Miten miesten päänuppi kestää armeijassa?

Voiko armeijaan mennä ja käydä sen muuttumasta mieheksi tai naiseksi?

Saako luvan olla ihan oma itsensä, jos ei halua ns. aikuistua ja tulla ulos eräänlaisena mötkönä?

Vierailija kirjoitti:

Täällä on mammat mielellään pistämässä miehiä sotaan. Minkälainen vastine voisi olla hyvä palstamammoille tämän kuolettavan kohtalon vastineeksi. Mitäs jos tulisitte varusmiesten seksiorjiksi, eikös kuolema ole kuitenkin pahempi kohtalo kuin raiskaus.

Sodassahan tuo tapahtuu väistämättä.

Kaikki revitään auki mitä vastaan tulee.

No joo, armeija on kyllä ihan iisi nykyään.

Empä tiiä kun korona vaikeuttaa jotain asioita ja jotain helpottaa mut en haluis olla sekunttiakaan täällä vaikka tykkimiehenä pitäs päästä helpolla verrattuna muihin koulutuksiin

Vierailija kirjoitti:

Mikä on reservi?

Kysyy hippinainen

Ne, jotka kuolee hieman myöhemmin.

Muistattekos aikaistenne inttipoikasten sukunimikkeitä? 

Muistan itte ainahi sällit Aska, Kling, Niska, Oikarinen, Pentinsaari, Ainassaari, Holmström, Hautala, 2 Juopperia, Kennilä, Rova, Rikberg, Höynälä, Seppi, Södö, Hanhisuvanto, Paasilinna, Hiltunen, Vuolab, Sääskilahti, Huttula, Nivunkijärvi, Tuppurainen, Anttila, Alkku, Isola, Alataloja 3, Kallunkeja 2 (toinen niistä se JJBarbeque-ukko), Hämeenkorpi, Forström, Kukkala, Tervahauta, Hartikka, Hannula, Tuomaala, Hietalahti, Pelkonen, Mukku, Pyyny, Olsen, Karppinen, Mella, Ämmälä, Leinonen, Alakokkaren kaksoset, Koivusaari, Onnela, Hirsikangas, Piisilä, Saatio, Leinonen, Neitola, Martin, Hoppula, Honkanen, Korkeamaa, Manninen, Heikkala, Helenius, Karjaluoto, Säily, Jäärni, Rousu, Sulkala, Pääkkö, Lakkala, Maijala, Nurmela, Ahlakorpi, Juujärvi, Rantsi, Kaikkonen, pari Halvaria, Killeri Kujala t ykä 2/03

Lapsesta asti joukkueurheilua harrastaneena ei mitään ongelmaa. Nää huoneessaan konetta ikänsä takoneet peliveijarit oli liemessä piponsa kanssa.

Helposti, kuljet vain mukana ja teet mitä käsketään. Ruoka tulee säännöllisesti, ja tiedät  päivän tarkkuudella milloin palvelus päättyy. 

Kyllähän se alussa kauhisti manmanpoikaa mutta viimeisten parinkymmenen vuoden ajan olen monesti muistellut kaikkea siellä koettua, morttileiristä loppusotaan saakka. Sitäkin oon monesti miettinyt, että missä mahtoi olla se morttileiri, loppukesällä 2003. Olen päätellyt että kait se oli sitten Mellankangasta, kun ei kaukana ollut J-prikaatista ja pyörin menimme sinne. Jotain lkeiriä lieni myös Kyläjärvellä jonka raja menee ihan muutaman kilometrin päässä Sodankylän keskustasta. Kaukaisempia paikkoja sitten Vuosanka ja Rovajärvi

Sysäri kannattaa kiinnittää tolkusti. Mulla se jäi joskus liian löysälle ja ammuin sen räkäpäällä puunlatvaan, kun muka olimme hekoitla suojautumassa. hämmentävää kyllä, se löytyi, tuo keltainen rautamötikkä. Ikävä jos olisi hävärin joutunut tekeen, puhumatikaan että jos olisi jonkun poskipäähän lennähtänyt

Pää kestää kun pitää pään kypärässä  ja kypärän poterossa

Armeijan aikana tuli otettua viinaa tavallista enemmän ja se alkoi rassata varsinkin asepalveluksen loppupäässä. Silloin elettiin myös neukkuaikaa ja Suomen armeijan budjetti oli pieni ja varusteet vanhoja ja monesti melko loppuun käytettyjä. Vähän normaalia vanhempana, korkeakoulututkinnon vuoksi, asioihin osasi kuitenkin suhtautua hieman rennommin ja otin ajasta myös kaiken irti mm. johtajakoulutuksen kannalta. 

Tietenkin kestää, oppivat puolustamaan Suomea.

Vierailija kirjoitti:

No joo, armeija on kyllä ihan iisi nykyään.

Pojan kautta tuli hieman tutuksi nykyarmeja. Itse kävin sen 80 luvulla.

Voin sanoa että on ajat muuttuneet...Nykynuorista varmaan 90% olisi keskeyttänyt 80 luvun palveluksen.

Yhdessä nukkuminen vieraiden kanssaolisi raskasta. Kun en nuku edes puolison kanssa yhdessä.

Noin yleensä ottaen miehet ovat parempia toimimaan hierarkkisissa järjestelmissä. Varsinkin kun tiedämme mikä on päämäärä ja tavoitteet. Sitä paitsi armeija rauhan aikana on tosi iisi kokemus. 

Mun aikana eräs varusmiestaival keskeytyi sotilaskarkuruuteen. Jätti  jonkun lokakuisen leirin jälkeen palaamatta kassulle. Muistankin sen sällin, olimme joskus yötä jossain vartiointikämpässä ja vuoroin nukuimme. Eipä juuri aavisutsta missä kohtaa Lappia, ehkä Sodankylän tai Rovaniemen alueella. Ei ollut tuolloin älynalleja eikä leireillä mulla tavan 3310:änikään  mukana. Tuvan varustekaappiin sen joka kerta jätin köllöttämään.

Tympeämpää oli sitten yksin olla toista kertaa jollain tosiella vartiokopilla. Silloin oli kylmempää ja seurana vain metuseelahin aikainen rähisevä mammuttiradio kusta kuuluili taistelujohtajaskappareiden ja mahdollisesti kuskienkin  yhteydenpitoviestejä harvakseltaan.  Toisinaan saapui tietä joku pasi tahi masi, joille aukaisin porttia

Sehän on helppo laitos oleilla kun tekee vaan minimin. Päätä ei tarvitse vaivata eli päänuppi kestää oikein mainiosti.

Vierailija kirjoitti:

Yhdessä nukkuminen vieraiden kanssaolisi raskasta. Kun en nuku edes puolison kanssa yhdessä.

Ei siellä vierekkäin nukuta jos sitä pelkäät. Teltassakin jää hajurako.

Vierailija kirjoitti:

Moni keskeyttää, kun ei pää kestä. Mun poika kesti oikein hyvin. Hän oli intissä 9 kk.

Joo ja minä 11 kk , vuosi oli 1980 eli oltiin vielä kovassa kurissa ja pohjoisen kasarmilla.Pääasia olisi että mennään sinne asenteella ei se ole liian vaikea jos ei tee siitä itselle pakkopullaa.