Kysymys ei uskovaisille. Mikä on elämän tarkoitus?

on monistaa (eläviä) soluja ja organismeja.

ainokaisesta elämästään tulee nauttia. nauttimiseen kuuluu ainakin minun tapauksessani onnellisuus, perhe, pyrkimys hyvään. teen muille ihmisille niinkuin minulle toivoisin heidän tekevän (juu, tämä ei ole Jessen yksityisomaisuutta tämä ajatus). kohtelen ympäristöäni niin, että sillä on mahdollisimman hyvä olo.

muuta tehtävää kun elämän jatkaminen.

niin hyvä, kuin suinkin mahdollista. Minä uskon, että minun on tarkoitus elää onnellisena ja ainakin yrittää kasvattaa täyspäisiä lapsia. Pelata paras peli niillä korteilla, mitä jaetaan.

on murheen karkoitus

Siis sori nyt hävettää en ees tu kattoo tätä keskustelua enää...

En ajattele, että elämän olemassaololle olisi sinällään mitään sen suurempaa tarkoitusta. Jos puhutaan taas ihmiselämän sisällöistä, niin en usko, että elämänkuluillemme on olemassa mitään ulkoapäin annettua syytä. Mikä ei tietenkään estä ihmistä kehittämästä itselleen jotakin henkilökohtaista filosofiaa ja kokemasta elämää mielekkääksi. Aika kivahan täällä on olla, vaikka kaikki lopuksi kuolemmekin :) Ei se ole mikään ahdistava ajatus.

ja elämän tarkoitus on tuoda vaihtelua elämään (tai kuolemaan tai kuinka vaan). Ei täydellisyyskään ole täydellistä, ellei välillä ole epätäydellistä.

Minulle se on mm. ihmisenä kehittymistä, itsensä toteuttamista, elämistä itsestä ja toisista huolehtien. En näe, että elämä on vailla järkeä, koska kaikki joskus kuolemme. Järki tulee siitä, että rakentaa elämästään mielekkään, etsii tarkoituksen tästä elämästä. Itsestäni tuntuu huomattavasti järjettömämmältä hakea elämäntarkoitus jostakin elämän ulkopuolelta.



Ap, mikä on sinun elämäsi tarkoitus?

Toisin kuin uskovaisilla, jotka aikuisinakin tarvitsevat jonkin ulkopuolisen (isän -oma vanhempi?) hyväksyntää ja hänen tahtoonsa alistumista. Melestäni se ei ole tervettä.

niin täytyy iloita jokaisesta päivästa jona saa kokea elämän ihmeen. Tahdon mys tehdä kaikkeni sen puolesta, että kaikki muutkin ihmiset jotka täällä elävät ainutkertaista elämäänsä, saisivat osan tämän elämän hyvästä. Toista mahdollisuutta ei kukaan meistä saa.

elämä on unta ja rakkautta varten.

Jumalan palvominen vai?



Mun mielestä elämän tarkoitus on lisääntyminen ja lastensa hoitaminen, sekä elämän eläminen muita kunnioittaen, arvostaen ja auttaen. Eläminen niin, että maailma olisi meidän ansiostamme edes jollain lailla edes hitusen parempi paikka.

Mitä järkeä missään kun kaikki kuollaan kuitenki?

vitun enemmän järkevää siinä muka olisi jos uskoisi satuolentoihin kuten hihhulit tekevät.

Kuolemalle emme mitään voi, eletään siis täysillä siihen saakka.

Mitä järkeä missään kun kaikki kuollaan kuitenki?

Että samantien voisi tuon kysymyksen esittää kaikille.

Varsinkin jos perään liittää lauseen että vastaus ei saa olla "palvellaan jumalaa" tai "vain jumala tietää".

Nuo kaksi vastausta olen nimittäin tuhouskovaisilta saanut. AKA: heillä ei ole asiasta harmainta hajuakaan.

Ja tarvitseeko elämällä olla mitään "suurta tarkoitusta"? Miksi stressata jostain elämän tarkoituksista ja vastaavista ja olla kuin muutkin elämet täällä. Elää ja olla. Lisääntyä.

EIkä vain miettiä jotain typeriä kysymyksiä joihin ei ole oikeaa vastausta.

on olla äiti. Kokopäiväisesti, ainiaan. Äitiys on minun elämäni tarkoitus. tukea, turvata, hoivata, auttaa...

Onko noilla eläimilläkään mitään sen suurempaa tarkoitusta olla täällä? Mun elämän tarkotus on yrittää nauttia tästä niin kauan kun tätä kestää.

elän vaan eteenpäin. :)

Mitä järkeä missään kun kaikki kuollaan kuitenki?

Mitä järkeä mennä johonkin taivaaseen ikuisuudeksi? Mitä siellä tehdään? Jos ei elämä tunnu mielekkäältä nytkään, miksi ikuinen elämä jossain taivaassa olisi mielekästä?

Tuo lausahdus kuulosti siltä, että olet masentunut. Ei-masentuneilla ei ole ollenkaan sitä tunnelia, jonka päässä masentunut ei näe valoa.

ole tuottaa elämänsä aikana mahdollisimman monta jälkeläistä.