei saisi edes pyytää apua esim neuvolasta.
Yleisesti ottaen on sanottava, että olen tosi paljon lukenut negatiivisia kirjoituksia apua tarvitsevista äideistä! Miksi ihmeessä? Suomen yhteiskunnassa on äideillä joku hiton pätemisen tarve. Koko ajan kuitenkin puhutaan kuinka kotiäitinä olo on kovaa työtä ja kun tulee tiukkoja kysymyksiä niin ei varmasti ole 4 lapsen kans mitään ongelmaa. On se imago vaan niin tärkeä ettei voi tavallisen kuolevaisen tasolle alentua...
Tämähän se on ongelma enemmistössä tämänkin palstan kesksuteluista. Ja ehkäpä suurin syy sille, että äidiksi tuleminen on pelottanut niinkin paljon: että saisiko sitä tukea mistään, jos kohdalleni osuisi haastava lapsi. Sen verran realisti olen, että olen jo kauan aavistellut, ettei vauva-arki mitään hattaraa ole...
Sossu?
Edelleen en ymmärrä tätä maata, jota hyvinvointivaltioksi kutsutaan, mutta avuntarvitsija ei saa apua. Ja joidenkin keskustelijoiden mielestä ei saisi edes pyytää apua esim neuvolasta.
Joku sen kodinhoitajankin maksaa. Veronmaksajat nimittäin! Liian vähän vaaditaan vastuuta lasten vanhemmilta erityisesti isiltä.
En minä ainakaan halua maksaa kotiapua joka toiselle kitisevälle äippäliinille, sori nyt vaan.
voihan hän olla pari päivää saikulla tai palkattomalla tms.
voihan hän olla pari päivää saikulla tai palkattomalla tms.
Luulisin (?) että mies auttaa aina kuin mahdollista, mutta se ei kuitenkaan ole ratkaisu tuohon tilanteeseen, vaan ulkopuolisen apu. Jos tukiverkostoa ei ole (niinkuin ap on antanut ymmärtää) niin sitten maksettu hoitaja tai kunnalta apua. Kukaan joka ei itse ole kokenut samaa, ei voi ymmärtää miten väsynyt voi olla. Ihmettelen minkälaisia haaskoja tällä(kin) palstalla on! Oksettavaa!
t. se koliikkivauvan ja yksivuotiaan äiti
Joku sen kodinhoitajankin maksaa. Veronmaksajat nimittäin! Liian vähän vaaditaan vastuuta lasten vanhemmilta erityisesti isiltä.
En minä ainakaan halua maksaa kotiapua joka toiselle kitisevälle äippäliinille, sori nyt vaan.
[/quote]
tunne huonoa omaatuntoa siitä, jos kerrankin tarvitsen apua!!! Narkkareita, alkoholisteja ja maahanmuuttajia autetaan, muttei tavallisia veronmaksajia. Prkl.
itse olen nyt valvonut enemmän ja vähemmän 7kk. Ei ole ihan freesein olo...
Vauvasi on vasta 4viikkoinen. Ymmärrän hyvin, että kukaan ystäväsi tai läheisesi ei halua ja uskalla häntä hoitaa (vaikka nukkuisikin päivisin).
Voisitko sen sijaan kysyä isommalle lapsellesi hoitajaa noista ystävistä ja läheisistä? Häntä olisi paljon helpompi hoitaa muutama tunti kuin vauvaa.
Luulen, että se olisi sinullekin helpompaa. Vauvahan kuitenkin nukkuu 02 jälkeen, joten saat kai nukuttua itsekin silloin. Ja jos esikoinen olisi aamupäivän jollain tutulla, niin voisit nukkua vauvan kanssa silloinkin.
Voimia sinulle!
voihan hän olla pari päivää saikulla tai palkattomalla tms.
Luulisin (?) että mies auttaa aina kuin mahdollista, mutta se ei kuitenkaan ole ratkaisu tuohon tilanteeseen, vaan ulkopuolisen apu. Jos tukiverkostoa ei ole (niinkuin ap on antanut ymmärtää) niin sitten maksettu hoitaja tai kunnalta apua. Kukaan joka ei itse ole kokenut samaa, ei voi ymmärtää miten väsynyt voi olla. Ihmettelen minkälaisia haaskoja tällä(kin) palstalla on! Oksettavaa! t. se koliikkivauvan ja yksivuotiaan äiti
parin runnin apu ystäviltäkään, joilta ap tässä ketjun alussa apua kaipaili...
Samassa tilanteessa ollut jokunen vuosi sitten, en tiedä miten olisin yksin jaksanut..
Minä olin silloin ihan yhtä kateellinen niille tukiverkoston omaaville ihmisille, tukiverkosto on kullan arvoinen.
Voit olla varma, että tulisin auttamaan sinua, mutta on tuota välimatkaa ja paljon :(
Neuvoisin seuraavaa. Soita perheneuvolaan ja kysy neuvoa, mistä saisit helpoiten apua. Kerro mihin olet ollut yhteydessä ja mistä et saanut apua. Ylimääräistä rahaa ei varmaan ole, mutta MLL:ltä voi palkata muutamaksi tunniksi vaikka kerran viikossa hoitajan. Sitten on se äitien auttava puhelin, neuvolasta saat sinne numeron jos ei ole tallessa. Niillä voi kans olla pari ässää hihassa sinua varten...
Yleisesti ottaen on sanottava, että olen tosi paljon lukenut negatiivisia kirjoituksia apua tarvitsevista äideistä! Miksi ihmeessä? Suomen yhteiskunnassa on äideillä joku hiton pätemisen tarve. Koko ajan kuitenkin puhutaan kuinka kotiäitinä olo on kovaa työtä ja kun tulee tiukkoja kysymyksiä niin ei varmasti ole 4 lapsen kans mitään ongelmaa. On se imago vaan niin tärkeä ettei voi tavallisen kuolevaisen tasolle alentua...